Lue keskustelun säännöt.
Muut 25-vuotiaat? Pidättekö itseänne uskottavana aikuisena?
Kommentit (27)
En. Muut 25-vuotiaat miellän aikuisiksi, mutta itsestäni en osaa ajatella niin. Ehkä johtuu siitä, että monet ikäiseni ovat menestyneet työelämässä, joillain jopa omat menestyneet yritykset. Matkustelevat ulkomailla, ostavat asunnon tai rakentavat taloa.
Itse olen ollut vain osa-aikatöissä (tosin vakituisesti), en ole korkeasti koulutettu, asun vuokralla. Ainoa "saavutus" tähän mennessä on oma perhe. Yksi lapsi ja toinen tulossa. Olen omaan elämääni tyytyväinen, mutta tuntuu että ulkopuolelta odotukset ovat erilaiset, enkä osaa nähdä itseäni "kunnon töissä" menestymässä. Olen jollain tavalla huonompi kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ollenkaan. Kohta 26 lasissa! Olin työssäoopimassa pari vuotta siiten ulkomailla ja siellä 20-vuotiaat kollegat oli paljon aikuismaisempia.. Tuntu ihan tyhmältä kertoa oma ikä ja kuunnella sitä ällistelyä! 😂 Ehkä kun A. ei oo upeeta uraa luontuna B. asun vuokralla C. oon pätkä ja varmaan ikuinen baby face, niin ei tunnu uskottavalta. Lisäks pukeudun aika nuorekkaasti enkä käytä mitää jakkuja ja korkkareita joista tulis aikuisempi olo haha.
Joissain asioissa pidän ja joissain en. Olen kuitenkin jo äiti, eli olen aikuinen ja osaan toimia aikuimaisesti ja olla äiti ja tehdä mitä äitien kuuluukin.
Mutta töissä taas... työpaikallani työntekijöiden keski-ikä huitelee jossain 45 tienoilla ja olen aika kakara muihin verrattuna :D valmistuin vasta 3 vuotta sitten ja olen aika aloitteleva työläinen kun oli äitiyslomakin tuossa välissä :)
Olen myös sisaruksistani nuorin joten sekin tekee osansa siihen että en tunne olevani aina ja joka tilanteessa aikuinen. Varsinkaan kun ollaan kaikki sisarukset koossa ja minua pidetään edelleen ihan lapsena :D
Eli tarpeentullen olen aikuinen ja välillä otan vaan rennosti ja olen edelleen teini :D
26v. En miellä enkä halua tullakaan. Urheilua, leffoja, olutta ja kaikenlaista eskapismia elämä täynnä.
No periaatteessa jos aivot kerran kehittyvät pitkään vielä 18-vuotiaan jälkeen n. 25-vuotiaaksi, niin kai jossain määrin voi sanoa, että itseään alkaa pitämään "oikeasti" aikuisena juurikin 25-vuotiaana ja sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 29v enkä koe itseäni ollenkaan uskottavaksi aikuiseksi enkä osaa samaistua muihin suunnilleen ikäisiini. Olen lyhyt, kasvoiltani lapsekkaan näköinen eikä minulla ole mitään ammatti-identiteettiä, minusta ei ikään kuin "tullut isona" yhtään mitään. Vaikeaa tuntea olevansa muuta kuin yli-ikäinen alaikäinen... Olen naimisissa ja sekin tuntuu edelleen vähän hullulta aikuisten jutulta, ei minulle kuuluvalta normaalilta asialta.