Lue keskustelun säännöt.
Minua vähän hämmentää tämä Mauno Koivisto -kohkaus. Miten joku etäinen poliitikko herättää tunteita edes hypoteettisesti?
13.05.2017 |
Ja siis olen syntynyt 1967 ja muistan Manun ajan hyvin. Siltikään en oikein ymmärrä, miksi pitäisi olla vanhan miehen kuolemasta pahoillaan. Mielenkiintoinen uutinen toki, mutta ei liikuta tunnetasolla.
Kommentit (73)
Nii ap, Neuvostoliittoon kun olisimme silloin joskus "liittyneet" niin ei siellä olisi tätäkään ongelmaa.
Onneksi jotku poliitikot jaksoi pitää kiinni itsenäisyydestä ja länteen kurkottamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sosiopaatin tunne-elämä ei ole normaali. Kiinnostaakin, oletko aloittaja ja "kilo paskaa"-tyyppi tietoinen vakavasta persoonallisuushäiriöstäsi?
Arvaan, etteivät mitkään ihmissuhteenne oikein onnistu ja teillä on jatkuvasti tyhjä olo.
Ehkäpä ap haluaisi puhella enemmän zeekistä ja meikkivoiteista jne?
Aiheet loppu, saavatpahan p*skalehdet välilä muuta uutisoitavaa kuin roskajulkkisten suhteet.
Onhan se tavallaan taas yksi merkki tietyn aikakauden päättymisestä. Hän oli viimeisimpiä sodan nähneitä poliitikkoja. Tunnetasolla en osaa surra, kun en ole tuntenut henkilökohtaisesti, mutta kylle hänen poismeno tuntuu menetykseltä kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, kiinnostaa kun kilo paskaa.
No jo on hyvin vauvapalstalainen kommentti, hyi helvata!
Mieti nyt vaikka vähän Manun elämänkaarta: hellahuoneesta - tiedätkö edes mikä se on - tohtoriksi, vähän sotimista ja töitä satamassa välillä, siitä sitten Suomen pääministeriksi ja presidentiksi, 93 vuotta täyttä elämää. Jos nyt vaikka sinne satamaan itse joskus pääsisit jotain duunaamaan...
Koska jotkut nyt vaan ovat kiinnostuneitahistoriasta, tarinoista, ihmisistä ja siitä mitä ympärillämme ja kauempana tapahtuu. Kun puhutaan Suomen historiasta niin Koivisto nyt vaan sattuu olemaan yksi historiamme suurmiehistä.
T: isänmaallinen nainen 24 v joka odottaa että surunvalittelukirjaan voi mennä kirjoittamaan nimensä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt -88 eikä voisi vähempää kiinnostaa joku suomen vanha presidentti. Nimen olen kuullut, ulkonäköä en edes tunnistaisi. Hänen kuolemansa ei vaikuta mun elämään millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -88 eikä voisi vähempää kiinnostaa joku suomen vanha presidentti. Nimen olen kuullut, ulkonäköä en edes tunnistaisi. Hänen kuolemansa ei vaikuta mun elämään millään tavalla.
Julistit juuri kaikille oman tyhmyytesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä, kiinnostaa kun kilo paskaa.
No jo on hyvin vauvapalstalainen kommentti, hyi helvata!
Mieti nyt vaikka vähän Manun elämänkaarta: hellahuoneesta - tiedätkö edes mikä se on - tohtoriksi, vähän sotimista ja töitä satamassa välillä, siitä sitten Suomen pääministeriksi ja presidentiksi, 93 vuotta täyttä elämää. Jos nyt vaikka sinne satamaan itse joskus pääsisit jotain duunaamaan...
Koivisto oli töissä sataman konttorissa mukavissa sisätöissä. Koko ura oli nousujohteinen eikä hän ollut koskaan missään duunarin asemassa vaan aina herrana. Suurimman osan elämästään hän vietti ylellistä etuoikeutettua elämää.
Sama täällä. Ihmetyttää miten ihmiset surevat aina julkkisten kuolemaa vaikka eivät näitä henkilökohtaisesti tunne. Miksi presidentin kuolemaa pitäisi surra enemmän kuin työttömän alkoholistin kuolemaa? Presidentin hommat eivät todellakaan ole mitään sellaista mitä ei joku toinen pystyisi tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Ihmetyttää miten ihmiset surevat aina julkkisten kuolemaa vaikka eivät näitä henkilökohtaisesti tunne. Miksi presidentin kuolemaa pitäisi surra enemmän kuin työttömän alkoholistin kuolemaa? Presidentin hommat eivät todellakaan ole mitään sellaista mitä ei joku toinen pystyisi tekemään.
Tämä. Mä arvostan enemmän työmiestä mikä on louhinut kalliota 40v kuin jotain kuka istu konttorissa tyynyn päällä ja lounasti kaviaarit suupielissä silinterihattujen kanssa.
oon 88 ja kiinnostaa tosiaan tosi vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Manu on enemmän kuin etäinen poliitikko. Hän on suomalainen legenda.
Kun kerran niin paljon tiedät Manusta,niin kerropa meille myös miksi hän on legenda?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -88 eikä voisi vähempää kiinnostaa joku suomen vanha presidentti. Nimen olen kuullut, ulkonäköä en edes tunnistaisi. Hänen kuolemansa ei vaikuta mun elämään millään tavalla.
Julistit juuri kaikille oman tyhmyytesi.
En ole ap mutta mikä mittari tyhmyydelle on se, ettei jonkun presidentin kuolema voisi vähempää kiinnostaa?
Ihmisiä kiinnostaa, joten siitä uutisoidaan. Ensimmäinen presidentti, jonka itse muistan on Martti Ahtisaari. Mauno Koivisto on siten minulle oikeastaan täysin tuntematon henkilö, koska minua ei kiinnosta historia ennen kuin se on yli 1000 vuotta vanhaa historiaa.
Kyllä, meni tunteisiin. Kuten monelle muulle, Mauno Koivisto on ollut se lapsuuden ajan presidentti, ensimmäinen näkyvä henkilö jonka kautta on oppinut ymmärtämään jotain käsitteistä politiikka ja yhteiskunta. Pienenä kun ala-asteella kysyttiin mikä haluaisin olla isona, halusin olla presidentti. Siitä lähtien kun olen mitään ymmärtänyt, on hyvinvointiyhteiskunta ollut jotain säilyttämisen arvoisen oloista.
Nyt kun sellaiset poliitikot kun Mauno Koivisto on siirtynyt ajasta ikuisuuteen ja Martti Ahtisaarikin luovuttanut elämäntyönsä jo eläessään Alexander Stubbille niin kyllä se hieman laittaa miettimään syntyjä syviä ja tätä aikaa. Nuori kun olin niin elämässä oli käsitys siitä että kaikki muuttuu vielä paremmaksi. Nyt vanhempana ja kyynisenä on herännyt kysymys siitä oliko jotkut asiat sittenkin paremmin ennen.
Manu pilasi presidenttiyden riisumalla pressan oikeudet. Ei tule ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt -88 eikä voisi vähempää kiinnostaa joku suomen vanha presidentti. Nimen olen kuullut, ulkonäköä en edes tunnistaisi. Hänen kuolemansa ei vaikuta mun elämään millään tavalla.
Julistit juuri kaikille oman tyhmyytesi.
En ole ap mutta mikä mittari tyhmyydelle on se, ettei jonkun presidentin kuolema voisi vähempää kiinnostaa?
Ei ehkä juuri se ettei kuolema jaksa kiinnostaa vaan se että julistaa ettei oman yhteiskunnan tausta ja omien saavutettujen etujen eteen muiden tekemä työ jaksa kiinnostaa. Kyseisen kirjoittajan mentaliteetilla meillä olisi hyvinvointiyhteiskunnan sijaan nykyistä paljon isompi kasa paskaa.
Samaa mieltä, jotenkin tuntuu että varsinkin maikkarilla meni pikkuisen yli tämä uutisointi ja Manun kuolemasta tehtiin ihme spektaakkeli.
N40