En laita työhakemukseen valokuvaa.

Vierailija kirjoitti:

Voi siihen kuvaankin panostaa, jos todella haluaa duunia. Luulen nykyiseen työpaikkaan pärstäkertoimella olleen melko paljon vaikutusta, kun ympärilleen vähän katselee.

Mites muutat ruman naaman kauniiksi? Meidän suvussa kuitenkin kulkee ahkerien työntekijöiden geeni, mut ei ulkonäkö geenejä.

a.p

Vierailija kirjoitti:

Jättäkää vaan laittamatta, parannatte meidän laittavien mahdollisuuksia päästä haastatteluun ;)

T. Joku joka tietää, että kuvan kanssa jää paremmin mieleen

Itsellä on kohtuu pitkä cv ja sulla nätti naama mut ei niin pitkä cv ja sä nappaat duunin mun nenän edestä, niin missä kohtaa meni oikein?

a.p

Vierailija kirjoitti:

Jos laitatte kuvan, laittakaa asiallinen kuva. Ei keikistelevä, ei bilekuva, ei lomamatkakuva, ei selkeä selfie jossa näkyy ojentunut käsivartesikin puoliksi. Välillä hymähdyttää ne kuvat mitä ihmiset pistää hakemukseensa. Joskus henkilö on ihan erinäköinen livenä kuin kuvassa.

Joudun kahlaamaan paljon hakemuksia läpi ja jos hakija on muuten todella huippu, erikoinen kuva (esim. duckface...) ei haittaa niin paljon, mutta tavishakemusten joukossa kuvasta syntyvät mielikuvat vaikuttavat siihen, kuka kutsutaan haastatteluun ja kuka ei.

Vinkkinä siis: Ota kuva yksiväristä vaaleaa taustaa vasten, pukeudu siistiin paitaan (ei avokaulaiseen tai mihinkään narutoppiin), ota kuva suoraan edestä, hymyile.

Tämä rekrytaktiikkasi toimii korkeintaan asiakaspalvelutehtävään työtä hakiessa. Vaativilla aloilla tuo on todella epäammatimainen karsintatapa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos laitatte kuvan, laittakaa asiallinen kuva. Ei keikistelevä, ei bilekuva, ei lomamatkakuva, ei selkeä selfie jossa näkyy ojentunut käsivartesikin puoliksi. Välillä hymähdyttää ne kuvat mitä ihmiset pistää hakemukseensa. Joskus henkilö on ihan erinäköinen livenä kuin kuvassa.

Joudun kahlaamaan paljon hakemuksia läpi ja jos hakija on muuten todella huippu, erikoinen kuva (esim. duckface...) ei haittaa niin paljon, mutta tavishakemusten joukossa kuvasta syntyvät mielikuvat vaikuttavat siihen, kuka kutsutaan haastatteluun ja kuka ei.

Vinkkinä siis: Ota kuva yksiväristä vaaleaa taustaa vasten, pukeudu siistiin paitaan (ei avokaulaiseen tai mihinkään narutoppiin), ota kuva suoraan edestä, hymyile.

Eli pärstäkertoimen mukaan mennään? Mites se cv, luetko sitä ollenkaan. Mihin haet ihmisiä töihin, kun ulkonäöllä on noin paljon väliä? Vai omaksi silmäkarkiksiko haet. Etkö tiedä ettei kuormasta sovi syödä?

Huokaus... No annan esimerkin, ehkä ymmärrät mitä tarkoitan, vaikka luulen että et...

Haluamme rekrytä kaksi uutta työntekijää. Saan ilmoitukseeni kaksikymmentä hakemusta. Kymmenen voin heittää suoraan roskakoriin, koska hakemus on huonosti tehty ja/tai hakijalla ei ole tarvittavaa työkokemusta. Yhdellä on huippuhyvä työkokemus ja hakemus on asiallisesti kirjoitettu ja henkilö vaikuttaa sen perusteella lupaavalta. Hänet kutsutaan heti haastatteluun. Mutta tarvitsemme vielä toisenkin henkilön. Jäljelle jääneistä yhdeksästä osa karsiutuu pois, koska he ovat hieman heikompia kuin toiset, vähemmän työkokemusta, hakemuksen perusteella odotukset työpaikkaa kohtaan eivät ihan vastaa todellisuutta, jne. Lopulta minulla on neljä hakemusta, joista pitäisi valita vielä yksi haastatteluun kutsuttava. Hakijoiden taustat ovat samankaltaisia, kukaan ei oikein erotu joukosta. Hakemukset on kaikki kirjoitettu ihan kivasti, jollakin ehkä pari kirjoitusvirhettä mutta ei mitään maatakaatavaa. Katson kuvat: ahaa, yhdellä on kuva kosteasta tyttöjen illasta, toisella Thaimaan matkalta kaljatuoppi nenän edessä. Kolmannella taiteellinen seepianvärinen kuva, mistä ei oikein edes erota kasvoja. Neljännellä on asiallinen kuva, josta henkilön tunnistaa helposti. Hän vaikuttaa kuvassa siistiltä ja ystävälliseltä, joten kutsun hänet haastatteluun. En siksi että hän olisi parhaimman näköinen.

En ikinä hakisi työpaikkaan, jonka ilmoituksessa toivotaan hakemukseen liitettäväksi kuvaa. Sellaisessa firmassa on taatusti pielessä paljon muutakin.

Toisaalta en myöskään halua työhön paikkaan, jossa valintaan vaikuttaa kuva, vaikka sitä ei olisi pyydettykään.

Kun olen ollut itse esikarsimassa hakemuksia haastatteluja varten, olen yrittänyt mielestäni tasapuolisesti ottaa kuvallisetkin hakemukset huomioon. Mutta luultavasti kuvallisuus on kuitenkin vaikuttanut siihen, että olen pitänyt hakijoita hieman muita tyhmempinä, siis pinnallisina ja alistuvina. Kuvalla ei meidän alalla saavuta mitään. Ja haastattelussa sen naaman sitten viimeistään näkee. Silloin on mukana ilmeet, eleet ja ääni, joten henkilön sisäisestäkin olemuksesta saa paremman käsityksen kuin pelkästä valokuvasta.

Vierailija kirjoitti:

Entäpä jos oletkin työnantajan mielestä juuri se sopiva ihminen. Kuva kuuluu työhakemukseen, ihan senkin vuoksi, että kun tulee kutsu haastatteluun niin sinut löytää kuvan perusteella firman ala-aulasta.

Varsinkin jos pyydetään erikseen laittamaan kuva, etkä laita, työnantaja voi tulkita asian niin että hakija ei osaa edes yksinkertaisia ohjeita lukea. Aivan sama mikä tohtori olet koulukseltasi, mutta kun annat ylimielisen kuvan itsestäsi niin haastatteluun kutsutaan joku toinen.

Haluatko yleensäkään hakemaasi työpaikkaa, vai oletko näitä 12 hakemusta kuukaudessa laittavia, jotka eivät edes halua tulla valituksi?

En tiedä missä huuhaahommelipuljuissa sinä olet työskennellyt (tuskin oikeasti missään), mutta eihän haastattelutapaamisessa millään sokkotreffeillä olla hyvänen aika. 

Jos firma on oikeasti niin iso, että ala-aulassa on väkeä kuin pipoa, kyllä siellä silloin on myös jonkinlainen vahtimestari, aulapalvelu tms., johon tulijat ilmoittautuvat ja aulahenkilöstö sitten näyttää vierasta hakemaan tulleelle kuka on oikea vieras.

Jos kuvaa ei erikseen pyydetä, ei sitä ole mikään pakko laittaa. Olen itse ollut mukana rekryprosessissa ja kyllä on kutsuttu haastatteluun paljonkin "kuvattomia". Toisaalta ei ole koskaan jätetty ketään kutsumatta ns. ruman naaman takia.

Kerran yksi esimies sanoi jostain kuvansa laittaneesta nuoresta naisesta, että ei olisi kannattanut laittaa kuvaa. Tuntui pahalta tuon moukkamaisen esimiehen kommentti. Hän halusi haastatteluun yhden kauniin naisen, tuon omasta mielestään ei niin viehättävän ja vielä yhden nuoren miehen. Mies sai paikan. Kaikki olivat yhtä päteviä koulutukseltaan ja suurin piirtein saman verran ja samanlaista työkokemusta. En tiedä, mikä ratkaisi asian. Ko. esimiehen yksikössä oli silloin useampi nainen äitiyslomalla, joten ehkäpä se vaikutti päätökseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos laitatte kuvan, laittakaa asiallinen kuva. Ei keikistelevä, ei bilekuva, ei lomamatkakuva, ei selkeä selfie jossa näkyy ojentunut käsivartesikin puoliksi. Välillä hymähdyttää ne kuvat mitä ihmiset pistää hakemukseensa. Joskus henkilö on ihan erinäköinen livenä kuin kuvassa.

Joudun kahlaamaan paljon hakemuksia läpi ja jos hakija on muuten todella huippu, erikoinen kuva (esim. duckface...) ei haittaa niin paljon, mutta tavishakemusten joukossa kuvasta syntyvät mielikuvat vaikuttavat siihen, kuka kutsutaan haastatteluun ja kuka ei.

Vinkkinä siis: Ota kuva yksiväristä vaaleaa taustaa vasten, pukeudu siistiin paitaan (ei avokaulaiseen tai mihinkään narutoppiin), ota kuva suoraan edestä, hymyile.

Eli pärstäkertoimen mukaan mennään? Mites se cv, luetko sitä ollenkaan. Mihin haet ihmisiä töihin, kun ulkonäöllä on noin paljon väliä? Vai omaksi silmäkarkiksiko haet. Etkö tiedä ettei kuormasta sovi syödä?

Huokaus... No annan esimerkin, ehkä ymmärrät mitä tarkoitan, vaikka luulen että et...

Haluamme rekrytä kaksi uutta työntekijää. Saan ilmoitukseeni kaksikymmentä hakemusta. Kymmenen voin heittää suoraan roskakoriin, koska hakemus on huonosti tehty ja/tai hakijalla ei ole tarvittavaa työkokemusta. Yhdellä on huippuhyvä työkokemus ja hakemus on asiallisesti kirjoitettu ja henkilö vaikuttaa sen perusteella lupaavalta. Hänet kutsutaan heti haastatteluun. Mutta tarvitsemme vielä toisenkin henkilön. Jäljelle jääneistä yhdeksästä osa karsiutuu pois, koska he ovat hieman heikompia kuin toiset, vähemmän työkokemusta, hakemuksen perusteella odotukset työpaikkaa kohtaan eivät ihan vastaa todellisuutta, jne. Lopulta minulla on neljä hakemusta, joista pitäisi valita vielä yksi haastatteluun kutsuttava. Hakijoiden taustat ovat samankaltaisia, kukaan ei oikein erotu joukosta. Hakemukset on kaikki kirjoitettu ihan kivasti, jollakin ehkä pari kirjoitusvirhettä mutta ei mitään maatakaatavaa. Katson kuvat: ahaa, yhdellä on kuva kosteasta tyttöjen illasta, toisella Thaimaan matkalta kaljatuoppi nenän edessä. Kolmannella taiteellinen seepianvärinen kuva, mistä ei oikein edes erota kasvoja. Neljännellä on asiallinen kuva, josta henkilön tunnistaa helposti. Hän vaikuttaa kuvassa siistiltä ja ystävälliseltä, joten kutsun hänet haastatteluun. En siksi että hän olisi parhaimman näköinen.

Ymmärsin täydellisesti, sanasta sanaan. En koskaan hakeutuis noin ilkeälle ihmiselle alaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvassa täytyy hymyillä, jos se ei kuulu työnkuvaan? Entä jos ei ole tapana turhaan virnuilla, niin onko järkevää antaa väärä mielikuva itsestä?

Hymyilevä ihminen on miellyttävämmän ja helpostilähestyttävämmän oloinen kuin totinen jurottaja. Sen lisäksi että useimmat työnantajat etsivät ammattitaitoista työntekijää, he usein myös etsivät sellaista jonka uskovat sopeutuvan työyhteisöön hyvin. Jos et koskaan hymyile, niin ok, älä laita hymyilevää kuvaa hakemukseenkaan. Henkilökohtaisesti jos edessäni olisi kaksi yhtä hyvää henkilöä, valitsisin sen joka vaikuttaisi ystävällisemmältä.

Yleensäkkin ne työhakemukset on aivan liian pitkiä ja turhaa diipadaapaa aivan liian paljon.

Kaikki tieto pitäisi mahtua kevyesti A4 kokoiselle alueelle.

"Kerran yksi esimies sanoi jostain kuvansa laittaneesta nuoresta naisesta, että ei olisi kannattanut laittaa kuvaa."

Tytön onni, ettei päässy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voikohan ruma naama pilata muuten hyvän hakemuksen?

Luulisin että voi? En laita minäkään kuvaani, koska tukkani on epäsiisti ja silmälasit ovat vanhat ja risat. En usko että minua kukaan haluaa töihin tämännäköisenä.

Kuvahan kertoo totuuden. Silmälasit saa yhdeksällä eurolla tarjouksesta ja hiukset saat itse leikata, jos et viitsi kampaajalle mennä. Ihme tekosyitä. Et edes halua koko paikkaa. Jos oletat, ettei kukaan halua sinua tuonnäköisenä töihin, kannattaa jättää hakemus lähettämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuvassa täytyy hymyillä, jos se ei kuulu työnkuvaan? Entä jos ei ole tapana turhaan virnuilla, niin onko järkevää antaa väärä mielikuva itsestä?

Hymyilevä ihminen on miellyttävämmän ja helpostilähestyttävämmän oloinen kuin totinen jurottaja. Sen lisäksi että useimmat työnantajat etsivät ammattitaitoista työntekijää, he usein myös etsivät sellaista jonka uskovat sopeutuvan työyhteisöön hyvin. Jos et koskaan hymyile, niin ok, älä laita hymyilevää kuvaa hakemukseenkaan. Henkilökohtaisesti jos edessäni olisi kaksi yhtä hyvää henkilöä, valitsisin sen joka vaikuttaisi ystävällisemmältä.

Mites kun monilla miesten aloilla kuvilla ei ole mitään merkitystä? Miten selität tämän ilmiön? Oma mielipiteeni on, ettei töihin mennä etsimään ystäviä vaan tekemään töitä.

Kuvan liittäisin ainoastaan jos olisin hakemassa selvästi ulkonäköalalle esim. kauneusmyyjäksi (kuvasta näkyy, osaako meikata) tai malliksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos siihen laittaisi kikkelinkuvan juhlakunnossa.

Eikös nämä belfiet ole nykyään muodissa, et naisille sitten sellanen. Ulkonäköhän se kuitenkin tärkein on. Itselläkin kun on tuo takapuoli edustavampi kun naamataulu.

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos siihen laittaisi kikkelinkuvan juhlakunnossa.

"Jorma, 45v, DI"

Eiköhän sen kuvan laittamisen idea ole antaa cv:lle/hakemukselle "kasvot" niiden satojen hakemusten joukossa ja jäädä paremmin rekrytoijan mieleen. En ainakaan itse ole pitänyt sitä minään mallikisana.

Onpas negatiivista suhtautumista, yllättäen. Mulla on aina ollut kuva cv:ssä ja siitä on muutaman kerran mainittu, että kiva kun olet tähän kuvan laittanut. Kuvallinen cv jää kuulemma paremmin mieleen ja antaa vähän selkeämmän mielikuvan ihmisestä, auttaa myös erottumaan sieltä kymmenien tai satojen hakemusten joukosta. Neutraali kasvokuva edestäpäin, sellainen iloinen ilme on hyvä, muttei kuitenkaan mikään korvasta korvaan hymy.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän sen kuvan laittamisen idea ole antaa cv:lle/hakemukselle "kasvot" niiden satojen hakemusten joukossa ja jäädä paremmin rekrytoijan mieleen. En ainakaan itse ole pitänyt sitä minään mallikisana.

Rumat kasvot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jättäkää vaan laittamatta, parannatte meidän laittavien mahdollisuuksia päästä haastatteluun ;)

T. Joku joka tietää, että kuvan kanssa jää paremmin mieleen

Itsellä on kohtuu pitkä cv ja sulla nätti naama mut ei niin pitkä cv ja sä nappaat duunin mun nenän edestä, niin missä kohtaa meni oikein?

a.p

Ei kukaan lue CV:tä, jos et onnistu kiinnittämään rekrytoijan huomiota heti ekalla vilkaisulla. Ja CV:n pitäisi mahtua yhteen, max kahteen sivuun. En tarkoita, että ilman kuvaa ei voi kiinnittää huomiota, mutta silloin pitää käyttää muita visuaalisia apuja. Lyhyt ytimekäs esittely tai bullet pointit alkuun jne.

Vierailija kirjoitti:

Onpas negatiivista suhtautumista, yllättäen. Mulla on aina ollut kuva cv:ssä ja siitä on muutaman kerran mainittu, että kiva kun olet tähän kuvan laittanut. Kuvallinen cv jää kuulemma paremmin mieleen ja antaa vähän selkeämmän mielikuvan ihmisestä, auttaa myös erottumaan sieltä kymmenien tai satojen hakemusten joukosta. Neutraali kasvokuva edestäpäin, sellainen iloinen ilme on hyvä, muttei kuitenkaan mikään korvasta korvaan hymy.

Millanen naamakerroin sulla on, kaunis tai ainaki nätti eikö niin? Sepä se kun te nätit ette tule edes ajatelleeksi meidän ei niin mairittelevien näkökulmasta asioita. Teillä on niin helppoa se elämä.