Onko sinulla joku osa kropassasi jota jännität kun mies ensimmäisen kerran näkee että miten reagoi?
Sellainen mikä vaatteet päällä ei näy mutta sängyssä paljastuu.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olemattomat tissit. Tissiliiveillä saa vähän isomman näköisiksi. T. Katkera aa-kuppinen lauta
Vaihdetaanko? Saat f-kupin ja kivut.
Et vain treenaa. Kaikki tuntemani naiset, joilla on isot rinnat treenaavat salilla.
Hahah. Eipä ole vaikea arvata mitä mammat täällä vastailee. "Läskit mahassa" "Pienet tissit" "läski perse"...
:Dddd ei tule yhtään yllätyksenä. Hemmetin vätykset hankkikaa elämä :D ja menkää liikkumaan :Ddd
Nuorempana pienet rinnat, A70. En useinkaan edes riisunut liivejä panon aikana pois. Hadsua kuitenkin, tuntunut että miehet vain tykänneet pienistä ja terhakoista, nykyinen avomies eri toten... Itsevarmuutta on tullut lisää eikä tarvitse häpeillä enää mitään.
Häpeän isoja roikkuvia rintojani jotka valahtaa kainaloihin kun olen selälläni. Muutoin olen suht tyytyväinen vartaloon, olen aina ollut hoikka.
Pyllyn selluliittia ja eriparitissejä. Oma mies ei välitä, mutta jos ois uusi suhde niin olisin epävarma. Ja tietty naaman aknearvet ilman meikkiä ei kauheen kaunis näky ole.
Niin rumat tissit, että en voi edes harkita näyttäväni niitä kenellekään. En myöskään käy uimahalleissa enkä saunailloissa kavereiden kanssa. Minun täytyy olla sinkku ikuisesti. Harmi sinänsä, koska muuten kroppani on tosi hyvä (urheilen paljon) ja minulla on kuulemma hyvä perse. Selluliittia minulla ei ole eikä raskausarpia. Tissit vaan pilaa kaiken.
Häntä, heti kuin Marsupilamilla. Paksu ja keltainen. Aamulla helpottaa töihin lähtöä kun voi hörppiä kahvia kahvikuppi hännässä mutta uusi mies saattaa säikähtää.
Vierailija kirjoitti:
Keisarileikkauksen jälkeen alavatsaan jäi leikkausarven yläpuolelle venynyttä kudosta ja nahkaa, joka on vielä toiselta puolelta vatsaa isompi. Eli sellainen pömppö, johon ei laihdutus auta. Että kiitti vaan "siististä" työstä!
Sama täälä! Ihan hirveä pömppis sectioarven yläpuolella joka roikkuu rumasti. Minulla ei ole ollut kuin yksi mies, nykyinen lapseni isä. Mutta uuden miehen edessä en kyllä kehtaisi näyttäytyä alasti jos sellainen tilanne joskus tulisi, toivon ettei koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole, ei ne miehetkään ole täydellisiä. Nuorempana oli joitain komplekseja ja kesti kauan "tottua" ylipainoon koska olen aina ollut normaalipainoinen. Joskus on tullut ihme kommentteja ja aina eri asioista. Jännä että naisten ulkonäköä arvostellaan enemmän kuin miesten.
Naiset itse kohkaavat ulkonäöstä, kauneudesta ja " miehen katseesta", ihan pikkutytistä alkaen!
Kyllä jotkut miehetkin arvostelevat/haukkuvat tosi rumasti naisten ulkonäköä. Ei toki kaikki miehet.
Pitää kai vastata että ei ole. Ulkonäköni heikoin kohta on ruma naamani ja se näkyy kyllä kaikissa vaatteissa. Toki muitakin rumia kohtia on, mutta sitten jos päästään niin pitkälle että aletaan vaatteita riisumaan niin ei enää jännitä yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Hahah. Eipä ole vaikea arvata mitä mammat täällä vastailee. "Läskit mahassa" "Pienet tissit" "läski perse"...
:Dddd ei tule yhtään yllätyksenä. Hemmetin vätykset hankkikaa elämä :D ja menkää liikkumaan :Ddd
Hyi, kun olet inhottava ihminen. Toivottavasti elämä kurittaa sinua raskaalla kädellä, opiisit ehkä jotain.
Ei ole. Minussa on paljonkin vikoja mutta ne kaikki näkyy vaatteet päällä (vinot hampaat, isohko nenä, ohuet hiukset yms.) Jos mies minut hyväksyy vaatteet päällä niin riisuminen ei sitten enää jännitä onneksi yhtään.
Pakko sanoa että harvinaisen hankala peukuttava keskustelu. En tiedä pitäisikö valita peukku ylöspäin korostaakseni "Tiedän tunteen", "Höpsis" tai alaspäin "turhaan mietit", "on sullakin murheet".
Peukuttava = Peukutettava (en pysty kännykällä korjaamaan)
2 asiaa; selluliitti (todella, todella pahan näköiset reidet sen vuoksi) jota minulla on ollut jo 13-vuotiaasta, sekä alavatsan pömppis. Olen vaatteet päällä mielestäni kaunis, ja pidän rinnoistani kovasti, sekä pepusta, mutta vatsa ja reidet, jösses sentään.
Ainoa kohta mitä jännitän miehen kanssa ja sängyssä on vaginan ja vatsanpohjan lihakset..
Nuorena ujostelin näyttää ekalle poikaystävälleni pyöreää alavatsaani, jossa oli murrosiän lihomisen jäljiltä haalistuneita raskausarpia. Samainen poikaystävä arvosteli myöhemmin ainakin
- ylävatsallani olevaa suurta syntymämerkkiä ("Jos mulla olis tollanen, ajattelisin, että se on pilannut mun elämän.")
- lyhyitä, paksuja ja karvaisia sääriäni (nauroi niille) ja
- sivusta katsottuna litteää takamustani (käski pyllistämään, jotta se pyöristyisi).
Ikä on tehnyt tehtävänsä: olen nykyään selvästi rupsahtaneempi, mutta en häpeä kehossani mitään kohtaa - ja osaan valita miesseurani paremmin. Aviomieheni edessä saan olla just sellainen kuin olen ja palaute on aina kiitettävää. :)
Asia on kuitenkin sinulle iso, sekä kärsit siitä.