Kannattaisiko lapsiperheen vanhempien sopia ja luvata, että seksiä on vähintään kerran viikossa?

Vierailija kirjoitti:

Niin se nimittäin menee että jos seksi loppuu, loppuu parisuhdekin. Ap

Hei Sami!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa on sitä mieltä, että vauvavuotena vaikka nainen on vielä toipilas synnytyksestä ja valvoo vauvan kanssa niin seksiä pitää olla vaikka liukkari apuna jos ei muuten. Mites, jotka tätä aatetta edustatte, onko mies velvollinen syömään viagraa kun lakkaa seisomasta? Jos viidenkympin tietämillä alkaa seisokin kanssa ongelmia ilmenemään niin pitääkö syödä säännöllisesti viagraa? Kiinnostaisi tietää.

En olisi ikinä miehen kanssa joka vauvavuoden aikana toipilaana ollessani vaatisi seksiä. Kunnioitus toista kohtaan ilmeisen alhainen. Ei se hyvä liitto kaadu seksittömään kauteen.

Onneksi liittoni ei perustu seksiin vaan siihen kumppanuuteen. Joskus tulee kausia ettei innosta seksi, joskus harrastetaan sitä kovinkin paljon, joskus tulee sairaus ettei pysty. Ja? Elämää tämä on, mennään sen mukana. Seksi on kivaa, mutta ei määrittele koko parisuhdetta.

Miehiä ei yleensä tarvitse käskeä syömään viagraa, koska seksiä tekee mieli joka tapauksessa. Sulla ei vissiin ole kummonenkaan libido, jos synnytyksestä pitää toipua kokonainen vuosi. Aika moni on sen vuoden sisällä jo raskaanakin. Meillä oli seksiä viikon päästä synnytyksestä ja koko vauvavuoden n. 4 x viikko, samalla tahdilla nykyisin taaperon kanssa. Meillä on kumppanuuden lisäksi myös seksuaalinen suhde.

Minullakin on mieheni kanssa seksuaalinen suhde, mutta eipä tässä 2,5 viikkoa synnytyksestä, repeämä alapäässä, tulisi mieleenkään antaa lykkiä minuun yhtään mitään. Miehellä olisi ollut tässä jo oikeus käydä kahdesti vieraissa tämän ketjun logiikalla. :D

Onneksi on myös hyviä miehiä, joille elämän prioriteetit ovat muuta kuin viikottainen seksi. (Vastapainoksi on sitten näitä samiminkkisiä, mutta niiden kanssa ei onneksi tarvitse mennä naimisiin.)

Vierailija kirjoitti:

Tosi hyvä ajatus. Jos alkuviikosta ei ole seksiä, niin vaikka loppuviikosta olisi mitä noroa niin seksiä on pakko harrastaa tai toinen saa hypätä jonkun muun sänkyyn.

No mutta ripulihan liukastaa kakkosen kivasti!

Rakkautta ei ole yhtäkkiä kieltäytyä seksistä. Rakkausavioliittoon kuuluu seksi ja jos toinen yhtäkkiä sen lopettaa eikä suostu mihinkään hellyyteen ja halujen hetättelyyn niin melkoinen kriisi voi olla. Mies teki näin minulle. Minäkö tässä olen se pahis, kun en tyydy tilanteeseen, vaan 2 vuoden kärvistelyn ja houkuttelun jälkeen olen ilmoittanut, että haluan eron. Mies ei tiedä, että olen rakastunut talvella toiseen mieheen. Avioliitossa kuluu tulla toista vastaan. Jos halut ei kohtaa niin kuitenkin pitäisi yrittää rakkaalle olla mieliksi edes jotenkin. Muuten tuskin rakkaudesta on kyse.

Tilanne on siis se ja ollut jo monta kuukautta ja ajoittain monta vuotta, että miestä ei koskaan kiinnosta varata ja järjestää aikaa seksille, vaan seksi tulee kysymykseen vain pikapanona spontaanisti kerran tai kahdesti kuussa, yleensä keskellä yötä jolloin mun pitäisi nukkua koska joudun heräämään aikaisin toisin kuin mies. Kaikkina muina aikoina kaikki muu on kiinnostavampaa kuin seksi kanssani, minkä huomasi joka kerta kun itse kahden vuoden ajan koitin vaikka millä kikka kolmosilla sitä aikaa varata ja kiinnostusta lisätä. Vaikka sainkin yleensä sitten puolipakolla miehen mukaan seksiin, niin ei se oikeasti sitä halunnut mistä lopulta tuli tunne, ettei se vain yksinkertaisesti halua minua enää, tai ainakaan silloin ja siten kuin minä olisin seksiä halunnut. Lopputulemana se, että minä en enää tee minkäänlaisia aloitteita ja mies ehkä säkällä sen pikapanon minulle todella epäsopivaan aikaan, mutta siitäkään en kieltäydy, koska tyhjää parempi sekin. Ap

*Haukotus*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa on sitä mieltä, että vauvavuotena vaikka nainen on vielä toipilas synnytyksestä ja valvoo vauvan kanssa niin seksiä pitää olla vaikka liukkari apuna jos ei muuten. Mites, jotka tätä aatetta edustatte, onko mies velvollinen syömään viagraa kun lakkaa seisomasta? Jos viidenkympin tietämillä alkaa seisokin kanssa ongelmia ilmenemään niin pitääkö syödä säännöllisesti viagraa? Kiinnostaisi tietää.

En olisi ikinä miehen kanssa joka vauvavuoden aikana toipilaana ollessani vaatisi seksiä. Kunnioitus toista kohtaan ilmeisen alhainen. Ei se hyvä liitto kaadu seksittömään kauteen.

Onneksi liittoni ei perustu seksiin vaan siihen kumppanuuteen. Joskus tulee kausia ettei innosta seksi, joskus harrastetaan sitä kovinkin paljon, joskus tulee sairaus ettei pysty. Ja? Elämää tämä on, mennään sen mukana. Seksi on kivaa, mutta ei määrittele koko parisuhdetta.

Miehiä ei yleensä tarvitse käskeä syömään viagraa, koska seksiä tekee mieli joka tapauksessa. Sulla ei vissiin ole kummonenkaan libido, jos synnytyksestä pitää toipua kokonainen vuosi. Aika moni on sen vuoden sisällä jo raskaanakin. Meillä oli seksiä viikon päästä synnytyksestä ja koko vauvavuoden n. 4 x viikko, samalla tahdilla nykyisin taaperon kanssa. Meillä on kumppanuuden lisäksi myös seksuaalinen suhde.

Minullakin on mieheni kanssa seksuaalinen suhde, mutta eipä tässä 2,5 viikkoa synnytyksestä, repeämä alapäässä, tulisi mieleenkään antaa lykkiä minuun yhtään mitään. Miehellä olisi ollut tässä jo oikeus käydä kahdesti vieraissa tämän ketjun logiikalla. :D

Onneksi on myös hyviä miehiä, joille elämän prioriteetit ovat muuta kuin viikottainen seksi. (Vastapainoksi on sitten näitä samiminkkisiä, mutta niiden kanssa ei onneksi tarvitse mennä naimisiin.)

Olen se jolle vastasit ja totean, että 2,5 viikkoa on täysin eri asia kun himmailla jonain muka toipilaana vielä vuoden päästä kuten se, jolle alunperin vastasin. Toisekseen näitä vieraissakäyntejä en kannata minäkään. Jos toinen on aidosti sairas tai vammautunut, se on pätevä syy selibaattiin.

Ehei, se, joka haluaa seksiä, imuroi koko kämpän, pesee pyykit ja täyttää sekä tyhjentää tiskikoneen. Siitä toinen tietää, että tänään on seksipäivä. Ihana esileikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osa on sitä mieltä, että vauvavuotena vaikka nainen on vielä toipilas synnytyksestä ja valvoo vauvan kanssa niin seksiä pitää olla vaikka liukkari apuna jos ei muuten. Mites, jotka tätä aatetta edustatte, onko mies velvollinen syömään viagraa kun lakkaa seisomasta? Jos viidenkympin tietämillä alkaa seisokin kanssa ongelmia ilmenemään niin pitääkö syödä säännöllisesti viagraa? Kiinnostaisi tietää.

En olisi ikinä miehen kanssa joka vauvavuoden aikana toipilaana ollessani vaatisi seksiä. Kunnioitus toista kohtaan ilmeisen alhainen. Ei se hyvä liitto kaadu seksittömään kauteen.

Onneksi liittoni ei perustu seksiin vaan siihen kumppanuuteen. Joskus tulee kausia ettei innosta seksi, joskus harrastetaan sitä kovinkin paljon, joskus tulee sairaus ettei pysty. Ja? Elämää tämä on, mennään sen mukana. Seksi on kivaa, mutta ei määrittele koko parisuhdetta.

Miehiä ei yleensä tarvitse käskeä syömään viagraa, koska seksiä tekee mieli joka tapauksessa. Sulla ei vissiin ole kummonenkaan libido, jos synnytyksestä pitää toipua kokonainen vuosi. Aika moni on sen vuoden sisällä jo raskaanakin. Meillä oli seksiä viikon päästä synnytyksestä ja koko vauvavuoden n. 4 x viikko, samalla tahdilla nykyisin taaperon kanssa. Meillä on kumppanuuden lisäksi myös seksuaalinen suhde.

Kaikki meistä eivät ole niin löysiä alapäästään, että lapsi putkahtaa ilman repeämiä. Isot repeämät monta kuukautta kipeät, isot hyytymät sisällä ja korjausleikkaus. Siinä meni pitkälti se vuosi. Senkin jälkeen varovaisesti koska imetys piti limakalvot todella ohuena ja kipeinä.

Kyllä nytkin taas turhauttaa olla ovulaatiossa pikkarit märkänä, edellinen pikapano oli 2vk sitten. Miksi suostun elämään näin? Ap

Up