Päiväkodin aamiainen äideille. Olo on vaivautunut
Enkä usko että olen ainut! siellä kykitään polvet suussa liian pienillä tuoleilla ja mätetään puuroa uskaltamatta vilkuilla vierustovereitaan....
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Ap taidat olla pahemman luokan idiootti, kyllä voi olla ihmisen elämä pienestä kiinni.
Ihana, toivottavasti opetat myös lapsiasi käyttäytymään täysin samalla tavalla erilaisia ihmisiä kohtaan!
pusipusi <3
Vierailija kirjoitti:
No ap on sosiaalivammainen, armoa hänelle.
Aaaaawwwwwwww, täällä toinen suloinen mamma näyttämässä, kuinka lempeä ja suvaitsevainen on erilaisia ihmisiä kohtaan! Pointsit sulle! Toivottavasti moni pikkuihminen ottaa sinusta mallia, niin kaikilla on elämä ihanampaa! <3
Meillä ois ollut tänä aamuna ja mulla on kamalan paha mieli kun en päässyt :( niin kova kuume ja räkätauti etten viitsinyt lähteä tartuttamaan muita.
Mä en päässyt äitien iltaan, eikä se kyllä meidän lapsiakaan pätkääkään haitannut. Jostakin syystä tykkäävät enemmän olla kotona perheen kanssa kuin päiväkodissa vapaa-ajalla, vaikka periaatteessa tykkäävät päiväkodista.
Se heitä kyllä haittaa, että varsinaisena äitienpäivänä isi on töissä, eikä päästä piknikille.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta ja ilman provosointia kysyn onko vastaavaa aamupuuroilua myös isille tarjolla isänpäivän yhteydessä?
Itselläni ei ole lapsia.
Ei ole ollut,mutta on mut pyydetty jäämään aamupalalle lasten kanssa.
Siinä sitten istuin pojan vieressä aamupalalla matalalla tuolilla polvet suussa,mutta mitä sitten,lapsi oli ainakin onnellinen,tuoretta sämpylää ja kaakaota.
Mä en ymmärrä tuota mammojen kitinää.
Vierailija kirjoitti:
On isänpäivänä.
Hieno homma että muistetaan molempia vanhempia.
Miksei meidän päiväkodissa ole!?!?!
No minusta on vaivaannuttavaa jo se, kun perhe tuo aamiaisen sänkyyn ja laulaa... En tykkää olla millään tavalla "esillä".
Sosiaalisesti kömpelökin olen, mutta kyllä päiväkodin puuroaamiainen olisi helpompi rasti, siellä ei joudu olemaan yksin huomion keskipisteenä sentään. Kyllä vilkkaammat vanhemmat yleisen juttelunkin hoitavat, me hiljaisemmat pystymme kyllä venymään välttämättömimpään smalltalkiin ja voimme jutella oman lapsen kanssa ja katsella askarteluja.
Onhan ihana ajatus, että haluavat huomioida niissä puitteissa mitä päiväkoti pystyy.
Vierailija kirjoitti:
Mä en päässyt äitien iltaan, eikä se kyllä meidän lapsiakaan pätkääkään haitannut. Jostakin syystä tykkäävät enemmän olla kotona perheen kanssa kuin päiväkodissa vapaa-ajalla, vaikka periaatteessa tykkäävät päiväkodista.
Se heitä kyllä haittaa, että varsinaisena äitienpäivänä isi on töissä, eikä päästä piknikille.
Tää ilta onkin oikeastaan fiksumpi vaihtoehto. Näissä äitienpäiväaamuissa on aina se harmillinen juttu, että jotkut lapset ovat jo päiväkodissa, mutta äiti tai joku muu "sijainen" ei ole päässyt paikalle, joten ne lapset sitten joutuvat istumaan yksin sen aikaa. :/ Mutta tuohon iltaan osallistunevat vain ne lapset, joiden äiditkin pääsevät paikalle.
Höh....noihan oli ihania ! Meidän lasten pk:ssa oli aamukahvia, iltapäiväkahvia, toiminattuokioita. Kaikista tykkäsin!! Ja vuorotyöläisenä onneksi pääsin useimmiten osallistumaan. Isänpäivänä oli vastaavia ja kyllä isäkin siellä kävi.
Tuo onkin kevät ja joulujuhlien lisäksi ainoa asia jota äiväkodista jäin kaipaamaan!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en päässyt äitien iltaan, eikä se kyllä meidän lapsiakaan pätkääkään haitannut. Jostakin syystä tykkäävät enemmän olla kotona perheen kanssa kuin päiväkodissa vapaa-ajalla, vaikka periaatteessa tykkäävät päiväkodista.
Se heitä kyllä haittaa, että varsinaisena äitienpäivänä isi on töissä, eikä päästä piknikille.
Tää ilta onkin oikeastaan fiksumpi vaihtoehto. Näissä äitienpäiväaamuissa on aina se harmillinen juttu, että jotkut lapset ovat jo päiväkodissa, mutta äiti tai joku muu "sijainen" ei ole päässyt paikalle, joten ne lapset sitten joutuvat istumaan yksin sen aikaa. :/ Mutta tuohon iltaan osallistunevat vain ne lapset, joiden äiditkin pääsevät paikalle.
Totta. En ole koskaan tullut ajatelleeksikaan tarkemmin noita aamiaisia, kun meidän päiväkodissa sellaiset eivät tapoihin kuulu. Mutta ajatuksena tosiaan ihan pönttö: siksihän ne lapset aamulla hoitoon viedään, että päästään töihin. Näin meillä ainakin. T. Äskeinen.
No kai voin sitten paljastaa, että painan lähemmäs 100kg ja tuntuu että tuoli hajoaa alta/kaikki katsovat tarkkaan mitä syön ja kuinka paljon...
Ja on minulla paniikkihäiriökin
a.p
Isille on ainakin meidän tarhassa isänpäivää edeltävänä arkipäivänä isänpäivä-aamiainen. Muksuille kyllä iso juttu. Esittelevät kaikki systeemit innoissaan ja ylpeänä istuvat isiensä kanssa aamupalaa mutustaen. Sääliksi aina käy niitä lapsia jotka yksin silloin syövät aamiaistansa esim. pelkästään äidin kanssa elävät.
Minä en myöskään aikoinani, nyt lapseni on jo teini, pitänyt päiväkodin tavasta osallistaa vanhempia. Uima- ja teatterireissuille olisi pitänyt vanhempien lähteä valvojiksi, äitien- ja isänpäivänä ja jouluna jäädä aamupalalle, puurolle tai kahville. Toivottiin myös, että vanhemmat silloin tällöin viettäisivät aamupäivän päiväkodilla seuraten ja osallistuen sen toimintaan. Kotiin piti kerran kuussa ottaa yöksi jokin reissupupu tmv. pehmolelu ja kirjoittaa tarina pupun seikkailuista. Ajatus kodin ja päiväkodin yhteistyöstä on toki kaunis, mutta minulle päiväkoti oli ensisijaisesti lapsen hoitopaikka minun työpäiväni ajan. Töistä oli hankala ottaa vapaata näitä tilaisuuksia varten, ja jos minulla sattuikin olemaan vaikka saldovapaita, mieluummin olisin jäänyt lapsen kanssa kotiin. Iltaisin olisi ollut mukava tehdä perheen omia juttuja päiväkodin määräämien aktiviteettien sijaan. Äitienpäiväkahvitkin meillä osataan keittää kotona.
Samoin vasukeskusteluita ja vanhempainvartteja oli aivan liikaa. Pikkulasten varhaiskasvatuksesta on tehty hirveä taakka päiväkodin työntekijälle - kaikkea mahdollista saksien käyttötaidoista vuorovaikutukseen pitää jatkuvasti arvioida ja raportoida vanhemmille. Luotan siihen, että lapseni oppii leikkaamaan saksilla ilman, että sitä varten täytyy laatia seurantaa edellyttävä suunnitelma.
Kun tiedossa on, että päivähoidon henkilökunta on aivan alimitoitettua ja ylityöllistettyä, voisiko ajatella, että suunnittelua ja raportointia sekä retkiä ja tapahtumia olisi vähemmän, jolloin olisi paremmat mahdollisuudet keskittyä perustehtävään?
En muista olleeni äitienpvä kahvilla. Laitoin lapseni myöhään päiväkotiin. Puolipvää ja oli paljon poissaoloja myös eskarissa. En välittänyt koska tiesin että muutetaan alueelta pois kun saan myytyä entisen ja uuden ostan. Näin kävi ja lapseni aloitti koulun tuntematta ketään. Muutettiin Hkiin.
Minustakin ne ovat kivoja tilaisuuksia. Äidit (ja muutama isä) juovat kahvia ja juttelevat keskenään ja hoitajien kanssa, lapset esittävät jonkun kivan laulun ja leikkitilaansa. Ihanaa, että päiväkodit järjestävät näitä.
Vierailija kirjoitti:
No kai voin sitten paljastaa, että painan lähemmäs 100kg ja tuntuu että tuoli hajoaa alta/kaikki katsovat tarkkaan mitä syön ja kuinka paljon...
Ja on minulla paniikkihäiriökin
a.p
Eli vika on sun päässä,kykinhän minäkin lasten jakkaralla 181cm 86kg pelkkää lihasta.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö sun ap hakea apua tuohon sosiaalisten tilanteiden pelkoon? Kuulostaa kummalta jos ei edes ympärilleen uskalla katsoa.
Etkö sitten tunne päiväkotikavereiden vanhempia? Mikä siinä nyt niin vaivaannuttavaa on? Puhut suomen kieltä??
Hä? Kyllä meillä voi jutella muiden äitien kanssa, tai vaikka sen oman lapsensa. Pehva mahtuu ihan hyvin pikkutuoliin. Eipä siellä kauaa tarvi olla, vetäisin aamupalan naamaan ja töihin. Lapselle oli tärkeää, jännitti jo etukäteen, ei itsekään tiennyt miksi :D
Ja isänpäivänä tosiaan isille sama.
On isänpäivänä.