Appivanhemmat taisi pahoittaa mielensä
Kun haluttiin auttaa heitä taloudellisesti, ovat köyhiä sairaseläkeläisiä. Ei mitään kovin kallista, tai turhaa roinaa ostettu vaan annettiin lahjakortti (30€) s-markettiin jotta voivat ostaa ruokaa ja jotain hyvää vaikka äitienpäiväksi.
Eivät huolineet lahjakorttia, kun kuulemma ei ole tarvetta ja käskivät käyttää meidän itse sen. No kuulin juuri miehen siskolta, että anoppi oli haukkunut meidät pystyyn ja luulee meidän ajattelevan heidän olevan avuttomia ihmisiä, jotka on almujen tarpeessa.. Tehtiinkö teidän mielestä väärin ja kuinka itse suhtautuisitte jos sukulainen auttaa pyytämättä?
Kommentit (15)
No, olihan tuo aika tökerö tapa. En ihmettele, jos mielensä pahoittivat. Jos haluatte tukea, niin keskustelkaa ensin vaikka, mitä hyödyllistä voisitte ostaa äitienpäivälahjaksi. Tai olisitte vieneet ulos syömään, niin olisi säästynyt yhden päivän ruokakulut. Tai vieneet äitienpäivälahjaksi herkkukorin, jossa siis kaikkea tarpeellista, eikä suklaita ja muita.
Salli Jokunen kirjoitti:
No, olihan tuo aika tökerö tapa. En ihmettele, jos mielensä pahoittivat. Jos haluatte tukea, niin keskustelkaa ensin vaikka, mitä hyödyllistä voisitte ostaa äitienpäivälahjaksi. Tai olisitte vieneet ulos syömään, niin olisi säästynyt yhden päivän ruokakulut. Tai vieneet äitienpäivälahjaksi herkkukorin, jossa siis kaikkea tarpeellista, eikä suklaita ja muita.
Ulos ei voida heitä viedä äitienpäivänä koska mennään mun äidin luo kun siellä on päivällinen niin ei kerkeä ja anopin mielestä ulkona syöminen on turhaa. Herkkukori olisi hyvä idea, itsekin sellaista harkitsin mutta riski että anopin mielestä kaikki siinä korissa on pahaa jota ei voi syödä on liian suuri.. siksi annettiin se lahjakortti että voisivat ostaa mieluista ruokaa. Ap
Minusta kaunis ajatus ja ele, anopin reaktio kumma.
En usko, taas näitä anoppiprovoja!
Sanoit kertoneesi appivanhemmille, että haluttiin auttaa taloudellisesti.Ei niin vain saa sanoa - tökeröä. Olisitte vaan todenneet, että nyt ei keksitty mitään lahjaa, joten hankittiin lahjakortti. Se olisi varmaan otettu mielihyvin vastaan, tosin 30€ nyt vaan on aika vähän.
Vierailija kirjoitti:
Salli Jokunen kirjoitti:
No, olihan tuo aika tökerö tapa. En ihmettele, jos mielensä pahoittivat. Jos haluatte tukea, niin keskustelkaa ensin vaikka, mitä hyödyllistä voisitte ostaa äitienpäivälahjaksi. Tai olisitte vieneet ulos syömään, niin olisi säästynyt yhden päivän ruokakulut. Tai vieneet äitienpäivälahjaksi herkkukorin, jossa siis kaikkea tarpeellista, eikä suklaita ja muita.
Ulos ei voida heitä viedä äitienpäivänä koska mennään mun äidin luo kun siellä on päivällinen niin ei kerkeä ja anopin mielestä ulkona syöminen on turhaa. Herkkukori olisi hyvä idea, itsekin sellaista harkitsin mutta riski että anopin mielestä kaikki siinä korissa on pahaa jota ei voi syödä on liian suuri.. siksi annettiin se lahjakortti että voisivat ostaa mieluista ruokaa. Ap
Voisithan vähän koittaa vakoilla kylässä käydessä, mitä kaapeista yleensä löytyy. Ostat kahvia/teetä (kumpaa nyt juovat), leipää (sen mukaan, mistä pitävät), katsot vähän, mitä hedelmiä esim. on pöydällä, jos on tai mistä miehesi tietää vanhempiensa tykkäävän. Ei sen tarvitse olla mitään hienoa ja kummallista, mistä korin koostatte.
Vierailija kirjoitti:
En usko, taas näitä anoppiprovoja!
Sanoit kertoneesi appivanhemmille, että haluttiin auttaa taloudellisesti.Ei niin vain saa sanoa - tökeröä. Olisitte vaan todenneet, että nyt ei keksitty mitään lahjaa, joten hankittiin lahjakortti. Se olisi varmaan otettu mielihyvin vastaan, tosin 30€ nyt vaan on aika vähän.
Ei me sanottu niille päin naamaa että halutaan auttaa teitä taloudellisesti vaan annettiin lahjakortti vierailun yhteydessä muuten vaan.
Kirjoitin vaan aloitukseen "kun haluttiin auttaa heitä" ei me niin hölmöjä olla että suoraan sanotaan päin naamaa noin ja 30€ on sopiva summa, koska jos olisi ollut kyseessä isompi rahamäärä niin siitä vasta olisivat pahoittaneet mielensä. Ap
Kahdelle aikuiselle 30e:n lahjakortti on kyllä outo lahja.
Jos mä tulisin kertomaan, että anoppi olisi antanut meille 30e:n lahjakortin S-markettiin äitienpäivää varteen (OT: ihan mahdollinen tilanne meillä), niin koko av olisi syyttänyt mua hirveäksi miniäksi kun olisin kehdannut loukkaantua siitä.
Mutta joo, on törkeä lahja. Ainakin kahdella tapaa: 1) annoitte sen kuin hyväntekeväisyyskohteelle ja 2) summa on niin pieni, että vihjaatte heidän olevan aivan rutiköyhiä kun jostain hikisestä 30:stä pitäisi olla kiitollinen
No kyllä minusta olisi erittäin outoa saada pojaltani/hänen tyttöystävältään lahjakortti ruokakauppaan. Tuntuisi ettei tunne/jaksa ajatella mua ollenkaan. Herkkukori olisi ollut kiva. Sen kasaaminen ei ole mitään rakettitiedettä jos olet vähääkään pitänyt anopilla silmiä ja korvia auki.
Joko he ovat sitä ikäluokkaa jonka mielestä sossusta ei käyty kuin nälkäkuilemen partaalla ja kaiken vastaanottaminen on hankalaa. Tai sitten toit esille, että lahja on annettu avustusmielessä eikä osannut naamioida sitä pelkäksi lahjaksi.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minusta olisi erittäin outoa saada pojaltani/hänen tyttöystävältään lahjakortti ruokakauppaan. Tuntuisi ettei tunne/jaksa ajatella mua ollenkaan. Herkkukori olisi ollut kiva. Sen kasaaminen ei ole mitään rakettitiedettä jos olet vähääkään pitänyt anopilla silmiä ja korvia auki.
Jotenkin mulla on sellainen olo, että APn appivanhemmat myös ehkä kokivat, että äitienpäivää ei voi heidän kanssaan viettää koska APn äiti , joten kuitataan tuo nyt mahdollisimman helposti tällaisella pienellä lahjakortilla. Miksi äitienpäivälounasta ei anopin kanssa voida syödä jo lauantaina? Tai ensi/viime viikonloppuna? Tai vaikkapa pyytää tiistaina töiden jälkeen kylään?
Olisitte antaneet sen anopille äitienpäivälahjaksi niin anoppi olisi säilyttänyt kasvonsa.