Taisin hankkia lapsen siksi näin nuorena, ettei mieheni jättäisi minua ihan heti jonkun toisen takia

Haluan lapsen, koska haluan lapsen. Tämä mahdollista naiselle "yksinkin".

Haluan lapsen juuri kanssasi, koska rakastan sinua niin paljon, että haluan olla kanssasi ikuisesti perhe. Tämä mahdollista vain rakastuneena kumppanin kanssa, joka myös haluaa lapsen.

Kumpikaan ei mielestäni ole huono syy.

Epäilys siitä olisiko sittenkään pitänyt vielä hankkia lasta, voisi kertoa siitä että suhde tuntuu niin vahvalta että se olisi jatkunut ilman lastakin, tai että olisi pärjännyt ilman miestäkin.

Mutta todellisuudessa jos se onni on suotu, että lapsi on saatu niin sehän se on tärkeintä.

Vierailija kirjoitti:

Olen kai läheisriippuvainen sekä hyvin epävarma itsestäni, vaikka ihan aikuinen nainen olenkin. Aloin miettiä motiivejani lapsenhankinnalle ja kauhistuin, sillä ehkä hankinkin lapsen vain siksi, koska pelkään menettäväni parisuhteeni. Ajatus tuli mieleeni luettuani Minkkisen erosta.

Rakastan tuota miestä niin paljon, että haluaisin pitää hänet loppuelämäni. Tuskin lapsi liimaa häntä kiinni minuun yhtään sen enempää, sillä näköjään mitä vain voi tapahtua, vaikka lapsi olisikin vasta muutaman kuukauden vanha. Toivottavasti saamme elää vielä yhdessä ainakin muutaman vuoden.

Pahoittelen avautumistani. Tulin jotenkin alakuloiseksi tästä Minkkisen kohusta.

Lapsi ei  estä miehiä lähtemästä. Jos sä kuvittelet toisin, olet erehtynyt.

Minulla kävi toisinpäin, tajusin ottaneeni nuorena miehen vain siksi että saisin kauan haaveilemani lapsen. 14-vuotiaasta asti vauvakuume ja 17-vuotiaana raskaaksi. Mies oli kohtuullisen paljon vanhempi ja hyvä isä ja elättäjä, mutta päättyihän se suhde sitten aikanaan, lapsi oli tosin jo aika iso silloin. Mutta jälkeenpäin huomasin ettei siinä suhteessa juuri muuta tainnut ollakaan. 

Miehet nimenomaan erovat paljon herkemmin pikkulapsiaikana, sehän huonontaa parisuhdetta ihan megalomaanisesti. Älytön ajattelutapa, että yrittää estää eron hankkimalla lapsia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta kyllä tuo lapsi sitoo. Paljastui, että mieheni oli pettänyt muo pitkän aikaa ja käyttäytyi muutenkin muo kohtaan tosi ikävästi.

Mies ei tahdo eroa ja kieltäytyy lähtemästä. Itse lähtisin samantien jos ei olisi lapsia. Olisi todella helppoa etsiä jostain asunto ja vain häipyä. Lapset teinejä ja on koulut/kaverit/harrastukset. Enhalua romuttaa heidän elämäänsä.

Voihan helvetti sun kanssas.

Kuulostat aivan äidiltäni.

Hänkin kitui huonossa suhteessa "lasten takia", ja muisti kyllä mainita asiasta. Oikeasti siitä perhehelvetistä kärsi kaikki, eniten me lapset.

Nyt kun ollaan aikuisia ja meillä on omat perheet niin äiti roikkuu meissä. Soittelee jatkuvalla syötöllä ja vaatii kyläilyjä ja on tunkemassa kylään aivan liian usein.  Asiaan kuuluu myös jatkuva sekaantuminen ihan kaikkeen.

Alkaa vituttaa aina kun näkee telkkarista sen mainoksen missä äiti on tunkenut tyttärensä ruoat pakasteeseen ja heittänyt uudet mekon pois. Joku valmisruokamainos se on. Siinä on oikea malliesimerkki raivostuttavasta läheisriippuvaisesta äidistä. Varmaan hassua niiden mielestä jotka eivät joudu sitä kokemaan.

Arki meillä luistaa. Ei ole riitelyä ainakaan lasten kuullen. Tunnelma kotona on ihan hyvä. Ei tulisi mieleenkään syyllistää lapsia näistä asioista. He ovat täysin syyttömiä mihinkään. Juuri sen vuoksi en haluaisi romuttaa heidän elämäänsä nyt. Saattavat muutaman vuoden päästä muuttaa jo omilleen.

Mä en usko, että roikkuisin aikuisissa lapsissa ja tunkisin väkisin kylään. En ole ripustautua, en todellakaan. Ennemmin juuri toistenpäin. Saattaisin jopa vaihtaa maata, kun ei ole enää "kotona passatavia" :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika ikävää lapselle, että hänet tehty vain siksi ettei äippä menetä isukkia. Säälittävää.

Ei tuo minusta sen huonompi syy ole kuin että hankitaan lapset eksistentialistista kriisiä helpottamaan, joka on syy 90% tapauksista. Ehkä jopa parempi syy.

Niin :D Kiinnostaisi tosiaan tietää että mikä on se hyväksytty ja hieno syy hankkia lapsia?

Kaikki syyt on "hyväksyttäviä", ongelma on siinä etteivät ihmiset myönnä tekevänsä lapsia itsekkäistä syistä. Ollaan niin äiti teresaa kun on lisäännytty.

T. Eri tyyppi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika ikävää lapselle, että hänet tehty vain siksi ettei äippä menetä isukkia. Säälittävää.

Ei tuo minusta sen huonompi syy ole kuin että hankitaan lapset eksistentialistista kriisiä helpottamaan, joka on syy 90% tapauksista. Ehkä jopa parempi syy.

Niin :D Kiinnostaisi tosiaan tietää että mikä on se hyväksytty ja hieno syy hankkia lapsia?

Kaikki syyt on "hyväksyttäviä", ongelma on siinä etteivät ihmiset myönnä tekevänsä lapsia itsekkäistä syistä. Ollaan niin äiti teresaa kun on lisäännytty.

T. Eri tyyppi

Viisaita sanoja!

Ihanan avoin ja rehellinen avaus.

Nyt sä olet tiedostanut asian, joten työstä sitä. Rakasta miestäsi, rakasta lastasi, mutta pyri läheisriippuvuudesta eroon. Se helpottaa kummasti elämää myös lapsen kasvaessa.

Kaikkea hyvää sulle.