"En mie itelle, mutta lapsille…"
"Mikä ihmeessä saa vanhemmat tunkemaan lapsiensa eteen karkkia, pullaa, keksiä ja sipsiä? Minkä helvetin takia äiti tekee itselleen salaatin ja lapsille nakkeja ja ranskalaisia? Haluan todellakin kyseenalaistaa sen, että miksi pitää olla karkkipäivä ja miksi lapsille janojuomana toimii mehu? Mikä saa vanhemmat kuorruttamaan lapsensa sokerilla ja lisäaineilla? Minkä takia se on täysin hyväksyttävää?"
https://blogbook.fi/fitnessfromthenorth/en-mie-itelle-mutta-lapsille/
Itse olen täysin samaa mieltä! Mitä mieltä muut?
Kommentit (12)
Voi oikein pahoin kun näkee lapsiperheen ostavan lapsen synttäreille herkkuja ja limua. Voi jestas. :D
Areenassa on nähtävissä dokkari Sokeroitu totuus. Kannattaa katsoa ja miettiä sen jälkeen uudelleen sokerin syöttämistä lapselleen.
Olin lapsi ja nuori 1980-luvulla. Äiti leipois lähes päivittäin, ei ollut karkkipäiviä, kaupasta ei saanut avocadoa eikä rasvatonta maitoa. Silti me emme olleet lihavia.
Voisko ongelmana olla se, että äidit leipoivat rasvasta ja sokerista ja vehnäjauhoista, eivät soijaöljystä ja makeutusaineesta ja mantelirouheesta.
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi ja nuori 1980-luvulla. Äiti leipois lähes päivittäin, ei ollut karkkipäiviä, kaupasta ei saanut avocadoa eikä rasvatonta maitoa. Silti me emme olleet lihavia.
Voisko ongelmana olla se, että äidit leipoivat rasvasta ja sokerista ja vehnäjauhoista, eivät soijaöljystä ja makeutusaineesta ja mantelirouheesta.
1980-luvulla oli rasvatonta maitoa kaupassa. Kun sitä pisti lasiin, niin se oli sinertävää.
Mä teen toisin päin. Lapset syö lohta ja parsaa mutta kunhan illalla nukahtavat niin itselle pakastepizza uuniin ja Ben&Jerry's pehmenemään. Ei ole kyllä fiksua tämäkään, mutta lohduttaudun että edes vähän fiksumpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi ja nuori 1980-luvulla. Äiti leipois lähes päivittäin, ei ollut karkkipäiviä, kaupasta ei saanut avocadoa eikä rasvatonta maitoa. Silti me emme olleet lihavia.
Voisko ongelmana olla se, että äidit leipoivat rasvasta ja sokerista ja vehnäjauhoista, eivät soijaöljystä ja makeutusaineesta ja mantelirouheesta.
1980-luvulla oli rasvatonta maitoa kaupassa. Kun sitä pisti lasiin, niin se oli sinertävää.
Sen nimi oli rasvaton maito, oikeasti se ei sitä ollut.
Aika huonoa tekstiä! Pölkkyä kantaa! Tekstikin pölkkyä! Huono mainosyritys! Ei nappaa! Annan kouluarvosanan! Kutosen!
Tämä oli jo täällä http://www.vauva.fi/keskustelu/2865023/taydellinen-fitnesmutsibloggaaja…
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi ja nuori 1980-luvulla. Äiti leipois lähes päivittäin, ei ollut karkkipäiviä, kaupasta ei saanut avocadoa eikä rasvatonta maitoa. Silti me emme olleet lihavia.
Voisko ongelmana olla se, että äidit leipoivat rasvasta ja sokerista ja vehnäjauhoista, eivät soijaöljystä ja makeutusaineesta ja mantelirouheesta.
Mahdollista, mutta soijaöljyä voi olla kasviöljyissä, joiden koostumusta ei ilmoiteta. En käytä koskaan, mutta voita laitettiin aina leivonnaisiin. Silloin ei ollut vielä spelttiä:-(
Syö itse kuitenkin kaikki herkut..
Vierailija kirjoitti:
Olin lapsi ja nuori 1980-luvulla. Äiti leipois lähes päivittäin, ei ollut karkkipäiviä, kaupasta ei saanut avocadoa eikä rasvatonta maitoa. Silti me emme olleet lihavia.
Voisko ongelmana olla se, että äidit leipoivat rasvasta ja sokerista ja vehnäjauhoista, eivät soijaöljystä ja makeutusaineesta ja mantelirouheesta.
Meillä oli kyllä avocadoja jo 80-luvulla. Mutta tosiaan juotiin punaista maitoa ja ruisleipä voideltiin oikealla voilla, ja silti oltiin hoikkia. Karkkipäiväkin oli, mutta karkkia sai vaan vähäsen. Silloin kyllä raaka-aineet olivat puhtaampia, ei ollut samalla tavalla lisäaineita ja geenimuuntelua.
Tää ravitsemuskeskustelu on niin out.
Kuka enää jaksaa? Ihan sama mitä syöt niin aina on joku osottamassa syyttävällä sormella.