Tyttöystävä ei noudata dieettiään, pitäisikö sanoa asiasta vai olla vain hiljaa?

Mitä te tekisitte samassa tilanteessa?

Ap.

No jos on sinulle julkisen asiasta tehnyt, niin ota vain esille.

Itsepetostahan tuo on, jossa pettymys voi sitten purkautua sinuun, kun sopivasti tulilinjalla olet.

Itse tosin syön ison osan ajasta terveellisesti. Silti; herkuttelen päivittäin. Muutama karkki, pieni annos jäätelöä, pari keksiä. Ja hoikka olen. Olen sitä mieltä, että kun ruokavalion runko on kunnossa niin jää varaa myös syödä epäterveellisiä juttuja ilman, että siitä paino nousee.

Siinäpä nuo kaikenlaiset dieetit minusta meneekin perseelleen ja vetää ihmisen epätoivoon, että niistä kaikki sokeriset herkut on karsittu usein tyystin pois. Jos on ihan terapeutilta ruokavalionsa hankkinut, niin rimpautus sinne. Menee rahat muuten hukkaan. Räätälöiköön sellaisen ratkaisun, että mukaan tulee myös noita herkkuja.

Itse esimerkiksi eilen söin aamupalalla täytetyn ruisleivän ja teetä (n.350kcal), sitten siirryin naapurikaupunkiin tatuoitavaksi ja sitä ennen kävin Hesellä poikkeuksellisesti syömässä pienimmän hamppariaterian sokerittomalla kokiksella (n.630kcal). Tatuoinnin välissä join smoothien (100ckal), litran vettä ja jälkeen banaanin (100kcal). Sitten huoltsikan kautta soleropuikko (100kcal) ja kotiin. Kotona sitten iltapalaksi keitetty muna (80kcal) ja kaurapuuro marjoilla (200kcal). Kaloreita kertyi päivältä poikkeuksellisen vähän (alle 1600kcal), mutta toisaalta vietin suuren osan päivästä autossa ja tatuointipenkissä istuen - hyvin noilla jaksoi.

Tänään kroppa huutaakin jo jotain raikasta ja tuoretta. Evääksi on pestokanaa ja salaattia kaikella hyvällä.

Paras keino on varmaan mennä itse mukaan juttuun ja ehdottaa, että jätätte yhdessä nuo herkuttelupäivät vaikka yhteen päivään kuukaudessa. 

Hyvä sääntö: 80 prossaa syödyistä kaloreista kun on terveellistä, ruokavalio on silloin kohdallaan. 

Minä todennäköisesti en tekisi mitään, koska asia ei ole minun vaan hänen.

JOS kokisin tarpeelliseksi ottaa asian esiin, tekisin sen jotenkin niin, että kysyisin, katsooko hän että dieetistä on ok poiketa tai että sen ohella on ok "herkutella" tietty määrä, vai onko hän hylännyt dieetin kokonaan. Näistä molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia - jos dieetti ei perustu allergiaan tai keliakiaan, siitä voi poiketa ja sen ohella todennäköisesti voi ihan hyvin herkutella, kunhan peruasiat ovat kunnossa. Ja hän voi olla hylännyt dieetin. Tärkeää on, että sun kommenttisi lähtee siitä, että nämä on ihan valideja valintoja ja hänellä on oikeus molempiin valintoihin, jos hän niin katsoo. Sinä vain kysyt mitä hän on valinnut, et sanele miten hänen pitää tehdä, etkä huomauttele siitä ettei hän tee niin kuin "pitäisi".

Vierailija kirjoitti:

Hyvä sääntö: 80 prossaa syödyistä kaloreista kun on terveellistä, ruokavalio on silloin kohdallaan. 

Ei muuten lähellekään riitä, ainakaan kaikilla.

Tyttöystäväsi todennäköisesti tajuaa itsekin ettei noudata täysin dieettiään. Sinun on oikeastaan turha siitä huomauttaa, saattaa jopa vaikuttaa negatiivisesti, jos puutut asiaan. Ainut mitä voit tehdä on olla hyvänä esimerkkinä eli syöt ja elät muutenkin terveellisesti. Toisen tavat saattavat tarttua ja motivoida, kun taas toiselle huomauttaminen ja jäkättäminen aiheuttaa useimmissa ihmisissä vastareaktion. Tarkoituksesi on hyvä, kun sanallisesti huomautat, mutta sellainen lähestymistapa usein torjutaan, yritit sitten miten vain sanasi muotoilla.

En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat.

Kyllähän tyttöystävä itse tietää, että ei enää noudata dieettiä. Ei sitä tarvitse hänelle erikseen sanoa.

Tyttöystävä dieetin alussa toivoi että tuen häntä sen aikana, ja aina välillä kysyi että olenko ylpeä hänestä jne. Tämän takia tuntuu siltä, että jotain pitäisi sanoa. Pitää miettiä sitä oikeaa tapaa.

Ap.

Kysäise ihan kuin ohimennen miltä uusi dieetti tuntuu, nyt kun aloituksesta on kulunut jonkun aikaa. Ehkä hän itsekkin tiedostaa, että herkuttelua on liikaa ja voitte sitten yhdessä pohtia mikä siihen auttaa.

Älä sano mitään.

No voithan alkaa huomautella syömisistä ja hänen painostaan. Oma mieheni teki niin. Sen seurauksena tunsin itseni läskiksi ja rumaksi, tunnesöin yhä enemmän salaa ja lihoin ja menetin kiinnostuksen seksiin. Laihduin vasta, kun ihastuin toiseen mieheen ja hän osoitti kiinnostusta minuun. Yhtäkkiä huomasin monien muiden miesten olevan minusta kiinnostuneita. En alkanut pettää silloin, mutta kiinnostus seksiin oman mieheni kanssa on mennyt lopullisesti eikä tunnu palaavan enää, vaikka olen kuinka yrittänyt. Tunnen itseni haluttavaksi ja siis fyysistä vetoa vain muihin miehiin.

Eli jeps, joka miehen kannattaa ehdottomasti alkaa huomautella puolisolle syömisistä.

Minulla on eräs painon hallintaan pyrkivä dieetti käytössä. En siis ole ylipainoinen, mutta haluan saada pari kiloa pois ja estää painon nousun. Tuo dieetti kieltää kaikki "herkut". Olen noudattanut sitä melkein vuoden hyvin tunnollisesti ja hyvin tuloksin. Minun mies taas valittaa kun pidän siitä liian tiukasti kiinni. Häntä ärsyttää kun en lipsuile siitä. Hän kai haluaisi, että mussuttaisin kaikkia herkkuja hänen kanssaan. En siis koskaan kommentoi hänen syömisiä kuitenkaan. Joten voi se olla noinkin päin, että toinen huomauttaa liiasta itsekurista.

Kannattaa sanoa! Nils Holgersson seinälle vahtimaan

Vierailija kirjoitti:

No jos on sinulle julkisen asiasta tehnyt, niin ota vain esille.

Itsepetostahan tuo on, jossa pettymys voi sitten purkautua sinuun, kun sopivasti tulilinjalla olet.

Itse tosin syön ison osan ajasta terveellisesti. Silti; herkuttelen päivittäin. Muutama karkki, pieni annos jäätelöä, pari keksiä. Ja hoikka olen. Olen sitä mieltä, että kun ruokavalion runko on kunnossa niin jää varaa myös syödä epäterveellisiä juttuja ilman, että siitä paino nousee.

Siinäpä nuo kaikenlaiset dieetit minusta meneekin perseelleen ja vetää ihmisen epätoivoon, että niistä kaikki sokeriset herkut on karsittu usein tyystin pois. Jos on ihan terapeutilta ruokavalionsa hankkinut, niin rimpautus sinne. Menee rahat muuten hukkaan. Räätälöiköön sellaisen ratkaisun, että mukaan tulee myös noita herkkuja.

Itse esimerkiksi eilen söin aamupalalla täytetyn ruisleivän ja teetä (n.350kcal), sitten siirryin naapurikaupunkiin tatuoitavaksi ja sitä ennen kävin Hesellä poikkeuksellisesti syömässä pienimmän hamppariaterian sokerittomalla kokiksella (n.630kcal). Tatuoinnin välissä join smoothien (100ckal), litran vettä ja jälkeen banaanin (100kcal). Sitten huoltsikan kautta soleropuikko (100kcal) ja kotiin. Kotona sitten iltapalaksi keitetty muna (80kcal) ja kaurapuuro marjoilla (200kcal). Kaloreita kertyi päivältä poikkeuksellisen vähän (alle 1600kcal), mutta toisaalta vietin suuren osan päivästä autossa ja tatuointipenkissä istuen - hyvin noilla jaksoi.

Tänään kroppa huutaakin jo jotain raikasta ja tuoretta. Evääksi on pestokanaa ja salaattia kaikella hyvällä.

Ei sokerin ongelma ole se että se lihottaisi vaan se että se aiheuttaa tyypin 2 diabetestä yms. Sokerin ennen tietämättömistä vaaroistahan on ollut viime vuosina juttua. Laihakin voi runsaalla sokerilla diabeteksen saada.

Älä sano mitään. Hymyile vaan itseksesi kun voivottelee dieetin toimimattomuutta.

Jätä se Sika.

Laita herkut yhteen kaappiin ja oveen tunnistin, joka alkaa röhkimään, kun avaa oven. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tekisitte samassa tilanteessa?

Ap.

Riippuu hiukan siirtä mitä se herkuttelu on, onko määrät suuria vai melko merkityksettömiä. Myös hänen tavoitteillaan olisi merkitystä. En näkisi mitään syytä huomauttaa jos (väli)tavoitteet on hyvin saavutettu.

Vierailija kirjoitti:

Tyttöystävä dieetin alussa toivoi että tuen häntä sen aikana, ja aina välillä kysyi että olenko ylpeä hänestä jne. Tämän takia tuntuu siltä, että jotain pitäisi sanoa. Pitää miettiä sitä oikeaa tapaa.

Ap.

Kerrot asiat joista olet ylpeä dieetin suhteen. Onko hän edistynyt tavoitteissaan jne.

Sinulla on 3 vaihtoehtoa A) Saat laihan muijan B) Saat sinkuuden C) saat valaan