Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Tajuaako ihminen jolta kysytäään lapsien tulemisesta
10.05.2017 |
Että toinen ei välttämättä näe kyseistä asiaa niin vakavana asiana, että siitä kannattaa vetää pultit?
Suututin erään ystäväni, kun kysyin meinaatteko vielä lapsia. Hän siis jo äiti vielä. Asia olikin niin kipeä, että riemastui tästä.
Miten kyseinen asia voi olla niin herkkä aihe ja kuitenkin selitetään suu vaahdossa että on oma päätös ja kaikki on IHAN VITUN okei ja itku silmässä raivotaan asiasta.
Joo ja sanottakoon että heilläkin terveet lapset ja kaikki ok. Ilmeisesti nainen haluasi ja mies ehdottomasti vastaan...
Tätä vaan ei suoraan pystynyt sanomaan.
Kommentit (215)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap: jos utelet ihmisiltä noin henkilökohtaisia asioita, kannattaa varautua siihen, että joku loukkaantuu. Joku voi vastata tosi töykeästikin, esim "v*ttuako se sinulle kuuluu."
Miksi näille kyselijöille tämä oikeus kysellä on niin tärkeää? Antaisivat olla.
Siis jos kysyn onko vielä suunnitelmissa lapsia?:D Mikä siinä on sellaista että vittua pitää haistattaa? Ei oikeasti, ei voi ymmärtää.
Jep, todellakin vaikeaa ymmärtää. Kun siihenkin voi kuitata vaan, että "en tiedä" tai "katsotaan" tms. jos ei halua vastata. Normaali ihminen osaa vastata asiallisesti niin, ettei oikeasti anna mitää informaatiota, jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset utelevat mitä toisten kohduissa tapahtuu tai ei tapahdu?
No miksi se on niin kovin vakavaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikeaksi menee. Ei saa puhua oikein mistään. Uskonto, politiikka, terveys, henkilökohtainen elämäntilanne ainakin aivan kiellettyjä. Ja toisaalta jos ei kysy kuulumisia, on tökerö sittenkin.
Lätistään sitten säästä, sisustamisesta ja mekkojen väristä.
Ei ja tietty kohtuus kaikessa. En mä todellakaan tykkää että kysellään josko nuo vahingot riittäisi ja laittaisin piuhat katki. ( negatiivista) mut jos kysäisee onko perheenlisäystä tiedossa ( positiivista) ja vielä äidiltä niin ei sen nyt uskoisi olevan asia josta välit menee poikki. Kyllähän se kertoo siitä että vaikka kuinka kertoo asioiden olevan reilassa, niin ei ne ole.
Tottakai kysymyksen sävy on oleellinen. Ystävällinen kiinnostus on eri asia kuin jo kysymyksessä osoittaa, mitä mieltä itse on.
Tajuan, että kaikki eivät ajattele. Mutta heidän pitäisi myös tajuta että keskenmenoista ja lapsettomuudesta kärsivänä minua sattuu kysymyt TULEEKO lapsia. Kysyisitte mieluummin haluatteko lapsia, siihen on helpompi vastata. Tai oikeastaan, ei kyseisestä asiasta tarvitse edes kysellä. Kyllä ihminen kertoo jos haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap: jos utelet ihmisiltä noin henkilökohtaisia asioita, kannattaa varautua siihen, että joku loukkaantuu. Joku voi vastata tosi töykeästikin, esim "v*ttuako se sinulle kuuluu."
Miksi näille kyselijöille tämä oikeus kysellä on niin tärkeää? Antaisivat olla.
Siis jos kysyn onko vielä suunnitelmissa lapsia?:D Mikä siinä on sellaista että vittua pitää haistattaa? Ei oikeasti, ei voi ymmärtää.
Jep, todellakin vaikeaa ymmärtää. Kun siihenkin voi kuitata vaan, että "en tiedä" tai "katsotaan" tms. jos ei halua vastata. Normaali ihminen osaa vastata asiallisesti niin, ettei oikeasti anna mitää informaatiota, jos ei halua.
Niin, tälläinen " vitun kusipää meillä on kuule kaikki tosi hyvin" kirkuminen on kieltämättä melko hämmentävää..:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset utelevat mitä toisten kohduissa tapahtuu tai ei tapahdu?
No miksi se on niin kovin vakavaa?
Parittelu, ulostaminen ynnä muut eivät kuulu korrekteihin puheenaiheisiin.
No mä en kysele kuin ihan tosi hyviltä kavereilta tollasia. Itse olen avoimesti kertonut, että nyt kahden lapsen jälkeen vakavasti olen koko ajan nuoremman synnyttyä pohtinut sterilisaatiota. Ja kun nuorempi täytti nyt kolme, olen varma että sterilisaatioon menen. En halua enää kolmatta. Siinä on sitten keskustelua virennyt; yksi ilmoittanut, että hänelle riittää ainoa kouluikäinen ja kolmen lapsen äiti oli saanut jo lähetteen sterilisaatioon, vaikka mies olisi halunnut vielä omasta puolestaan vaikka muutaman lapsen.
Vieraampien ihmisten osalta minulla ei edes kiinnosta heidän lapsihaaveensa tai perhekokonsa. Itseppä tietävät, enkä halua ottaa sitä riskiä että tietämättäni sammakon suustani päästäisin. Mielummin juttelen näiden ihmisten kanssa tällä hetkellä vaikka siitä, ovatko ajatelleet kasvattaa kesällä kasvihuoneessa jotain tai miten remonttijutut on edenneet / onko remppahaaveita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pieninyuu kirjoitti:
Tajuan, että kaikki eivät ajattele. Mutta heidän pitäisi myös tajuta että keskenmenoista ja lapsettomuudesta kärsivänä minua sattuu kysymyt TULEEKO lapsia. Kysyisitte mieluummin haluatteko lapsia, siihen on helpompi vastata. Tai oikeastaan, ei kyseisestä asiasta tarvitse edes kysellä. Kyllä ihminen kertoo jos haluaa.
No ei teiltä välttämättä tarvi kysellä mitään.
Joo, olin kärsinyt keskenmenon kun työkaveri sanoi että nyt ainakin tiedät että voit saada lapsia ja nyt vaan uutta matoa koukkuun.. No joopa joo, hän koitti piristää omalla tavallaan ja oli oikeassa lopulta, mutta kyllä mä kerroin avoimesti että yritetään lasta ja näin on käynyt joten olin asian kanssa okei.. En yrittänyt kätkeä sitä mihinkään " no vittu en mää ois halunnutkaan" uhoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset utelevat mitä toisten kohduissa tapahtuu tai ei tapahdu?
No miksi se on niin kovin vakavaa?
Parittelu, ulostaminen ynnä muut eivät kuulu korrekteihin puheenaiheisiin.
Höpö höpö. Ihmisten lempiaiheita on aikuisiälläkin pissakakka- jutut ja parittelu mut siitä ei saa kysyä meinaatteko vielä lapsia? Ja miksi ei? Onko sielläkin " vittu mää ainakin vihaan lapsia ja en varmaan halua ja perheet on tosi tyhmiksii"- itkupotkuraivarityyppi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän kyllä, että jonkun kipeän asian suhteen kuppi voi joskus mennä nurin kiusallisessa tilanteessa. Tyyliin ystävällinen kysymys muuttuukin hirveäksi vittuiluksi, ilkeilyksi, utelemiseksi...
Jokaisen on kuitenkin hyvä ymmärtää, että omat teot ja tunteet eivät ole kenenkään muun vastuulla kuin itsensä. Jos ylireagoi, pyytää jälkikäteen anteeksi tai jollain tavoin varmistaa, ettei asia jää hiertämään (mikäli nyt jotain suhdetta sen verran arvostaa, että haluaa edelleen tekemisissä olla). Jos kokee, että kysymys on loukkaava (eli sisältää piilotetun/avoimen loukkauksen "Ettekö te nyt muka tee lapselle sisarusta" vs "Oletteko miettineet haluatteko lisää lapsia"), voi sanoa sen ja kertoa oman mielipiteensä "Ei, emme tee lapsia vain koska lapsen pitäisi saada sisarus, emme koe sen olevan tärkeä kriteeri...".
Vierailija kirjoitti:
Joo ja ei, en kysele keltään lapsettomalta että meinaatteko tehdä, mutta en mää kyllä ymmärrä miksi siitä loukkaannutaan niin kovin kun kuitenkin jollain tavalla " positiivinen" kysymys.
Minulta äitinä ventovieraat tulee kyselemään koska meinaan mennä piuhojen katkaisuun.. Et näin.
Millä tapaa tuo on positiivinen kysymys? Kun sen vastaus saattaa sisältää kipeitä ja henkilökohtaisia asioita, kuten tahatonta lapsettomuutta, vapaaehtoista lapsettomuutta, esim lapsien hankkimatta jättämistä mielenterveysongelmien vuoksi, päättämättömyyttä lasten hankinnasta. Mä en ainakaan sukulaisille ja puolitutuille halua tehdä selontekoa siitä, kuinka haluaisin lapsia, mutta mun mielenterveysasiat ja muutkin terveydelliset asiat jarruttaa hommaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja ei, en kysele keltään lapsettomalta että meinaatteko tehdä, mutta en mää kyllä ymmärrä miksi siitä loukkaannutaan niin kovin kun kuitenkin jollain tavalla " positiivinen" kysymys.
Minulta äitinä ventovieraat tulee kyselemään koska meinaan mennä piuhojen katkaisuun.. Et näin.Millä tapaa tuo on positiivinen kysymys? Kun sen vastaus saattaa sisältää kipeitä ja henkilökohtaisia asioita, kuten tahatonta lapsettomuutta, vapaaehtoista lapsettomuutta, esim lapsien hankkimatta jättämistä mielenterveysongelmien vuoksi, päättämättömyyttä lasten hankinnasta. Mä en ainakaan sukulaisille ja puolitutuille halua tehdä selontekoa siitä, kuinka haluaisin lapsia, mutta mun mielenterveysasiat ja muutkin terveydelliset asiat jarruttaa hommaa.
Perheen perustaminen yleisesti mielletään ihan myönteiseksi asiaksi.
Minä en ymmärrä, että miksi sinusta jonkun random sukulaisen tulisi tajuta, mikä juuri sinulle on liian herkkä asia. Kun aivan hyvin voit vastata, että "Ehkä jossain vaiheessa, katsotaan", mikäli et halua tehdä selontekoa. Sitten vasta jos siitä joku alkaa jänkkäämään, että kerrokerro, mennään sille alueelle, missä ollaan epäkorrekteja ja voi hyvin todeta, ettei halua puhua asiasta, piste.
Vierailija kirjoitti:
Minua kyllä rassaa ihmisten herkkyys kaikelle. Oikein mitään ei voi kysyä, aina joku loukkaantuu... olen itse ollut lapsettomuushoidoissa ja kyllä, se oli tunnepitoista aikaa. En ilahtunut, jos puolitutut sukulaiset utelevat asioista. Mutta silti, kyllä ihmisen pitää pystyä ottamaan vastuu tunteistaan, ja vastata jotain riittävän epämääräistä. Sama tuntuu olevan töiden, opiskeluiden, liikuntaharrastuksen jne suhteen. Vaikkapa ystävällisesti kysytty "miten työnhaku edistyy " onkin muka syyllistämistä. Aina on joku, jolle on sattunut jotain kurjaa (esim joutunut lopettamaan lupaavan urheiluharrastuksensa loukkaantumiseen tms) eikä joku jonka on tavannut satunnaisesti sukujuhlissa voi kaikkea huomioida. Kyllä normaaleista asioista pitäisi aikuisten pystyä juttelemaan tai ainakin lopettaa keskustelu asiasta asiallisesti. Kysyjän vastuulla ei voi olla kaikkien tunteet, hulluksihan sitä tulee, jos aina pitää miettiä, mitä voi kysyä ja mitä ei.
Tämä! Serkkuni haki viime keväänä oikikseen, eikä päässyt. No, en tätä sitten tiennyt, ja toisen serkun häissä kesällä asiasta kysyin. Alkoi kauhea sättiminen, kuinka ei kestä, kun kaikki kysyvät. Pyysin toki anteeksi ja yritin selittää, että ihan kiinnostuksesta vain ja lohduttaa, että ensi kerralla sitten. No, se taisi vaan pahentaa asiaa. Todella kiusallista.
Ilmeisesti kaikki asiat pitäisi vaan udella muilta sukulaisilta, eikä koskaan kysyä keltään mitään :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset utelevat mitä toisten kohduissa tapahtuu tai ei tapahdu?
No miksi se on niin kovin vakavaa?
Ne tajuaa ketkä tajuaa. Kaikille ei ole suotu sosiaalisia taitoja, jotka auttaisivat ymmärtämään mitä asioita voi ja ei kannata kysellä muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset utelevat mitä toisten kohduissa tapahtuu tai ei tapahdu?
No miksi se on niin kovin vakavaa?
Parittelu, ulostaminen ynnä muut eivät kuulu korrekteihin puheenaiheisiin.
Höpö höpö. Ihmisten lempiaiheita on aikuisiälläkin pissakakka- jutut ja parittelu mut siitä ei saa kysyä meinaatteko vielä lapsia? Ja miksi ei? Onko sielläkin " vittu mää ainakin vihaan lapsia ja en varmaan halua ja perheet on tosi tyhmiksii"- itkupotkuraivarityyppi?
Ilmeisesti liikumme hyvin eri ympäristöissä. Onneksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset utelevat mitä toisten kohduissa tapahtuu tai ei tapahdu?
No miksi se on niin kovin vakavaa?
Parittelu, ulostaminen ynnä muut eivät kuulu korrekteihin puheenaiheisiin.
Höpö höpö. Ihmisten lempiaiheita on aikuisiälläkin pissakakka- jutut ja parittelu mut siitä ei saa kysyä meinaatteko vielä lapsia? Ja miksi ei? Onko sielläkin " vittu mää ainakin vihaan lapsia ja en varmaan halua ja perheet on tosi tyhmiksii"- itkupotkuraivarityyppi?
Ilmeisesti liikumme hyvin eri ympäristöissä. Onneksi.
No jos vaikka katsoo, mitkä leffat menestyvät (Luokkakokous jne).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska nykyään on muotia loukkaantua kaikesta ja ihmisistä on kiva tehdä helvetillinen numero kaikesta. Mä en tahdo jaksaa tätä hirvittävää loukkaantumisen määrää, kaikkia pitää kohdella kuin silkkihansikkain. EI olis tullut koskaan mieleenkään loukkaantua tuollaisesta, eihän tuossa ole mitään pahaa. Kun meille oli tulossa kolmas lapsi, niin saatiin kuulla aika usein, että meinaatte sitten suurperheen perustaa, ootteko ruvenneet lestoiksi jne. Pöh, nauratti vaan. Olis elämä ihan hirveän rankkaa, jos kaikesta jaksais loukkaantua ja suuttua.
Jep. Juuri tätä, että en ole itse vastuussa tunteistani, vaan sysätään vastuu ja seuraukset muille.
Niin, tämähän on ollut teemana keskusteluissa nyt muutenkin. Kuinka on rohkea toimiessaan tunteiden mukaan. Ihmiset sen ovat kai aika yksimielisesti tuominneet... voi johdonmukaisuutta ;-)
Koska minä pahoitin mieleni kysymyksestäsi, sinä olet huono ihminen. Minullahan ei missään nimessä ole tunnepuolella jotain käsittelemätöntä, kun näin reagoin...
Mielenkiintoinen logiikka, jos lähdetään oletuksesta, että kysymys on sävyltään neutraali.
Vierailija kirjoitti:
Itsekään en oikein ymmärrä loukkaantumista jos kyseessä vielä ystävä. Kyllä meillä kaverit puhuu ihan avoimesti haaveistaan ja suunnitelmista, miksi ne pitäisi salata ystäviltä?
Itse en osannut loukkaantua edes ventovieraan ihmisen yhtäkkisistä uteluista lapsitilanteesta (silloin lapsi oli vasta haaveissa).
Jos on vuosikausia kuunnellut joka helvetin paikassa kaikenmaailman kyselyjä niin tuttujen kuin tuntemattomuen taholta nii se alkaa ottaa päähän. Aina kun menet jonnekin niin on joku utelias ämmä jauhamassa...
Alue: Aihe vapaa
Ei ja tietty kohtuus kaikessa. En mä todellakaan tykkää että kysellään josko nuo vahingot riittäisi ja laittaisin piuhat katki. ( negatiivista) mut jos kysäisee onko perheenlisäystä tiedossa ( positiivista) ja vielä äidiltä niin ei sen nyt uskoisi olevan asia josta välit menee poikki. Kyllähän se kertoo siitä että vaikka kuinka kertoo asioiden olevan reilassa, niin ei ne ole.