En meinaa jaksaa omaa rumuuttani
Kun kukaan ei koskaan kehu ulkonäköäni. Ei vaikka kävisin kampaajalla,ostaisin vaatteita tms. Enkä tarkoita että joka päivä pitäisi saada kehuja mutta kun kukaan ei ole kehunut 25 v niin kyllä se satuttaa.
Kommentit (17)
Mieti siltä kannalta, että jos miehet kehuvat, he vain koettavat saada sinulta pullia ja kehuvat kaikkia, myös niitä jotka ovat rumia kuin rullatuoli. Naiset taas kehuvat ainoastaan niitä, joita pitävät itseään rumempina. Ilo tulla kohdatuksi ihmisenä, ei esineenä ja ulkokuorena.
Vierailija kirjoitti:
Kehuivatko omat vanhempasi sinua koskaan? Entä toisiaan ja/tai sisaruksiasi?
Hyvin vähän mutta nuorena sain miehiltä kehuja. Sitten vaan rupsahdin ja enäö ei kukaan kehunut.
Vierailija kirjoitti:
Mieti siltä kannalta, että jos miehet kehuvat, he vain koettavat saada sinulta pullia ja kehuvat kaikkia, myös niitä jotka ovat rumia kuin rullatuoli. .
Minä en osaa leipoa. :(
Ja pahinta tässä kaikessa on se ettei oma mies ole koskaan vuosien saatossa kehunut ulkonäköäni millään lailla. Kun kysyn miksi rakastui minuun,sanoo että rakastui koko pakettiin,että olen huumorintajuinen,rehellinen yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehuivatko omat vanhempasi sinua koskaan? Entä toisiaan ja/tai sisaruksiasi?
Hyvin vähän mutta nuorena sain miehiltä kehuja. Sitten vaan rupsahdin ja enäö ei kukaan kehunut.
Minua ei ole juuri kukaan koskaan kehunut, paitsi pari alkoholistia kun olin nuori. Olen kuitenkin suosittu miesten parissa. Itse asiassa vasta aivan hiljattain tapasin miehen, joka kehuu ja suitsuttaa jatkuvasti kauneuttani, ja en oikein osaa suhtautua siihen. Tykkään enemmän siitä että miehen kanssa jutellaan molempia kiinnostavista asioista ja viljellään huumoria, ja tehdään asioita yhdessä. Kyllä siinä ollessa tulee sekin ilmi, että mies pitää ulkonäöstäni samoin kuin minä hänen, vaikka kumpikaan ei asiaa sanallisesti esille toisikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja pahinta tässä kaikessa on se ettei oma mies ole koskaan vuosien saatossa kehunut ulkonäköäni millään lailla. Kun kysyn miksi rakastui minuun,sanoo että rakastui koko pakettiin,että olen huumorintajuinen,rehellinen yms.
Haluaisitko siis ennemmin, että hän olisi rakastunut pelkkään ulkonäköösi? Oudosti ajateltu, mielestäni. Itse ainakin haluan miehen, joka pitää minusta ensisijaisesti ihmisenä. Ulkonäkö on toissijaista sen rinnalla. Et taida tajutakaan kuinka arvokasta on olla yhdessä miehen kanssa, joka pitää persoonallisuudestasi!
Mitä tekisit muiden kehulla? Siitäkö se sinulle taivas aukenisi jos joku kehuisi? Jos tähänkään mennessä ei olla kehuttu, niin eikö jonkun kehuminen kuulostaisi lähinnä kettuilulta? Olet ilmeisen tavallinen tyyppi, täysin neutraali, joten mielestäni se on aina parempi kuin joku silmätikkuna oleva kotkottaja. Riittää kun olet se mitä olet, älä edes yritä mitään naurettavia ylilyöntejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehuivatko omat vanhempasi sinua koskaan? Entä toisiaan ja/tai sisaruksiasi?
Hyvin vähän mutta nuorena sain miehiltä kehuja. Sitten vaan rupsahdin ja enäö ei kukaan kehunut.
Minua ei ole juuri kukaan koskaan kehunut, paitsi pari alkoholistia kun olin nuori. Olen kuitenkin suosittu miesten parissa. Itse asiassa vasta aivan hiljattain tapasin miehen, joka kehuu ja suitsuttaa jatkuvasti kauneuttani, ja en oikein osaa suhtautua siihen. Tykkään enemmän siitä että miehen kanssa jutellaan molempia kiinnostavista asioista ja viljellään huumoria, ja tehdään asioita yhdessä. Kyllä siinä ollessa tulee sekin ilmi, että mies pitää ulkonäöstäni samoin kuin minä hänen, vaikka kumpikaan ei asiaa sanallisesti esille toisikaan.
Kyllä mä silti kaipaan että edes oma mieheni joskus kehuisi ulkonäköäni. Kehun minäkin välillä häntä ja hänen ulkonäköään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja pahinta tässä kaikessa on se ettei oma mies ole koskaan vuosien saatossa kehunut ulkonäköäni millään lailla. Kun kysyn miksi rakastui minuun,sanoo että rakastui koko pakettiin,että olen huumorintajuinen,rehellinen yms.
Haluaisitko siis ennemmin, että hän olisi rakastunut pelkkään ulkonäköösi? Oudosti ajateltu, mielestäni. Itse ainakin haluan miehen, joka pitää minusta ensisijaisesti ihmisenä. Ulkonäkö on toissijaista sen rinnalla. Et taida tajutakaan kuinka arvokasta on olla yhdessä miehen kanssa, joka pitää persoonallisuudestasi!
En tietenkään haluaisi että rakastaosi pelkän ulkonäon vuoksi mutta joskus vaan olisi kiva saada kehuja ulkonäöstäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kehuivatko omat vanhempasi sinua koskaan? Entä toisiaan ja/tai sisaruksiasi?
Hyvin vähän mutta nuorena sain miehiltä kehuja. Sitten vaan rupsahdin ja enäö ei kukaan kehunut.
Minua ei ole juuri kukaan koskaan kehunut, paitsi pari alkoholistia kun olin nuori. Olen kuitenkin suosittu miesten parissa. Itse asiassa vasta aivan hiljattain tapasin miehen, joka kehuu ja suitsuttaa jatkuvasti kauneuttani, ja en oikein osaa suhtautua siihen. Tykkään enemmän siitä että miehen kanssa jutellaan molempia kiinnostavista asioista ja viljellään huumoria, ja tehdään asioita yhdessä. Kyllä siinä ollessa tulee sekin ilmi, että mies pitää ulkonäöstäni samoin kuin minä hänen, vaikka kumpikaan ei asiaa sanallisesti esille toisikaan.
Olen ollut mieheni kanssa 20 vuotta ja hän ei ole juuri ulkonäköäni kehunut, mutta näen hänen silmistään, että olen ihan mieleinen. Näen sen, tunnen sen ja huomaan sen kaikin tavoin ja en osaa edes kaivata mitään sanallisia kehuja enää. Mielellään hän kanssani kodin ulkopuolellakin kulkee, joten olen täysin tyytyväinen tilanteeseen.
Kirjoitit otsikossa, että et kestä rumuuttasi, mutta silti itket kehujen perään. Ilmeisesti olet niin masentava ilmestys huonon itsetuntosi kanssa, että siihen ei uusi kampaus ja vaatteet riitä. Ihan oma vika siis. Jos yrittäisit olla hieman suoraselkäisempi tyyppi, niin se varmaan huomattaisiin myös kehuilla, nyt ihmiset eivät löydä sinusta kehuttavaa.
Kummin päin tilanne siis on: Olet ruma, eikä kukaan kehu, vai että päättelet olevasi ruma, kun kukaan kehu?
Jos oikeasti olet ruma (siis tosissaan rumaruma) niin uskoisitko sinä jonkun kehuja tai tulisiko sinulle niistä hyvä mieli? Ehkä ajattelisit, että tuokin vittuilee. Luultavasti et vain ole kovin kaunis ja olet sitten alkanut ajatella, että tuokin pitää minua rumana, kun ei kehu.
Kamalna kuuloinen ihminen tuo no:12
ohis
Vierailija kirjoitti:
Kummin päin tilanne siis on: Olet ruma, eikä kukaan kehu, vai että päättelet olevasi ruma, kun kukaan kehu?
Jos oikeasti olet ruma (siis tosissaan rumaruma) niin uskoisitko sinä jonkun kehuja tai tulisiko sinulle niistä hyvä mieli? Ehkä ajattelisit, että tuokin vittuilee. Luultavasti et vain ole kovin kaunis ja olet sitten alkanut ajatella, että tuokin pitää minua rumana, kun ei kehu.
Olen varmaan nykyään ruma mutta silti ajattelen että edes oma mies kehuisi. Kehuisi vaikka että on kauniit silmät tms.En pitäisi kyllä lainkaan vittuiluna jos joku kehuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummin päin tilanne siis on: Olet ruma, eikä kukaan kehu, vai että päättelet olevasi ruma, kun kukaan kehu?
Jos oikeasti olet ruma (siis tosissaan rumaruma) niin uskoisitko sinä jonkun kehuja tai tulisiko sinulle niistä hyvä mieli? Ehkä ajattelisit, että tuokin vittuilee. Luultavasti et vain ole kovin kaunis ja olet sitten alkanut ajatella, että tuokin pitää minua rumana, kun ei kehu.
Olen varmaan nykyään ruma mutta silti ajattelen että edes oma mies kehuisi. Kehuisi vaikka että on kauniit silmät tms.En pitäisi kyllä lainkaan vittuiluna jos joku kehuisi.
Ai et?
Entäs, jos menisit peilin eteen ja laittautuisit ihan itseäsi varten? Sinä olet arvokas. Kehut voi olla myös ei-sanallisia. Opettele niitäkin tarkkailemaan. Ja sano itse itsellesi siellä peilissä, että oletpa sinä kaunis.
Puhu tuosta asiasta jonkun kanssa, joka sinut näkee.
Ymmärrän. Äitini joskus puhui samaa...etteivät ystävättäret kehu. Äitini on nätti ja kiva. Viehättävä. Niin moni muukin in, mutta ei sitä vaan huomaa kehua.
Kokeile tuoda itsesi esille niille, jotka tapaat js kysy, että " mitäs tykkäät?". Ja tykkää ainakin itte.
Vierailija kirjoitti:
Mieti siltä kannalta, että jos miehet kehuvat, he vain koettavat saada sinulta pullia ja kehuvat kaikkia, myös niitä jotka ovat rumia kuin rullatuoli. Naiset taas kehuvat ainoastaan niitä, joita pitävät itseään rumempina. Ilo tulla kohdatuksi ihmisenä, ei esineenä ja ulkokuorena.
Rullatuolin käyttäjiä ei pitäisi loukata. Sitä paitsi meillä päin ainakin näkyy tuunattuja rullatuoleja joita ei voi rumaksi sanoa.
Kehuivatko omat vanhempasi sinua koskaan? Entä toisiaan ja/tai sisaruksiasi?