Lue keskustelun säännöt.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei yksinkertaisesti kiinnosta tuollaiset niin miksi niitä pitäisi yrittää?
Henkilö kirjoitti, että voisi, mutta pelkää jne.
Ei, ettei kiinnosta sellainen.Tietenkään kenenkään ei pidä yrittää, jos ei kiinnosta!
Henkilökohtaisesti en vain ymmärrä, miksi jotkut haluaa sitoutua suunnilleen kaikkeen mihin ne ihastuu.
Tai miksi virallisesti "yhteen päätyminen" on päämäärä ja täyttymys, automaattinen oletuskin oikeastaan.Ja jos oikeasti pitää toisesta, niin miksi ei muka voisi sitoutua, vaan täytyy vaan tyytyä kevytp*aneskeluun?
Jotenkin absurdi ajatuskin sitoutua johonkuhun, koska "oikeasti pidän hänestä".
Mites esim. arvot ja muu, onko jokaiseen ihastukseen _järkevää_ sitoutua?
Millä tavoin romanssit/kevyemmät ystävyydet ja muut seks/romanttiset ihmissuhteet ilman sitoutumuksia olisivat _tyytymistä_?
Mitä ilman siinä siis jää ja täten TYYTYY johonkin?
Sitoutuessahan sitä nimenomaan sitoutuu ottamaan kaiken sen p*skankin vastaan, mitä vuosien aikana tulee - ja sitähän varmasti tulee, ei ole olemassa mitään täydellistä ihmistä jonka kanssa ei ikinä olisi p*skaa tai joka ei toimisi joskus epäreilusti/inhottavasti.
Sitoutuessa joudut varmasti monet kerrat nieleskelemään ja TYYTYMÄÄN johonkin asiaan/kohtaloosi.
Onko se jokin statusjuttu, että pitää jotenkin virallisesti "olla" vai miksi se on niin monelle jokin lähtökohta aina ja kaikissa (romanttisissa) ihmissuhteissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei yksinkertaisesti kiinnosta tuollaiset niin miksi niitä pitäisi yrittää?
Henkilö kirjoitti, että voisi, mutta pelkää jne.
Ei, ettei kiinnosta sellainen.Tietenkään kenenkään ei pidä yrittää, jos ei kiinnosta!
Henkilökohtaisesti en vain ymmärrä, miksi jotkut haluaa sitoutua suunnilleen kaikkeen mihin ne ihastuu.
Tai miksi virallisesti "yhteen päätyminen" on päämäärä ja täyttymys, automaattinen oletuskin oikeastaan.Enkä minä ymmärrä sinunlaisiasi, mutta en silti päivittele sitä täällä.
Olen joutunut omaa sitoutumistani perustelemaan monet kerrat kaltaisiasi kevyiden suhteiden kannattajia vastaan. Miksi ei vain saa olla sellainen kuin on, rauhassa penääjiltä? Miksi pitäisi kokeilla teidän tapojanne jos ei kiinnosta?
Ei tarvi kokeilla, kukaan ei ole pyytänyt sinua kokeilemaan.
Vastasin alunperin tuolle jolle "kevyempi" juttu OLISI periaatteessa vaihtoehto, mutta käytäntö pelottaa.
Te sarjamonogamistit sitten tulitte minulle kommentoimaan ja vastasin, en siis ruvennut teidän tapojanne yhtäkkiä vaan arvostelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei yksinkertaisesti kiinnosta tuollaiset niin miksi niitä pitäisi yrittää?
Henkilö kirjoitti, että voisi, mutta pelkää jne.
Ei, ettei kiinnosta sellainen.Tietenkään kenenkään ei pidä yrittää, jos ei kiinnosta!
Henkilökohtaisesti en vain ymmärrä, miksi jotkut haluaa sitoutua suunnilleen kaikkeen mihin ne ihastuu.
Tai miksi virallisesti "yhteen päätyminen" on päämäärä ja täyttymys, automaattinen oletuskin oikeastaan.Ja jos oikeasti pitää toisesta, niin miksi ei muka voisi sitoutua, vaan täytyy vaan tyytyä kevytp*aneskeluun?
Jotenkin absurdi ajatuskin sitoutua johonkuhun, koska "oikeasti pidän hänestä".
Mites esim. arvot ja muu, onko jokaiseen ihastukseen _järkevää_ sitoutua?Millä tavoin romanssit/kevyemmät ystävyydet ja muut seks/romanttiset ihmissuhteet ilman sitoutumuksia olisivat _tyytymistä_?
Mitä ilman siinä siis jää ja täten TYYTYY johonkin?
Sitoutuessahan sitä nimenomaan sitoutuu ottamaan kaiken sen p*skankin vastaan, mitä vuosien aikana tulee - ja sitähän varmasti tulee, ei ole olemassa mitään täydellistä ihmistä jonka kanssa ei ikinä olisi p*skaa tai joka ei toimisi joskus epäreilusti/inhottavasti.
Sitoutuessa joudut varmasti monet kerrat nieleskelemään ja TYYTYMÄÄN johonkin asiaan/kohtaloosi.Onko se jokin statusjuttu, että pitää jotenkin virallisesti "olla" vai miksi se on niin monelle jokin lähtökohta aina ja kaikissa (romanttisissa) ihmissuhteissa?
Ei ole mulle statusjuttu, muista en osaa sanoa. Taidat itse ihastua useinkin? Luuletko sen olevan kaikille jokapäiväistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei yksinkertaisesti kiinnosta tuollaiset niin miksi niitä pitäisi yrittää?
Henkilö kirjoitti, että voisi, mutta pelkää jne.
Ei, ettei kiinnosta sellainen.Tietenkään kenenkään ei pidä yrittää, jos ei kiinnosta!
Henkilökohtaisesti en vain ymmärrä, miksi jotkut haluaa sitoutua suunnilleen kaikkeen mihin ne ihastuu.
Tai miksi virallisesti "yhteen päätyminen" on päämäärä ja täyttymys, automaattinen oletuskin oikeastaan.Ja jos oikeasti pitää toisesta, niin miksi ei muka voisi sitoutua, vaan täytyy vaan tyytyä kevytp*aneskeluun?
Jotenkin absurdi ajatuskin sitoutua johonkuhun, koska "oikeasti pidän hänestä".
Mites esim. arvot ja muu, onko jokaiseen ihastukseen _järkevää_ sitoutua?Millä tavoin romanssit/kevyemmät ystävyydet ja muut seks/romanttiset ihmissuhteet ilman sitoutumuksia olisivat _tyytymistä_?
Mitä ilman siinä siis jää ja täten TYYTYY johonkin?
Sitoutuessahan sitä nimenomaan sitoutuu ottamaan kaiken sen p*skankin vastaan, mitä vuosien aikana tulee - ja sitähän varmasti tulee, ei ole olemassa mitään täydellistä ihmistä jonka kanssa ei ikinä olisi p*skaa tai joka ei toimisi joskus epäreilusti/inhottavasti.
Sitoutuessa joudut varmasti monet kerrat nieleskelemään ja TYYTYMÄÄN johonkin asiaan/kohtaloosi.Onko se jokin statusjuttu, että pitää jotenkin virallisesti "olla" vai miksi se on niin monelle jokin lähtökohta aina ja kaikissa (romanttisissa) ihmissuhteissa?
Ei ole mulle statusjuttu, muista en osaa sanoa. Taidat itse ihastua useinkin? Luuletko sen olevan kaikille jokapäiväistä?
Joo, olen ihastunut ensimmäisen kerran vuonna 2006, sitten vuonna 2010, 2014 ja 2016.:)
Ei tarvitse enää puhua tästä, tehkööt kukin mitä lystää.
En ole sarjamonogamisti. Luulisi teitä kevyiden suhteiden harrastajia ja hauskanpitäjiä olevan jo niin paljon että teillä riittäisi tekemistä toisissanne, mutta ei - pakko tuputtaa omaa näkemystään aina tilanteen tullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä oot ihana muttet varmaan ikinä mun oma. Ja sekin lienee ok. Toivottavasti ei oo outoo kun nähdään.
Ei meillä outoa ole mutta noloa koska paljastun heti.
Paljastut miltä osin?
Tuota noin. Tarkoitin lähinnä tunnemaailman juttuja. On siinä se toinenkin vaara tietysti.
Ai että alkaa vähän nöpöttää, tai jos olet nainen niin tulee märkä pläntti?[/quote
En nyt lähtis noin tarkkaan kuvailuun.
Miten ne tunnemaailman jutut sitten näkyy?
Tunnen vain olevani täysin luettavissa hänen seurassaan. Naamasta kaikki näkyy varmaan sekunnin sadasosassa.
Eikö se ole hyvä asia? Jos haluat päätyä yhteen ihastuksesi kanssa etkä aio vaan haaveilla, niin eikö kannata antaa tunteiden myös näkyä?
Totta sekin ettei peittelyllä saavuta mitään. Se vain on noloa kun se tilanne missä nähdään ei ole sitä varten. Ja muutenkaan ei olla päätymässä yhteen.
Ei sellaista tilannetta olekaan missä et voi antaa tunteidesi näkyä! Et voi tietää varmasti oletteko vielä joskus päätymässä yhteen vai ette..
Kyllä sen nyt vain tietää monista asioista. Enkä tiedä onko päätyminen yhteen edes tarkoituksenmukaista. Positiiviset tunteet ovat tietenkin hyvä asia mutta kun niistä seuraa lähes aina myös jotain ei niin hienoa.
Ei välttämättä yhteen päätyä, mutta voihan sitä toisista nautiskella ilmankin.:)
Niin vois. Mutta kun pelkään että siitäkin syntyisi katastrofi.
Miksi? Oletatko, että se toinen on jotain kirkkoa varailemassa?
Vai mistä se katastrofi tulisi?En sitä oleta. Luulen että vetovoima on liian voimakas. En usko että pystyisin mihinkään kevyeen ilman että siitä tulisi seuraamuksia muodossa tai toisessa.
Niin, en tiedä mikä joillekin on "kevyt"?
Ts. joillekin "seksisuhde" tuntuu tarkoittavan suunnilleen jotain kylmää ja julmaa, henkisesti etäistä meininkiä missä käydään säännöllisesti p*neen ja sit sen jälkeen tyyliin heti lähdetään ja heippa - tai ehkä juodaan jopa kahvit päälle.Mun käsitys taas on sellanen, että ollaan koko viikonloppu yhdessä jos nähdään, tai vähintään päivä-pari, voidaan käydä yhdessä pikku matkoja, tehdä muutakin kuin fyysistä nautintoa (jota on lopulta kuitenkin vain noin 10% ajasta) ja esim. henkinen yhteys voi olla huomattavankin syvä.
Mulla on ainakin helpompi olla kaikinpuolin ihan "auki" kun tiedän, ettei tässä tarvitse nyt mitään sitoutumishommia peljätä.
Ja ne fyysisetkin hommat voi olla niiin hyviä, siis avoin yhteys ilman panikointia ja vaikkapa pitkät roolileikit todella jopa terapeuttisia ja silleen hyvällä tavalla lähentäviä, niillä saa oikeasti hiottua jotain kulmia pois.Ei ne kyllä silti ihan putkeen välttämättä mene, niinkuin ei mikään elämässä.
Mulla toinen päätty aborttiin ja itsemurhaan (toinen siis teki toisen ja toinen toisen, ei sama henkilö molempia), mutta toinen on jatkunut jo muutaman vuoden eikä meillä ole edelleenkään ollut yhtäkään riitaa tai muita ongelmia (vaikka alkujaan molemmat olikin ihastuneita). :)Kannattaa sitä edes yrittää, ei tiedä mitä hyvää siitä voisi seurata!
Eli vain katsomalla voi nähdä mitä seuraa. Esimerkkisi ovat aika rankkoja seuraamuksia. Tokihan niin kauan kun asiat sujuisivat olisi varmasti ihanaakin. Taidan olla itse tuohon liian omistushaluinen ja kaipaan vakautta. Teoriassa ymmärrän kuitenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä oot ihana muttet varmaan ikinä mun oma. Ja sekin lienee ok. Toivottavasti ei oo outoo kun nähdään.
Ei meillä outoa ole mutta noloa koska paljastun heti.
Paljastut miltä osin?
Tuota noin. Tarkoitin lähinnä tunnemaailman juttuja. On siinä se toinenkin vaara tietysti.
Ai että alkaa vähän nöpöttää, tai jos olet nainen niin tulee märkä pläntti?[/quote
En nyt lähtis noin tarkkaan kuvailuun.
Miten ne tunnemaailman jutut sitten näkyy?
Tunnen vain olevani täysin luettavissa hänen seurassaan. Naamasta kaikki näkyy varmaan sekunnin sadasosassa.
Eikö se ole hyvä asia? Jos haluat päätyä yhteen ihastuksesi kanssa etkä aio vaan haaveilla, niin eikö kannata antaa tunteiden myös näkyä?
Totta sekin ettei peittelyllä saavuta mitään. Se vain on noloa kun se tilanne missä nähdään ei ole sitä varten. Ja muutenkaan ei olla päätymässä yhteen.
Ei sellaista tilannetta olekaan missä et voi antaa tunteidesi näkyä! Et voi tietää varmasti oletteko vielä joskus päätymässä yhteen vai ette..
Kyllä sen nyt vain tietää monista asioista. Enkä tiedä onko päätyminen yhteen edes tarkoituksenmukaista. Positiiviset tunteet ovat tietenkin hyvä asia mutta kun niistä seuraa lähes aina myös jotain ei niin hienoa.
Ei välttämättä yhteen päätyä, mutta voihan sitä toisista nautiskella ilmankin.:)
Niin vois. Mutta kun pelkään että siitäkin syntyisi katastrofi.
Miksi? Oletatko, että se toinen on jotain kirkkoa varailemassa?
Vai mistä se katastrofi tulisi?En sitä oleta. Luulen että vetovoima on liian voimakas. En usko että pystyisin mihinkään kevyeen ilman että siitä tulisi seuraamuksia muodossa tai toisessa.
Niin, en tiedä mikä joillekin on "kevyt"?
Ts. joillekin "seksisuhde" tuntuu tarkoittavan suunnilleen jotain kylmää ja julmaa, henkisesti etäistä meininkiä missä käydään säännöllisesti p*neen ja sit sen jälkeen tyyliin heti lähdetään ja heippa - tai ehkä juodaan jopa kahvit päälle.Mun käsitys taas on sellanen, että ollaan koko viikonloppu yhdessä jos nähdään, tai vähintään päivä-pari, voidaan käydä yhdessä pikku matkoja, tehdä muutakin kuin fyysistä nautintoa (jota on lopulta kuitenkin vain noin 10% ajasta) ja esim. henkinen yhteys voi olla huomattavankin syvä.
Mulla on ainakin helpompi olla kaikinpuolin ihan "auki" kun tiedän, ettei tässä tarvitse nyt mitään sitoutumishommia peljätä.
Ja ne fyysisetkin hommat voi olla niiin hyviä, siis avoin yhteys ilman panikointia ja vaikkapa pitkät roolileikit todella jopa terapeuttisia ja silleen hyvällä tavalla lähentäviä, niillä saa oikeasti hiottua jotain kulmia pois.Ei ne kyllä silti ihan putkeen välttämättä mene, niinkuin ei mikään elämässä.
Mulla toinen päätty aborttiin ja itsemurhaan (toinen siis teki toisen ja toinen toisen, ei sama henkilö molempia), mutta toinen on jatkunut jo muutaman vuoden eikä meillä ole edelleenkään ollut yhtäkään riitaa tai muita ongelmia (vaikka alkujaan molemmat olikin ihastuneita). :)Kannattaa sitä edes yrittää, ei tiedä mitä hyvää siitä voisi seurata!
Eli vain katsomalla voi nähdä mitä seuraa. Esimerkkisi ovat aika rankkoja seuraamuksia. Tokihan niin kauan kun asiat sujuisivat olisi varmasti ihanaakin. Taidan olla itse tuohon liian omistushaluinen ja kaipaan vakautta. Teoriassa ymmärrän kuitenkin.
Jep, riskinsä kaikessa.
Omille arvoille kannattaa olla uskollinen ja jos tuolta tuntuu, niin älä lähde siihen.:)
Ehkä se lutviutuu jotenkin teille sopivasti sitten, tai tapaat jonkun uuden jonka kanssa ei tarvitse mietiskellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran eräs henkisesti epävakaa henkilö yrittää värittää todellisuudesta oman versionsa, jossa mä olen mielipuoli ja kaikkeen syypää. Mä en tajua, miten sä voit uskoa sen vuodatuksia kerta toisensa jälkeen etkä näe miten asiat oikeasti on. Mikset pidä mun puolta ollenkaan, vaikka tiedät millanen sekopää se on?
Nyt pikkunen vinkki..kuka on sekopää? En tajua..
Miks sä vaihdoit sun profiilikuvan takas. Uus oli niin kuuma...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miltä se tuntuu, kun pelailun jälkeen seisot yksin keskellä huonetta joka ei ole sun ja tajuat kaiken valuvan hiekkana sormiesi välistä?
Katselet kuin ulkopuolisena tapahtuvia asioita joille et voi enää mitään, näet kun muut tulee onnellisiksi ja sinä seisot luu kourassa laidalla - vain omaa tyhmyyttäsi.
Tuntuuko se missään, vai onko sellainen olo, että ihan sama? Ei haittaa?
Tuleeko siinä epäonnistunut ja taitamaton olo, vai oletko ihan tyytyväinen etkä muuttaisi mitään?
Kauan ajattelit jatkaa samaa rataa?
Uusia kohteitahan kyllä aina löytää, mutta eikö lopputulos ala kyllästyttää?
Vai ovatko matkat niin keskenään erilaisia ja jännittäviä, että niiden vuoksi kannattaa jatkaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kerran eräs henkisesti epävakaa henkilö yrittää värittää todellisuudesta oman versionsa, jossa mä olen mielipuoli ja kaikkeen syypää. Mä en tajua, miten sä voit uskoa sen vuodatuksia kerta toisensa jälkeen etkä näe miten asiat oikeasti on. Mikset pidä mun puolta ollenkaan, vaikka tiedät millanen sekopää se on?
Nyt pikkunen vinkki..kuka on sekopää? En tajua..
Ei kukaan täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävä❤
On terveiseni tärkeälle ketä kaipaan.
Kiinnostaa, koska käy sääliksi se ihminen siellä huoneessa.:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miks sä vaihdoit sun profiilikuvan takas. Uus oli niin kuuma...
Miehelle vai naiselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks sä vaihdoit sun profiilikuvan takas. Uus oli niin kuuma...
Miehelle vai naiselle?
Miehelle
Et pysty mihinkään vakavampaan. Sanoit niin. Minä luovutan. Turha toivoa suhteen etenemistä.
N
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa, koska käy sääliksi se ihminen siellä huoneessa.:D
En halua sääliäsi.
Ja olen tyytyväinen.
Ja kannattaa jatkaa.
Keskity oman elämäsi analysointiin, älä minun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiinnostaa, koska käy sääliksi se ihminen siellä huoneessa.:D
En halua sääliäsi.
Ja olen tyytyväinen.
Ja kannattaa jatkaa.
Keskity oman elämäsi analysointiin, älä minun.
Ok
Miten meni noin niin kuin omasta mielestä?
Ketju on lukittu.
Taas kerran eräs henkisesti epävakaa henkilö yrittää värittää todellisuudesta oman versionsa, jossa mä olen mielipuoli ja kaikkeen syypää. Mä en tajua, miten sä voit uskoa sen vuodatuksia kerta toisensa jälkeen etkä näe miten asiat oikeasti on. Mikset pidä mun puolta ollenkaan, vaikka tiedät millanen sekopää se on?