Erityslapset ja stipendit

Jos yhtään lohduttaa, niin olin lukioon asti aina luokkani paras keskiarvollamitattuna ja käytöskin 10, osallistuin tunnilla innokkaasti jne. Stipendin sain kerran, kuudennella luokalla. Että ei ne hyviä numeroita saavatkaan välttämättä stipendeissä kylve.

Sitten jos luokassa annetaan liian monta stipendiä niin niille tulee paha mieli jotka ei ole häirikköjä tai oriimuksia... Koskaan ei ole hyvä

Meidän lasten koulussa stipendit saa ne lapset, joiden vanhemmat on aktiivisia vanhempainyhdistyksessä. Tai opettajia ammatiltaan. 

Vierailija kirjoitti:

Minusta stipendejä olisi hyvää jakaa myös kannustimina esim. lapselle, joka on parantanut numeroitaan eniten tai osoittanut erinomaisuutta jollain muulla kuin koulunumero-osa-alueella. Esim. autaa ja huomioi muita, yrittää esim. ahkerasti jne.

Sitten joku hymypatsas on ihan syvältä. Anakin minun aikaan äänestyksen voitti aina luoka suosituin tyttö ja coolein poika, jota tytöt äänesti. Muistan, kun kuudennella luokalla yhden suositun tytön lähipiiri piti ihan omaa kampanjaansa eli kyselivät, ketä kukakin äänestää tyyliin 'äänestäthän sitten tyttö x ja poikaa y'. Päätetiin sitten poikien kanssa pikkutyttöporukalla perustaa oma piiri salassa ja sovittiin, että äänestetään tiettyä poikaa ja tyttöä, jotka oikeasti ansaitsivat hymypatsaan. Oli siinä naama vähän vääränä sillä suositulla tytöllä, joka oli ihan varma, että saa patsaan.

Samaa mieltä hymypatsaista. Mun tytär sai kuudennen keväällä stipendin nimenomaan kun oli nostanut numeroitaan hienosti. Jokin vaan loksahti paikoilleen koulunkäynnissä ja hyvin jatkuu nyt yläasteellakin.

Eihän suurin osa ns.tavislapsistakaan saa koskaan stipendiä. On paljon keskinkertaisesti selviytyviä eivätkä he koskaan saa mitään.

Kannattaa opettaa lapselle, että elämässä selviäminen ei ole stipendistä kiinni.

Itse olin aikanaan luokan tytöistä se kenellä oli toiseksi paras keskiarvo koko yläkoulun ajan. Joka kevät stipendin sai se tyttö kenellä oli paras keskiarvo. Kyllähän se silloin nyppi, mutta se on elämää.

Yo-keväänä sain sitten parhaana äidinkielen kirjoittajana stipendin. Tuolloin niitä jaetaan enemmän eri perustein.

Vierailija kirjoitti:

Jos yhtään lohduttaa, niin olin lukioon asti aina luokkani paras keskiarvollamitattuna ja käytöskin 10, osallistuin tunnilla innokkaasti jne. Stipendin sain kerran, kuudennella luokalla. Että ei ne hyviä numeroita saavatkaan välttämättä stipendeissä kylve.

Sama täällä. Aina luokan paras, mutta kun en sopinut muottiin siltä osin, että kyseenalaistin opettajan, en koskaan saanut stipendiä. Ennen kuin lukiossa, kun perusteet oli yksiselitteiset: paras päättötodistus ja paras ylioppilastodistus. 

Itse olin hyvä koulussa ja sain roimasti stipendejä vähälläkin vaivalla, mutta toisella lapsista on kehityksellistä pulmaa (autismin kirjo), joten lienee sitten "erityislapsi". Omasta mielestäni kirjoittajalla on kyllä hyvä pointtinsa ja myös tsemppaamisesta ja parantamisesta voisi palkita.

Mutta: jokainen voi itse olla aktiivinen asiassa ja mennä vanhempaintoimintaan mukaan ja ehdottaa sellaista. Tai perustaa itse stipendirahaston koulun hyväksi. Ne stipendit eivät ole niin isoja, etteikö keskituloinenkin voisi niitä omista tienesteistään tarvittaessa säästää ja lahjoittaa. Puhumattakaan siitä, että keräisi rahaa kokoon isommallakin porukalla. Jokainen voi laittaa kortensa itse kekoon.