Miksi ihmiset, jotka ei osaa käsitellä koiria, ottaa koiria??!

Ja siis toi naapurin koira haukkuu sisälläkin kun naapurit ei ole kotona. Kiva jos itellä vapaapäivä ja saa kuunnella heti aamusta koiran ulvontaa kun ei osaa olla yksin

Olen pannut merkille näin kevään korvalla, että moni on nyt innostunut ostamaan lapselle koiranpennun. Ilmeisesti se perheen aikuinen ei tiedä koirista yhtään mitään, kun antaa pienen lapsen (eskarilainen, eka-tokaluokkalaisen) lähteä yksin pentukoiran kanssa lenkille. Kyllä pennun pitäisi olla ensisijaisesti osaavan aikuisen vastuulla, että peruskoulutus tulisi tehtyä asianmukaisesti. Jos ei itse osaa, niin aina voi mennä koirakouluun. Mutta että eskarilainen hinaa pientä pentua flexissä autotienlaidassa, ei ole vastuullista toimintaa.

Kunnan taloissa asuu näitä viidennen sukupolven sossun asiakkaita, joilla ei kykyä huolehtia itsestään. Isoja lapsia.

Nuoret (n.20v) sinkkunaiset ottavat itselleen seuraksi koiran. Ja sitten koira ulvoo ja haukkuu yksin naapureiden ilona kun tytskällä on opintoja, harrastuksia, menoja kavereiden kanssa jne. Koiran kouluttamiseen ei riitä  aika eikä varsinkaan osaaminen, joten koira on oikea painajainen muutenkin. Kiskoo hulluna hihnassa ja hyppii ihmisiä vasten jne. Tytskän "kiellot" ei koiraan oikein uppoa, kun kunnioitusta isäntää kohtaan ei ole. Herää aina kysymys, että pitikö se koira just nyt sitten tuohon elämäntilanteeseen hankkia?