Suunnaton yhtäkkinen tyhjyys ja ahdistus

Aivojen välittäjäaineissa joku epätasapaino. Voi johtua siitä että jotain on sattunut tai sitten vaan ihan aivokemiallinen häiriö ilman mitään sen kummempaa syytä.

Syö.

Mull välillä myös. Mene lenkille se auttaa ainakin pahimpaan ahistukseen. Vaikka kävelemään pitemmälle.

Sulje palsta ja mene kävelylle.

Seksi piristää.

Soita jollekkin.

Mulla on usein tuo fiilis, varsinkin viikonloppuisin kun on paljon vapaa-aikaa.

Mulla ei ole ketään kaveria kenen kanssa voisi viettää vapaa-aikaa, ei naisystävää..

Suuri osa ajasta menee kotona koneella ja pieni osa päivästä liikunnan parissa.. Tyhjää on

Tykkäätkö musiikista? Tilaa netistä liput Ruisrockiin!

Tuo on hyvin ikävä tunne mutta: Tuokin tyhjyyden tunne kertoo ainusta jotain tärkeää. Ehkäpä jotain oli liikaa joka salpasi sinua noin? Pääsi otti aikalisän? Mieti mikä sinua lamauttaa?

Mulla on auttanut tuo jonkun ehdottama kävely. Onneksi oli eilenkin niin nätti sää, että kävelin kuutisen tuntia yhteensä. Vain siten saan itseni iltaisin sitten nukahtamaan, että jään vatvomaan yöksi.

Yritän pärjätä ilman lääkäreitä ja lääkityksiä. Menoja ja ystäviä on siten, että jos lähtee baariin, syömään, konsertteihin, yms, mutta jos haluaa jotain järkevän hintaista tehdä, niin ei ole ketään. Yksin eilenkin pidin pari pientä pikinikiä. Onneksi oli paljon muitakin ihmisiä piknikeillä ja pussikaljoillaan, että sulauduin porukkaan.

On raadollinen traumatausta, joka koostuu eri tekijöistä sekä lääkärin ukaasi olla ilman päihteitä ennen terapiaa ja sen aikana. Työtäni inhoan ja ystäviä ei ole. Kävin lenkillä ja söinkin. Elämä on taistelua...onneksi on uni joka vapauttaa hetkeksi.

Voimia muille joilla on myös vaikeaa. Tai no, voimia kaikille. Elämä ei ole helppoa. Onneksi täältä pääsee vielä jonain päivänä pois. Jos sitä ennen vaan kokisi, että joku rakastaisi minua tällaisena kuin olen...mitään muuta en elämältä toivo.

No. Onneksi ovat nämä jokapäiväiset ihmisetkin, koiranlenkittäjät ja naiset jotka juttelevat työntäessään lapsia rattaissa. On lottokuponkien ostajia ja miehiä jotka nojailevat pelikoneisiin. On ihanaa tavallista elämää joka on kaukana minusta.

AP

Vierailija kirjoitti:

Mulla on usein tuo fiilis, varsinkin viikonloppuisin kun on paljon vapaa-aikaa.

Mulla ei ole ketään kaveria kenen kanssa voisi viettää vapaa-aikaa, ei naisystävää..

Suuri osa ajasta menee kotona koneella ja pieni osa päivästä liikunnan parissa.. Tyhjää on

Sinulle kaikki virtuaalihalit täältä! Toivon, että saat vielä nauttia elämästä. Voi jos Luoja voisi meitä kaikkia auttaa.

AP

Aika monen kokema tunne. On siis hyvin yleistä.

Tulee ja iskee useimmiten silloin, jos ei ole mitään tekemistä, jää yksin, on hiljaista, ei ole noudatettavaa päiväohjelmaa ja selkeää rutiinia. Tai sitten oman elämän suunta on hakusessa.

Silloin kannattaa keksiä itselle jotakin mukavaa tekemistä ja harrastetta. Nk. moni tuossa jo edellä sanoikin, mennä vaikka lenkille luontoon. Siellä kaikki ajatukset ja tunteet tyyntyvät.

Älä jää liikaa kiinni, tai juutu tuohon tyhjyyden tunteeseen. Ja muista todellakin, että monella on samanlaisia tuntemuksia aika ajoin.

Tee jotakin kivaa.

Kuulostaa lievältä masennukselta.

Vierailija kirjoitti:

On raadollinen traumatausta, joka koostuu eri tekijöistä sekä lääkärin ukaasi olla ilman päihteitä ennen terapiaa ja sen aikana. Työtäni inhoan ja ystäviä ei ole. Kävin lenkillä ja söinkin. Elämä on taistelua...onneksi on uni joka vapauttaa hetkeksi.

Voimia muille joilla on myös vaikeaa. Tai no, voimia kaikille. Elämä ei ole helppoa. Onneksi täältä pääsee vielä jonain päivänä pois. Jos sitä ennen vaan kokisi, että joku rakastaisi minua tällaisena kuin olen...mitään muuta en elämältä toivo.

No. Onneksi ovat nämä jokapäiväiset ihmisetkin, koiranlenkittäjät ja naiset jotka juttelevat työntäessään lapsia rattaissa. On lottokuponkien ostajia ja miehiä jotka nojailevat pelikoneisiin. On ihanaa tavallista elämää joka on kaukana minusta.

AP

Kuule meillä useimmilla on kurjaa ja tyhjää pitkiäkin aikoja joskus. Luota siihen ettei se aina vaan jatku. Mutta ota vakavasti tuo ahdistus ja kuuntele mitä ihmettä se kertoo sinulle. Oletko liian ankara itsellesi ja kuin valmis kuva jo mitä vasten itseäsi tuomitset? Onko se liian suorittamiseen perustuvaa?

Jotenkin huokuu kirjoituksestasi että vaatisit nyt elämällesi ihan muuta kuin nyt on. Tämä elämä on hienovivahteista vaikka ei näyttäisi tapahtuvankaan mitään. Se ettei NÄYTÄ tapahtuvan sinulla paljoa EI TARKOITA ETTEI TAPAHTUISI.

Luultavimmin sinussa JUURI NYT TAPAHTUUKIN ELÄMÄSI TÄRKEINTÄ KOSKA JOKIN sinussa kertoo että kuule KUUNTELE! Jokin lamauttaa ja ahdistaa.

Kun katsot asiaa tästä vinkkelistä niin ymmärrät ettei sun tarvikaan suorittaa ehkä ihan kaikkia kuvioita joita muut näyttävät tekevän. Tämä on sun ainoalaatuonen elämä ja oma polkusi joka on sinunnäköisesi.

Ja kuule kyllä sinua rakastetaan. Kuulut Suomeen sinäkin, olet yksi kanssakulkijamme täällä. Hali ja lisää haleja! Kelpaat tuommoisena kympillä! Mutta anna aikaa itsellesi nyt sinulla on ns autiomaavaihe. Ei se ikuinen ole. Sitten kun olet valmis tulet ulos ja kohtaat taas enemmän muitakin. Ja kohtaathan jo täälläkin meitä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On raadollinen traumatausta, joka koostuu eri tekijöistä sekä lääkärin ukaasi olla ilman päihteitä ennen terapiaa ja sen aikana. Työtäni inhoan ja ystäviä ei ole. Kävin lenkillä ja söinkin. Elämä on taistelua...onneksi on uni joka vapauttaa hetkeksi.

Voimia muille joilla on myös vaikeaa. Tai no, voimia kaikille. Elämä ei ole helppoa. Onneksi täältä pääsee vielä jonain päivänä pois. Jos sitä ennen vaan kokisi, että joku rakastaisi minua tällaisena kuin olen...mitään muuta en elämältä toivo.

No. Onneksi ovat nämä jokapäiväiset ihmisetkin, koiranlenkittäjät ja naiset jotka juttelevat työntäessään lapsia rattaissa. On lottokuponkien ostajia ja miehiä jotka nojailevat pelikoneisiin. On ihanaa tavallista elämää joka on kaukana minusta.

AP

Kuule meillä useimmilla on kurjaa ja tyhjää pitkiäkin aikoja joskus. Luota siihen ettei se aina vaan jatku. Mutta ota vakavasti tuo ahdistus ja kuuntele mitä ihmettä se kertoo sinulle. Oletko liian ankara itsellesi ja kuin valmis kuva jo mitä vasten itseäsi tuomitset? Onko se liian suorittamiseen perustuvaa?

Jotenkin huokuu kirjoituksestasi että vaatisit nyt elämällesi ihan muuta kuin nyt on. Tämä elämä on hienovivahteista vaikka ei näyttäisi tapahtuvankaan mitään. Se ettei NÄYTÄ tapahtuvan sinulla paljoa EI TARKOITA ETTEI TAPAHTUISI.

Luultavimmin sinussa JUURI NYT TAPAHTUUKIN ELÄMÄSI TÄRKEINTÄ KOSKA JOKIN sinussa kertoo että kuule KUUNTELE! Jokin lamauttaa ja ahdistaa.

Kun katsot asiaa tästä vinkkelistä niin ymmärrät ettei sun tarvikaan suorittaa ehkä ihan kaikkia kuvioita joita muut näyttävät tekevän. Tämä on sun ainoalaatuonen elämä ja oma polkusi joka on sinunnäköisesi.

Ja kuule kyllä sinua rakastetaan. Kuulut Suomeen sinäkin, olet yksi kanssakulkijamme täällä. Hali ja lisää haleja! Kelpaat tuommoisena kympillä! Mutta anna aikaa itsellesi nyt sinulla on ns autiomaavaihe. Ei se ikuinen ole. Sitten kun olet valmis tulet ulos ja kohtaat taas enemmän muitakin. Ja kohtaathan jo täälläkin meitä!

Kiitos sinulle todella paljon ☺

AP

Katsele menninkäisen steppausta, se piristää!

Älä välitä. Olen yli kaksikymmentä vuotta odottanut sitä onnellista hetkeä, enkä ole vieläkään sellaista kokenut. Kyllä tässä kuitenkin hengissä ollaan, toistaiseksi. Elämä vaan tavallisesti rakentuu niin, että onnellisia hetkiä seuraa onnelliset hetket ja epäonnistuminen on toistuvaa.

Sama täällä eikä mielialalääkityskään asiaan täysin auta. Elämä vain tuntuu pelottavalta ja synkältä. Ihmiset vanhenevat, tulee sairauksia jne. Kaikki tuntuu menevän vain alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on usein tuo fiilis, varsinkin viikonloppuisin kun on paljon vapaa-aikaa.

Mulla ei ole ketään kaveria kenen kanssa voisi viettää vapaa-aikaa, ei naisystävää..

Suuri osa ajasta menee kotona koneella ja pieni osa päivästä liikunnan parissa.. Tyhjää on

Sinulle kaikki virtuaalihalit täältä! Toivon, että saat vielä nauttia elämästä. Voi jos Luoja voisi meitä kaikkia auttaa.

AP

Kyllä Luoja auttaakin, jos tosissanne pyydätte Jeesusta elämäänne.

Ja Hän on ainoa joka voi ihmisiä auttaa -  Herra on meidät kaikki luonut siten, että sielussamme on juuri Jeesuksen kokoinen tyhjä aukko, jonka vain Jeesus voi täyttää.