Onko muita jotka "eivät tule toimeen kaikkien kanssa"

Ehkä se on enemmänkin "muut eivät tule minun kanssa toimeen". Olen luonteeltani rauhallinen, mutta silti ystävällinen. Saatan vaikuttaa jopa ujolta tai varautuneelta. Se johtuu kiusaamistaustastani ja siksi olen aina esim. uudessa työyhteisössä hieman varuillani mitä sanon ja olen liian kiltti. Pitäisi osata olla jämympi ja särmikkäämpi, niin ehkä pärjäisin paremmin naisvaltaisissa työyhteisöissä. En pärjää työelämässä (naisvaltaiset alat), koska olen jokaisessa paikassa joutunut kiusatuksi ja viimeisimmästä työpaikasta minut aavustettiin ulos.

Lopultakin olen opiskelemassa uutta ammattia akateemiselta puolelta. Työmahdollisuudet laajenevat.

Oikeastaan en ole koskaan oikein ymmärtänyt tuota ilmausta, mutta olen tulkinnut sen itseni kannalta positiivisesti: tulen kaikkien kanssa "toimeen", koska ei riitojakaan juuri synny ja olen tavallisesti asiallinen muita kohtaan.

Mutta oikeasti monien kanssa tunnen oloni kiusaantuneeksi tai jännittyneeksi enkä haluaisi olla heidän seurassaan (vaikka he olisivatkin ihmisinä kivoja). En välttämättä saa joidenkin kanssa sanaa suustani, mikä voi vaikeuttaa esim. yhteistyön sujumista.

En ole työelämässä, mutta kuntouttavassa työtoiminnassa olen sosiaalisessa mielessä pärjännyt ihan kelvollisesti, kun siellä on paljon "armollisempaa" enkä koe vastuukseni olla sosiaalisesti taitava (töissä kokisin ehkä syyllisyyttä siitä, koska siellä olemisesta maksetaan ja jokaisella on vastuu ilmapiiristä jne.). Koulussa mulla ei ollut yleensä kavereita, koska välttelin muita. En tiedä kestäisinkö uudestaan mitään opintoja, tai työelämää, ellei se sitten olisi jotain tosi itsenäistä.

Mutta haluaisin tietää tarkemmin, mitä se tarkoittaa, ettei tule kaikkien kanssa toimeen. Sen voi tulkita niin monella tavalla.

Huonosti pärjään. Työttömyys on minulle se normaalitila ja välillä käyn möykkäämässä jossain töissä.

Osaisin käyttäytyä hyvin ja tieten tahtoen en hae konflikteja. Olen kuitenkin todella suorasanainen ja kerron todellakin mitä ajattelen jos sitä kysytään.

Töistä en hae kaverisuhteita vaan palkkaa. Tätä on monen vaikea ymmärtää. Haluan syödä yksin ja kerran olen jopa pomolleni sanonut,kun hän yritti sinnikkäästi jutustella, että heitän häntä kohtaan jollain, jos ei ole hiljaa.

Mainittakoon kuitenkin että potkuja en ole ikinä saanut. Olen itse lähtenyt.

No...Yritän aina tulla toimeen, olen kohtelias ja asiallinen. Inhoan tyyppejä, jotka töksäyttelevät eivätkä omaa minkäänlaisia käytöstapoja.En itsekään pidä kaikista, mutta joku fiksuus kuuluu aikuisella olla.