Miksi nykyään ihan tavallisetkin ihmiset tavoittelevat täydellistä ulkonäköä?
Vielä 80-90-luvuilla, jopa vielä 2000-luvun alussa ihmiset olivat vielä tavallisia ihmisiä. He ostivat kivoja vaatteita miettimättä sen kummemmin, kuinka tyylikkäitä ja yhteensopivia ne oli, harrastivat asioita koska se oli heidän mielestään kivaa ja mielenkiintoista.
Kun nykyään ostetaan vaatteita, on se ihan eri tasolla kuin ennen. Vaatteista pitää saada täydellisiä asukokonaisuuksia. Jos et näytä Hollywoodin kuumimmalta julkkisnaiselta, sinulla ei ole mitään ihmisarvoa (näin liioiteltuna).
Jos nykyään harrastaa jotain, harrastuksen pitää olla sellainen, joka tekee vartalosta upean. Harrastuksessa on myös voitava käyttää trendikästä vaatetusta, eli tiukkoja trikoita. Kaikesta pitää ottaa kuva someen, myös siitä harrastuksen parissa olemisesta. Tämä tarkoittaa useimmiten kokovartalopeilin kautta otettuja peppuposeerauksia kuntosalin pukuhuoneessa tai jopa siellä, missä muut ihmiset treenaavat (tai ottavat belfieitä/selfieitä).
Jos et omista täydellistä vaatekaapin sisältöä, tunnet olevasi ruma ja ällöttävä.
Kaikki elävät hirveiden paineiden alaisina. Teennäisyys on valttia. Mitä sirrimmäksi saat silmäsi hymyillessä ja mitä enemmän ässäsi suhahtaa, kun päästelet "viisaita" sanoja suustasi, sitä kuumempi olet. Ja kuumuushan on niin tavoiteltavaa.
Mihin katosi aitous? Miksi me nykyihmiset olemme niin vastenmielisiä otuksia?
Kommentit (14)
ulkonäköön keskittyminen ei ole oman potentiaalin maksimoimista. Kai tuo heittosi oli läppä...
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä pyöriä vaikka mudassa jos siltä tuntuu.
Minusta on ihan tervettä että ihmiset on viimeinkin alkaneet arvostamaan itseään sen verran että yritetään maksimoida oma potentiaali.
Tässä tulikin hyvä esimerkki aloitusviestissä mainitusta nykyihmisestä.
Ehkä noin jossain Helsingin pintaliito- porukoissa. Mutta miksi liikut niissä, jos et halua sellaista?
Ihmiset on alkaneet kiinnitää enemmän huomiota ulkoiseen habitukseen.90- luvulla lähemmäs 50- vuotias oli ihan mummon näköisiä jo muodista johtuen. Nykyään lähemmäs 50- vuotiaat on trendikkäitä, kuntoilevat ja pitävät huolta itsestään.
Haluan nähdä nämä täydellisyyttä tavoittelevat somettajat 30 vuoden kuluttua. Vieläkö ne jaksaa kuvata perberiään vessan peilistä vai ovatko jo tehneet itsemurhan, kun peilikuva ei miellytäkään enää samalla tavalla kuin vuonna se miellytti vuonna 2017.
Koska keskinkertaisuuteen tyytyminen on unelmien kuolema.
Mikähän aikakausi tämä oli jolloin aikuiset ihmiset eivät kiinnittäneet erityistä huomiota ulkonäköönsä?
Vierailija kirjoitti:
Haluan nähdä nämä täydellisyyttä tavoittelevat somettajat 30 vuoden kuluttua. Vieläkö ne jaksaa kuvata perberiään vessan peilistä vai ovatko jo tehneet itsemurhan, kun peilikuva ei miellytäkään enää samalla tavalla kuin vuonna se miellytti vuonna 2017.
Oho, mistäs tuo vuonna tuli, ottakaapa pois niin näyttää ehkä järkevämmältä lauseelta :D
Vierailija kirjoitti:
Mikähän aikakausi tämä oli jolloin aikuiset ihmiset eivät kiinnittäneet erityistä huomiota ulkonäköönsä?
Ei ihmiset 80-luvun alusta 2000-luvun alkuun tavoitelleet täydellisyyttä niin kuin nykyään. Nykyään pitää olla täydelliseksi hiottu meikki, upeat asukokonaisuudet eri tilaisuuksiin, monia kymmeniä pareja kenkiä ja laukkuja.
Jotkut yrittävät kovasti ja varsinkin somessa tämä korostuu kuvanmuokkauksen ym. kautta, mutta kun näet näitä livenä niin eivätpä ole sen kummempia kuin muutkaan. Näin se vain on.
Mitäs tuota kitiset. Eihän kukaan voi pakottaa ketään hyväksymään mitään ilman että on itse siinä mukana. Om paljon jengiä jotka käyttävät kierrätys- ym. vatteita, hakeudu samanmielisten seuraan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikähän aikakausi tämä oli jolloin aikuiset ihmiset eivät kiinnittäneet erityistä huomiota ulkonäköönsä?
Ei ihmiset 80-luvun alusta 2000-luvun alkuun tavoitelleet täydellisyyttä niin kuin nykyään. Nykyään pitää olla täydelliseksi hiottu meikki, upeat asukokonaisuudet eri tilaisuuksiin, monia kymmeniä pareja kenkiä ja laukkuja.
Voit olla tuota mieltä ainoastaan jos olet ollut itse tuolloin lapsi, jolloin et luonnollisesti tavoitellut hyvää ulkonäköä. Ihan samat ulkonäköpaineet ne silloinkin oli. Toki niitä kauniita ihmisiä ei nykyisessä mittakaavassa tyrkytetty, koska ei ollut yhtä paljon foorumeita näille ihmisille päästä näkyville.
Taviksena en saa pildaketta. Ei ole mun valinta, tilanne sanelee ehdot
Minunkin nähdäkseni tässä on tapahtunut muutosta, jos vertaa paria vuosikymmentä aiempaan kulttuuriin. Olen kuullut nuorten puhuvan ihan suoraan täydellisyyden tavoittelemisesta.
Esim. pienetkin "virheet" jossain kynsien ulkonäössä häiritsee monia ulkoisen täydellisyyden tavoittelijoita; kynsien pitää olla yksityiskohtia myöten juuri halutunlaiset, ja oikeita tuotteita ja sävyjä hakiessa ollaan valmiita näkemään vaivaa ja kuluttamaan rahaa.
Kehonmuokkaus kuntosaleilla ja poseerausselfiet on tietenkin hyvä esimerkki tästä ilmiöstä.
Olen myös törmännyt erääseen hämmentävään ilmiöön. Nimittäin jotkut trendit ovat lipuneet niin kauas siitä, mitä itse pidän tervejärkisenä, että olen oikeasti luullut niiden noudattamisen olevan vitsailua! Yhtenä esimerkkinä tästä on poseeraus, jossa huulet mutristetaan (ns. duckface).
Aluksi naurahdin tiettyjen, nimeltä mainitsemattomien julkkisnaisten poseerauskuvia nähdessäni (ajattelin heidän vitsailevan ja olevan itseironisia tms.), mutta vähitellen tajusin, että he vakavasti tavoittelevat jotain seksikkyyttä tms. kummallisilla poseerauksillaan. Nauruni hyytyi ja muuttui enemmänkin sääliksi...
Kristittynä en tietysti usko, että tässä maailmassa mitään täydellisyyttä onkaan. Eivätkä nämä Instagram-julkkikset jne. tietenkään edes tavoittele sellaista täydellisyyttä, joka todellisuudessa on tavoittelemisen arvoista. Enkä tunne alemmuutta heidän rinnallaan. Ilmiö on surullinen.
Voihan sitä pyöriä vaikka mudassa jos siltä tuntuu.
Minusta on ihan tervettä että ihmiset on viimeinkin alkaneet arvostamaan itseään sen verran että yritetään maksimoida oma potentiaali.