Tositarina kateudesta

Allekirjoittanut seurusteli kateellisen miesraukan kanssa. Kertaakaan allekirjoittanut ei saanut tilavasta ja remontoidusta asunnostaan mitään ihastelevia kommentteja _omalta poikaystävältään_. Sainpa jopa hieman vähättelyä, että "ei mitään vikaa, mutta..." ja "no se on kuitenkin tuollainen aika perus, mutta minä kun kävin töiden puolesta sellaisissa luksuslukaaleissa, niin ne vasta upeita olivatkin." Kävipä sitten välittäjä asunnossani ja mainitsi moneen kertaan, että on kyllä hieno ja keittiöstä tuli useampaan kertaan palautetta, että kyllä on hieno. Eipä noille välittäjille kuitenkaan mistään esityksestä makseta, ja kyllähän minä tiedän etten asu missään kämäisessä luukussa. Sitä paitsi todennäköisesti kiinteistönvälittäjä asuu omakotitalossa tai ainakin kalliimmassa asunnossa kuin minä. Mutta juuri se, että jos itsellä menee hyvin, niin ei koe tarvetta lytätä toista vaikka itsellä olisikin kalliimpi koti tai jotain mitä ikinä.

Ne välittäjän ihastelevat kommentit kun olisin saanut poikaystävältäni. Olisi ollut hienoa, että hän olisi ollut iloinen ja ylpeä. Mutta hän oli kateellinen ja lyttäsi kaiken.

Kiitos ja hei.