Johanna ja Viuhti

Joo, aloitettiin uusi pino, kun vanha alkoi olla niin pitkä. Mua tympii tää odottaminen, ei ole vieläkään tullut väestöliitolta soittoa. Kannan puhelinta mukana töissä koko ajan, ettei soitto mene ohi. No aion ottaa ens vkon alussa yhteyttä sinne, jos ei kuulu mitään. Naikkarilta sanottiin, että kahden vkon sisällä pitäisi tulla soitto.



Hyvä Viuhti, että olet paremmalla mielellä eikä hoidot ole päällimmäisenä mielessä. Possukan kuulumisia odotan, mutta ymmärrän, jos ei ole voimia kirjoittaa.



Kova väsymys, joten tuli lyhyehkö viesti.

Olette ihania kun kyselette kuulumisia. Ei tosiaan ole ollut voimia kirjottaa, en ole jaksanut ollenkaan käydä palstalla kurkkimassa, muutaman päivän tauko oli ihan pakko pitää. Vuoto siis yltyi ihan normaaleiksi menkoiksi, tai oikeastaan vieläkin runsaammiksi. Se oli ihan kamalaa, kun samalla oli raskauspahoinvointia (r-testi näytti vielä ainakin lauantaina tosi vahvaa plussaa) mutta samalla kamalat kivut keskenmenosta. Kivut siis olivat ihan siedettäviä, normaaleihin menkkakipuihin verrattavia mutta paljon voimakkaampia. VL:ltä sanottiin, että jos kipu tulee kovaksi niin pitää mennä viikonloppuna naikkarille päivystykseen, mutta onneksi kivut pysyivät kestettävinä.



Henkinen puoli olikin sitten raskaampaa... kun ensin ehti iloitsemaan (varovaisesti, mutta kuitenkin) raskaudesta niin sitten se otettiin heti pois. Lauantai meni ihan sumussa, itkiessä ja oksentaessa, kolme kiloa lähti tosta vaan. Mies oli aivan ihana, se tsemppasi vaikka itselläkin varmasti oli mielettömän paha olo, mutta se jätti omat tunteensa sivuun ja hoivasi mua koko ajan. Sitten sunnuntaina illalla kun mulla alkoi olemaan parempi olo, hän tuli ihan kauhean kipeäksi, eli ihan selvästi tuli kipeäksi sitten kun salli itsensä tulla, siihen asti olin tarvinnut niin paljon tukea ja huomiota ettei hänellä olis ollut edes aikaa sairastaa. Nyt sitten ollaan molemmat flunssassa mutta olen ollut kiltisti koko viikon töissä kaikesta huolimatta. Ajattelin että keskenmenoa tulee kotona haudottua ihan liikaa, ja oli ihan oikea päätös mennä töihin niin sai muuta ajateltavaa.



Olo on nyt ihan OK, uutta hoitoa tai edes pas:sia ei haluta ihan heti, ehkä kesäkuussa sitten. Varattiin matka etelään että päästään rentoutumaan! Kyllä tämä tästä, nyt elämä voittaa taas. Kumman nopeasti sitä paranee vaikka ajattelin että henkisesti tulee olemaan tosi pitkä toipuminen. Onhan tässä vielä toivoa, alkio oli huono mutta se silti kiinnittyi, tosin ei pitkäksi aikaa mutta kuitenkin. Inssiä aiotaan kokeilla seuraavaksi, koska miehen arvot oli niin paljon parantuneet että pitäisi riittää inssiin. Ainakin yhden kerran voisi kokeilla ennen uutta rankkaa hoitoa, tosin uusi ivf kannattaa tehdä tämän vuoden puolella jos meinataan, koska lääkekatto tuli täyteen jo viime kierroksesta. Ihanaa että tuli näin aikasin, kaikki lääkkeet ilmaisia loppuvuoden ---> äkkiä lääkäristä reseptejä esim. särkylääkkeisiin..=)



Ja onhan tässä luomunakin mahiksia, vaikka en siihen oikeen uskokaan. Keskenmenon jälkeen ilmeisesti tulee helposti uudestaan raskaaksi. Yritellään kovasti kesällä ja sitten syksyllä uutta hoitoa mikäli ei ole onnistanut.



Toivottavasti Johanna pääsette pian hoitoon, meillä meni 3 vkoa lähetteen laittamisesta että soittivat, mutta tosiaan sinne pääsee ensikäynnille tosi nopsaan soiton jälkeen. Mä olin ihan hermoraunio kun odottelin sitä puhelua, koko ajan pidin kanssa puhelinta kädessä töissäkin.



Kiitos vielä teille molemmille, on oikeasti tosi liikuttavaa että täällä netissä kaivataan kuulumisia, varsinkin kun ei oikeen kenellekään näistä asioista voi puhua, ihanaa että olette olemassa!

Sorry jos teksti on sekavaa, ajatuksetkin on vielä aika sekavat...

Sitten kun piinailette joskus ivf:n jälkeen, niin mulla oli ainakin ihan selviä raskausoireita pp 11 alkaen, oikeastaan jo pp10. Oksensin monena iltana, ja maha oli tosi omituisen tuntuinen ja erilaisia kipuja kuin menkoissa, tosin myös menkkakipujakin. Eli oireiden perusteella oli ihan selvää että olin raskaana, vaikken sitä silloin ymmärtänytkään tai uskonutkaan ennenkuin sen ensimmäisen vahvan viivan sain testiin. Tästä lähtien ainakin osaan erottaa raskausoireet, jos tästä nyt jotain hyötyä hakee...



Keskenmeno-menkat oli kyllä ja on edelleenkin tosi runsaat ja kipeät, aivan erilaiset kuin normaalit siinä mielessä. Onneksi kuitenkin keskenmeno tulee itsestään ulos menkkoina eikä kertarysäyksellä, niin kai tapahtuu kun se tulee näin aikaisessa vaiheessa raskautta.

oli hyvä lukea sun kuulumisia, olen ajatellut sua paljon. Onko se km nyt ihan varma? Oletko enää testannut, tuleeko vielä plussaa? Tarvitseeko sun käydä vielä myöhemmin hcg-kokeessa, eli siis haluavatko varmistaa, että arvo on laskenut?



Olen kyllä myös lukenut, että km:n jälkeen monilla tärppää paljon helpommin. Kaipa se elimistö on sitten jotain oppinut siinä matkan varrella :) Toivotaan siis, että kesä ja luomuilu toisi sen plussan ihan tuosta vaan..



Toivotan sulle kovasti voimia ja tsemppiä.



Johanna, oletko kuullut mitään VL:sta?

Moi!



Olen pahoillani Possukka menetyksestäsi, mutta jos jotain positiivista yrittää hakea, niin pystyt tulemaan raskaaksi, vaikkei tässä varmaan lohduta. Omalta kohdaltani kun sitä en osaa sanoa.



Tuo etelänmatka kuullostaa tosi hyvältä, saatte ajatuksia pois ikävistä asioista ja eihän sitä tiedä, vaikka luomuna yllättäisi.



Mua tosiaan hermostuttaa tää odottelu, mietin just että jos sumut aloitetaan ennen menkkoja, niin jos soittoa ei pian kuulu, ei päästä tässäkään kierrossa. Ja kohta tulee kesätauko niin venyy kohta syksylle, arggh. Korjatkaa, jos olen väärässä tuosta sumujen aloittamisesta.



Onhan se hassua täällä kaipailla teidän nettiystävien kuulumisia, kun ei olla koskaan tavattu, mutta tunnutte jo silti niin tutuilta.

Kirjoitettiin nähtävästi samaan aikaan täällä, niinkuin kirjoitin, ei VL:stä ole kuulunut mitään. Kohta menee tämäkin kierto ohi. Kai mun pitäs soittaa sinne itse ja kysyä, missä mennään.

Viuhti, tein raskaustestin juuri eilen ihan huvikseen että saan tietää onko hcg laskenut. Ja acon10:een tuli ihan puhdas nega. Eli aika nopsaan on laskenut, kun vähemmän herkällä testillä tuli lauantaina vielä kaksi yhtä vahvaa viivaa. Eipä tästä keskenmenosta ole mitään epäilystäkään muutenkaan, olen vuotanut paljon enemmän kuin normaaleissa menkoissa. Mutta nyt se taitaa olla ohitse, ihanaa! Kyllä mä toivuin ihmeen nopeasti, mutta silti vähään aikaan ei nyt mitään hoitoja, luomuna vaan ainakin kesäkuuhun saakka. Parin viikon päästä on tarkastus VL:llä ja seuraavan hoidon suunnittelu samalla. En usko luomuplussaan, mutta en jaksa uuttaa minkäänlaista hoitoakaan heti.



Olin tosi negatiivinen tämän hoidon onnistumisesta heti alusta asti, kun saatiin vain ne kolme huonoa alkiota. Mutta ihme tapahtui ja alkio kiinnittyi kuitenkin, joten seuraavassa hoidossa lupaan itselleni, että olen positiivisempi. Hormonitkin toki heitteli kauheasti, joten mielialat meni minne sattuu, mieskin sanoi että se ei koskaan tiennyt millä tuulella olen minuutin päästä ja olenko onnistumisen vai epäonnistumisen kannalla=) Nyt seuraavassa hoidossa en mieti niin paljoa vaan odottelen rauhassa tulosta. Tämä ensimmäinen hoito oli meillekin harjoittelua, ei osannut yhtään suhtautua eikä tiennyt millasia olotiloja se tuottaa. Seuraava hoito on varmasti helpompi kun kaikki on tuttua.



Johanna, sumut tosiaan alkavat n. viikkoa ennen menkkoja. Mäkin soitteli VL:lle tuskaisena sillon kun odottelin puhelua, ja yhdet menkat menikin hukkaan. Mutta kyllä sä ainakin ennen kesätaukoa varmasti pääset, ihan varmasti!! Ja vihje: varatkaa joku matka piinisajan jälkeiselle ajalle, siis esim. meillä olis ollut täydellinen ajoitus jos matka alkaisi nyt viikonloppuna. Viikon sen jälkeen kun on saanut tietää tuloksen. Se helpottaa pahaa oloa kun tietää pääsevänsä miehen kanssa kahdestaan pois arjesta, ja toisaalta ihanaa olis juhlia raskautta jossain rannalla! Seuraavassa ivf hoidossa tehdään just niin. Nytkin onneksi päästään matkalle mutta ei ihan heti kuitenkaan, kuukausi vielä..



Hyvää viikonloppua molemmille!

Olen täältä taustalta aina välillä seuraillut Possukan hoidon vaiheita. Pakko tulla virtuaalihalaamaan vanhaa palstailukaveria! Olen tosi pahoillani että hoito päättyikin näin mahdollisimman kurjasti! Olihan tuossa monen monta hurjaa vaihetta, oikea jännitysnäytelmä, mutta olis suonut sille kyllä onnellisen lopun. Ymmärrän että kaipaat palautumisaikaa!



Mutta toivottavasti jaksat uskoa että se vielä onnistuu teilläkin! Mun mielestä tämä plussa oli siitä vahva osoitus! Onnistuminen oli heti ekalla kerralla näin lähellä, vaikka alkio ei parasta laatua ollutkaan. Heti kun mahdollisuus annettiin, niin oli hilkulla ettei onnistunut! Joten kunhan niitä mahdollisuuksia taas annetaan, niin eiköhän se siitä :) Ymmärsin että simpatkin oli parantuneet, sehän on hienoa, vois onnistua kevyemmilläkin hoidoilla.



Viuhdillekin tervehdys! Ymmärsin että kävit lapassa? Ajatella että endo mitä molemmat silloin aikanamme hiukan pelkäsimme, olikin sitten totta sun kohdalla! Minä edelleen epäilen että itsellänikin sitä olisi ollut... Ei varmaan kovin vakavana, mutta silti. Toivottavasti endo oli se ainut mutka teidän matkassa, ja nyt olis sitten mitä otollisimmat edellytykset raskauden alkamiselle!



Johannalle tsemppiä hoitoihin! Jänniä vaiheita elät sinäkin. Voi kun ei nyt enää lykkääntyis. Kyllä se kuukausi tuntuu aina vaan niin tuskastuttavan pitkältä ajalta.. Ei kai sun hoidot nyt enää kesän yli kuitenkaan voi lykkääntyä, joten aika pian olet tositoimissa kaikesta huolimatta!



Mulla on eka viikko äippälomaa takana! Uskomatonta.. Vauvaa odotetaan saapuvaksi kuukauden kuluttua, jännittäviä aikoja elellään täälläkin :)



Jatkan taustailua, ja kovasti toivon että tähän pinoon tulisi iso kasa plussia, kolme kappaletta, ja parasta, pysyvää laatua!



joanna

Kylläpäs aika on mennyt äkkiä, olet jo äippälomalla! Ihan mieletöntä. Onnea ihan mielettömästi synnytykseen, ja tulehan sitten kertomaan miten meni. Ja kiitoksia kauheasti kannustuksesta, ihanaa kuulla että täällä ollaan kiinnostuneita hoidon kulusta.



Kyllä se toivo alkaa palata taas, mieskin lohdutteli että eikös se ole hyvä että se huono alkio kiinnittyi sentään edes jonkun verran, meikäläisen elimistö ei siis hyljeksi alkiota. Onhan se toki positiivista tietää että raskaus on yleensäkin mahdollinen.



Hyvää viikonloppua sinullekin ja onnellista loppuraskautta!

Possukka, kurjaa tosiaan, ettei vuoto ollut vaaratonta. Onneksi olet jo paremmilla mielin ja suunnannut katseen tulevaan. Ihan varmasti eka hoito on vähän kuin opettelua, mutta eiköhän seuraava mene jo " paremmin" --> ts. onnellisempi lopputulos.



Joanna, hurjan nopeasti aika tosiaan menee. Nautihan äippälomasta ja hemmottele itseäsi. Kohta alkaa ne ajat, ettei itselle jääkään samalla tavalla aikaa - riippuen tietysti, onko lapsi ns. helppo vai vaativa.



Endo oli munkin kohdalla lievää ja pinnallista, mutta kuitenkin se on hyvinkin saattanut aiheuttaa lapsettomuuden. Tai sitten ei. Voihan se syy olla ihan muuallakin. Kaikki on nyt kuitenkin pois. Elämäntilanne vain on sellainen, että nämä haaveet laitetaan jäihin ja keskitytään elämässä muihin asioihin. Se, kuinka kauan niin on, on vielä hämärän peitossa, mutta eiköhän se siitä selviä :)



Tsemppiä teille kaikille tuleviin koitoksiin. Tulen varmaan välillä seuraamaan teidän kuulumisia.

Possukka: hyvä, että mielialasi on jo positiivisempi. Etelänmatka varmasti piristää. Meillä tuo matkailu ei nyt tule kysymykseen, kun taloprojekti vie rahaa, että pitää säästää. Mutta kiitos vinkistä kuitenkin. Kiitos tsemppauksesta hoitojen aloituksen suhteen.



Siitä pitikin kertoa, että soitin sitten sinne Väestöliittoon itse ja sieltä sanottiin, että ylilääkäri ei ole käsitelllyt vielä meidän papereita, mutta pitäisi pian käsitellä ja soittavat sitten. Tähän kiertoon ei taideta kuitenkaan ehtiä (koska sumut pitäs aloittaa jo ens vkon loppupuolella, että ehdittäs), mutta lupasivat että ennen kesää kuitenkin.



Joanna: Mukava kuulla sinusta ja kyllä aika kuluu hurjaa vauhtia. Muistan kyllä, kun palstailit täällä meidän kanssa. Mutta onneksi sinulla on tämä takanapäin ja pääset nauttimaan vauva-ajasta. Laitapa kuulumisia jatkossakin joskus.



Viuhti: ymmärsinkö oikein, että nämä vauvahaaveet ovat nyt taka-alalla? Onko suhteessaanne sattunut jotain? Ei ole pakko vastata tuohon, ymmärrän, jos et halua.



Kyllä tää on ihan peestä, oltiin äsken mummolla ja mummo rupesi luettelemaan, kuinka monella mun ikäisellä on useampi lapsi ja meillä ei vielä yhtäkään. Mä sanoin, ettei niitä niin vain tule, vaikka haluaisi. Sitten jouduin menemään vessaan itkeskelemään salaa..

ainahan sitä kysyä saa. Suhteessa ei ole nyt tapahtunut mitään erikoisempaa. Meillä on ollut aikamoista turbulenssia jo pitemmän aikaa ja jossain vaiheessa mulle vaan alkoi riitämään. Sitten vielä siihen päälle se, että huomasin viihtyväni jossain muualla kuin kotona (jossa mies oli aina naama väärinpäin) todella hyvin, liian hyvin siis, niin eipä tässä juuri paljon vaihtoehtoja ollut.



Asiat ovat vielä hieman levällään, joten koskaanhan ei ole sanottua, ettei enää koskaan. Mutta tänään voisin veikata, että mulla menee ainakin muutama vuosi ennen kuin nämä ajatukset ovat ajankohtaisia. Pitää saada ensin oma elämä siihen jamaan. Ihan ekaksi ajattelin kuitenkin nauttia ihanasta sinkku-kesästä.



Tietysti.. voihan se olla, että saadaan hommat paikattua piakkoin ja elämä jatkuu, mutta itse en sen varaan hirveästi laittaisi. Ei ole nyt kauheasti intoa siihen suuntaan.



Toivottavasti saat pian sen soiton VL:sta ja pääsette ensi kierrossa jo tosi toimiin. Jos kävisi niin, ettei eka hoito onnistuisi, niin kesän saa huilia ja kerätä voimia. Mutta turhahan sellaista on vielä ajatella - tottakai se hoito onnistuu :) Mulla on ainakin peukut ja varpaat pystyssä!

Viuhti, muistan kun sulla olikin taannoin vastaavanlainen tilanne suhteessanne, no toivottavasti asiat siitä selkiintyvät. Kyllä olen varautunut siihen, ettei eka hoito tuota tulosta. Eniten pelottaa kuitenkin se, ettei päästäisi edes siirtoon asti, jos vaikka hedelmöittymistä ei tapahdu ollenkaan. Mutta turha sitä on miettiä etukäteen. Kiitos kannustuksesta!



Tuosta mun mummon kommentista (edellinen viesti), mummo ei ollut tajunnut, että toivotaan lasta. Hän oli luullut, ettei haluta lasta. Kaikkea väärinkäsitystä sitä tuleekin. No turhapa sitä on salailla, kun tuntuu että ihmiset aina ihmettelee, kuinka meillä ei ole lapsia.



Mukavaa illan jatkoa!

tämä on siis ihan samaa tilannetta kuin oli aikaisemminkin. Itse asiassa tätä turbulenssia on jatkunut viime syys-lokakuusta asti. Eli ei ole uusi juttu. Välillä on tietysti ollut hyviä ja mukavia hetkiä, mutta yksinkertaisesti liian vähän. Itse kun teen vielä aika vaativaa työtä, niin " hermo" menee suht nopeasti, jos toisella on koko ajan väärinpäin. Sitä alkaa viihtymään enemmän töissä ja enemmän muualla, eikä se ainakaan auta asiaa.



Oma mieli on kuitenkin ihan ok, eikä tässä nyt olla mitään lopullisia päätöksiä tehty. Ei olla itse asiassa edes nähty toisiamme torstain jälkeen. Tällainen pieni etäisyys tekee tässä vaiheessa ihan hyvää.



Ymmärrän kyllä, että ivf-hoito pelottaa ja just toi, että mitä jos esim. hedelmöittymisiä ei tapahdu jne. Niitä on kai kuitenkin aika turha pelätä etukäteen, kun ei niihin voi itse mitenkään vaikuttaa. Parasta olisi varmaan pitää yllä positiivinen mutta samalla myös realistinen mieli :)

Huomenta naiset!

Johanna, mä en edes tajunnut pelätä hoidon aikana että niin voisi käydä ettei päästä edes siirtoon asti. Muniksia oli niin paljon. Mutta sittenhän kävikin niin että kaikki hedelmöittyneet oli huonoja ja oli sitä monitumaisuutta, eli siirtoon saakka selvisi vain 3. Arvaa vaan pelkäänkö sitten seuraavassa hoidossa että päästäänkö siirtoon asti, aion kysyä lääkäriltä parin viikon päästä kun on käynti, että kannattaisiko lääkkeitä vaihtaa seuraavaan hoitoon jos vaikka alkioiden huonous johtui käyttämistäni hormoneista. Oikeestaan tosi hyvä että lääkärikäynti on sitten kun se on, koska heti keskenmenon jälkeen se olisi ollut liian rankkaa enkä olisi voinut suunnitella tulevaa vielä yhtään, mutta nyt haluan jo päästä keskustelemaan hoidon kulusta ja jatkosta.



Ennen kesää vielä siirretään ne kaksi pakkasessa olevaa mikäli sulatuksesta selviävät, ja inssiä voisi kokeilla ainakin kerran ennen seuraavaa ivf hoitoa, mikä pitää kyllä tehdä tämän vuoden puolella että saadaan lääkkeet ilmaiseksi.



Viuhti, olenkin miettinyt että mikä teidän tilanne on, onko parantunut vai pysynyt ennallaan. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä, ja pääasia on että teet niin kuin susta tuntuu hyvältä ja oikealta ratkaisulta.



Tule heti kertomaan Johanna että koska teillä on VL aika kun saat kuulla!

Moi!



Me ollaan täällä kovassa kuumeessa, influenssapöpö iski. Tulen kyllä heti kertomaan, kun soittavat VL:ltä. Sanoitko Possukka, että sulla meni kolme viikkoa naistenklinikan lähetteestä, kun soittivat? Me ei kyllä tähän kiertoon enää ehditä millään, joten se siitä. Mut ens kiertoon on jo pakko päästä, kun yli puoli vuotta jonotettu.



Viuhti: tuosta siirtoon pääsemistä, sanoit ihan oikein, ettei sitä kannata etukäteen miettiä, koska asialle ei voi yhtään mitään. Eihän sille voikaan.



Onneksi Possukka sulla on vielä mahdollinen Pas edessä.

Olipas meidän pino tippunut pitkälle.

Johanna, meillä kesti se kolme viikkoa lähetteen laittamisesta että soittivat VL:ltä. Mekään ei ehditty siihen seuraavaan kiertoon, mutta aika meni nopeesti kun käynti VL:llä oli kuitenkin sitten seuraavan kierron puolivälissä, ja sumut sai aloittaa melkein heti siitä. Tule sitten kertomaan kun soittavat että koska teillä on ensikäynti! Meillä on käynti siellä heti pääsiäisen jälkeen, sovitaan milloin huurunenät sulatetaan. Saa nyt nähdä vaan että millon menkat tulee seuraavan kerran, kuinka sekaisin kierto meni. Nyt on kp 13 menossa, oviksen pitäisi olla huomenna tai viimeistään lauantaina mikäli kierto on normaali, mutta viime menkathan alkoivat viikon liian myöhään lugejen takia (ja alkaneen raskauden) joten ovis voi tulla miten sattuu. Vielä se ei ainakaan ole ollut, tunnen sen aina selvästi ja osaan seurata oireita.



Mukavaa loppuviikkoa molemmille, toivottavasti Johanna on jo tervehtynyt!

Unohdin sanoa, että Kelalta tuli kirje että lääkekatto on minulla tänä vuonna jo ylittynyt. Tuli ihan yllätyksenä, koska olin jotenkin laskenut että eihän se vielä menny yli, mitään muita lääkkeitä kun en ole tänä vuonna vielä ostanut. Niin sitä meni sekaisin laskuissa, vaikka kuitit säästinkin, en jaksanut kauheen tarkkaan niitä laskea yhteen missään vaiheessa kun oletin että Kelassa tekevät niin. Kannattaa muuten säästää kaikki lääkekuitit, munkin piti lähettää pari viimeistä Kelaan, kun kirjeessä luki että tiettyyn päivään asti olivat ottaneet huomioon ja sen jälkeisiä eivät vielä ole. Eli mäihällä jotain tulee vielä takaisinkin! Niin se katto tulee näköjään jo ekassa hoidossa täyteen.

Oon koko vkon ollut sairaslomalla, maanantaita lukuunottamatta. Mulla oli influenssa, ei sentään siivet oo vielä kasvanut : ). Tänään on parempi olo ja aika alkaa käydä jo pitkäksi. Mut vielä ei viitsi lähteä riehumaan ulos.



Mulle tulee ens vkolla 3 vkoa siitä, kun naikkarilta lähti lähete VL:ään. Joten saa nähdä miten käy, mutta jos ei nyt päästä, niin syksylle menee.



Oon jotenkin väsynyt murehtimaan asiaa enkä jaksanut viimeks töissäkään ottaa puhelinta joka paikkaan.



Mulla ei niitä välivuotoja ole ollut tässäkään kierrossa, kun olen syönyt Vitamar-kalaöljykapseleita. Kyllä niillä täytyy olla jotain vaikutusta. Mullahan on ollut myös menkkoja edeltävän tiputtelun lisäksi myös kierron välissä pientä vuotoa.

Hyvä, että teillä etenee asiat nopeasti, kun pääsette heti pääsiäisen jälkeen käynnille. Kun tuntuu, että julkisella saa seuravaa vaihetta odottaa tuhottoman kauan.