Miten saan lapseni tajuamaan että sen olisi jo aika muuttaa pois kotonta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

OT, Euroopassa keski-ikä on hieman yli 26v, kun lapset muuttavat pois omilleen :)

OT myös.

Me ei asuta Espanjassa.

ap

Mistään Espanjasta ei ollutkaan kyse vaan Euroopasta.

Lähetä tyttö kauppaan ja kauppareissun aikana pakkaa matkalaukkuun varavaatteet ja hammasharjan ja, kun neiti palaa kotiin, otat häneltä kauppakassin, annat matkiksen tilalle ja sanot, että hyvää loppuelämää. Kyllä se jostain saa rahaa asuntoon ja vuokriin, aikuinen kun on

Hän ei muuta pois, koska ei ole syytä. Anna hänelle syy.

Hän ei tee töitä, koska ei koe tarvitsevansa rahaa. Hän saa sitä muutenkin.

Ei jaksais näitä provoja, mutta menköön nyt tämän kerran.

Siis kun tyttö on hakenut opiskelemaan, eivätkä tulokset ole tiedossa, on kait nyt aika huono aika muuttaa yhtään mihinkään kun ei tiedä minne pääsee opiskelemaan. Toiseksi: kun aloittaa opiskelun, on mahdollista saada opiskelija-asunto. Kolmanneksi: ilman tuloja ei muuteta mihinkään. Neljänneksi: kumma perhe, jos ei puhuta yhdessä tyttären elämänsuunnitelmista. Ainakin meillä niistä puhuttiin aamusta iltaan tuossa vaiheessa; oli suunnitelma A, suunnitelma B jne. ja niille vielä varasuunnitelmat. Se, että yks´kaks muuttaa  jonnekin on  huono alku elämälle. Ja oletko tosissasi muuttamassa heti pienempään asuntoon? Mikä pakottaa siihen, jos kerran pärjäät noinkin. Pienessä asunnossa on ikävä asua.

22/22. Julma ehdotus, ei lapsia tuolla tavalla pistetä pihalle.

Kotonta? Eikö kotoa? Tai pliis edes kotoota.

Fanittaako joku muka oikeasti vielä Bieberiä?

Kiitos palautteesta ja myös ansaitusta kritiikistä.

Ap joka muuten on tytön isä eikä äiti niinkuin moni tuntui olettavan.

Minulla oli joskus nuoruudessa tuollainen kaveri joka hillui vielä yli parikymppisenä äitinsä sohvalla täydessä ylöspidossa tekemättä mitään. Hän myös ihmetteli kovasti meidän ikätovereidensa elämää kuinka me jaksoimme pestä pyykit ja ostaa vessapaperit ym. Joo, kyllä me jaksettiin. Ja siinä sivussa vielä opiskeltiin ja/tai tehtiin töitä mitä hän ei tehnyt. Kaiken huippu oli se kun hän kerran itki koko illan sitä että äiti oli tuonut hänelle kaupasta vain yhden askin tupakkaa vaikka hän oli käskenyt tuomaan kaksi. Ja ikää taisi silloin olla 22v.

Ehkä hän ei ymmärrä puhettasi. Sano selkokielellä, että "Toivoisin sinun jo pian muuttavan pois kotoa."

Täytyy auttaa siinä muutossa. Yhdessä asunnon haku, T. korvaus, asumistuki ja sossu.

Ei nuori noita asioita osaa itse.

Itse muutun pois 25v. ja Mä en tiennyt mitään noista tukiasioista mutta ei kertonut äitikään mitään.

Tajuat varmaan että siihen vuokraan tarvitaan rahaa ja muuta pienempään asuntoon. Asut itse olkkarissa vähän aikaan.

Vauhdittaa tytön lähtöä.

Mun pojalle haetaan sitten joskus vuokra-asuntoa säätiöltä. Autetaan noissa asumistuki ja ym. asioissa.

Asunto läheltä vanhempia että voi kipaista syömään jos rahat loppuu tai ostetaan ruokakassi.

Ei käteistä rahaa.

Muista aina se että ei se käsky toimi vaan on oltava rahaa millä sen vuokran maksaa.

30

Tavallaan ymmärrän tuskasi. Olin itse 20 vuotias kun muutin omilleni, koska halusin käydä armeijan siten, että lomilla voin palata kotikotiin rauhottumaan, enkä mihinkään yksiöluukkuun. Se kesä intin jälkeen ja ennen opiskelemaan siirtymistä kyllä tuntui äidin luona loisimiselta vaikka kävin töissä ja säästin omilleen muuttoon. Tsemppiä, kyllä se halu muuttaa pois tulee vielä :)

-t. nainen 22v

Monissa maissa 20-vuotiaat asuu vielä vanhempien luona, joten sinänsä en ole sitä mieltä, että 20-vuotiaan tulisi jo elää omillaan. Toisaalta meillä Suomessa kulttuuri on eri. Olin itse 20 kun muutin pois vanhempien luota, tosin oli niin huono välit isän kanssa, että käytännössä mut heitettiin pihalle. Veljeni (nyt 25) asuu porukoilla edelleen eikä taida paljon mitään tehdä. Mitä tahansa teet niin älä väkipakolla heitä lastasi tyhjän päälle. Ehdottomasti sun tulis vaatia, että tyttö ottaa osaa kotitöihin. Omat pyykit on hoidettava itse jo tuon ikäisenä, astiat pitää osata laittaa tiskikoneeseen jne. Ketjun alkupäässä joku ehdotti, että koita ihan vilpittömästi alkaa tyttäresi kanssa suunnittelemaan pois muuttoa: astioiden ja keittiötarvikkeiden ostoa, siivousvälineitä ja puhetta vaikka siitä mitä olis aina hyvä löytyä kaapista. Sitten voisitte ehkä myös yhdessä käydä läpi tyttären tavaroita: osan lapsuuden leluista sun muusta voi varmasti viedä kirpparille tai lahjoittaa jonnekin. Myös verokortin täytöstä, vakuuksista ja pankkiasioista olis hyvä keskustella, että tyttäresi osaa sitten itsenäisesti hoitaa nämä. Voit myös alkaa suunnitella tyttären kanssa mitä hänen huoneelleen tapahtuu sitten kun tämä muuttaa pois. Meillä mun entisestä huoneesta esim. tuli äitini toimisto. Onnea sulle. :)

Vierailija kirjoitti:

Ei varmaan riitä että makaa siellä kotona...pelaa varmasti hotellitasoinen palvelukin eli sinä kokkaat, siivoat ja peset pyykit? Ja annat rahaa? 

Sitä saa mitä tilaa!

Tuumaisin vain,jos vanhemmat huomauttaisivat,koska voisit omaa asuntoa ja eloa ajatella.Mitäs teitte,hoitakaa niin kauan,kun henki pihisee

Lopeta täyden palvelun hotellin ylläpito. Vaadi osallistumaan kotitöihin (ruuanlaitto, siivous, pyykkäys jne.). Jos olet itse töissä päivät, niin tee tytölle työlista päiväksi alkuun ja jossain vaiheessa totea, että nyt osaat jo tehdä nuo hommat ilman listaakin, joten siitä vaan hommiin.