Elämäsi merkittävin oivallus?

Olet siellä missä sinun kuulukin olla.

E = md^2.

Se, että voin hankkia omaan kotiin juuri sellaiset lautaset kuin itse haluan...

Penis ja sitä vatkaamalla lentää valkoista tahmaa naamalle.

Että muut ihmiset eivät ole yhtään minua arvokkaampia, parempia tai ylempänä.

Olen antanut kohtuuttoman paljon liikaa painoarvoa toisten mielipiteille minusta ja minun elämänvalinnoistani, ohjeistuksille, neuvomisille pyytämättä, kehoituksille, käskytyksille, arvosteluille, nälvimisille, vähättelyille ja lällättelyille.

En ole tajunnut nuorempana, että yksikään möläyttelijä/tölvijä/höpöpaskan hölöttäjä, ei ole yhtään mikään sanelemaan mitään mikä koskee minun henkilökohtaista elämääni ja olemistani.

Kaikki kiusaajat ja arvostelijat ovat itse rumia/tyhmiä/luusereita, enkä minä. Heillä on ongelmia, vika ei ole minussa.

Ihmiset rakastavat rikkoa toisten rajoja, ja päteä ylempää päin, toista alentuvasti ohjestaen yksinkertaisilla neuvoillaan, vaikka eivät ole päivääkään eläneet toisen saappaissa.

Tärkein oivallus on se, että ei anna arvoa toisten mokelluksille.

Jeesus Kristus on Herra.

Että millään ei ole mitään väliä, ja että kuinka säälittäviä om ihmiset jotka ahdistuu esim. suomalaisuudesta 200 vuoden päästä tai ihmislajin tulevaisuudesta. Kaikki nyt elävät on kuolleita vähintään 130 vuoden päästä. Kellekkään meille ei ole MITÄÄN väliä vaikka aurinko nielaisisi maan. Kuten se tekeekin.

Etten olekaan tyhmä. En varmaan vaan ole pärjännyt aiemmissa töissäni ja koulussa jännityksen tms. Takia. Nykyään olen menestyneen yrityksen tj joka yksin luonut kaiken ja nykyään jo työntekijöitäkin ja yritys tekee suurta liikevaihtoa ja voittoa.

Vierailija kirjoitti:

Että millään ei ole mitään väliä, ja että kuinka säälittäviä om ihmiset jotka ahdistuu esim. suomalaisuudesta 200 vuoden päästä tai ihmislajin tulevaisuudesta. Kaikki nyt elävät on kuolleita vähintään 130 vuoden päästä. Kellekkään meille ei ole MITÄÄN väliä vaikka aurinko nielaisisi maan. Kuten se tekeekin.

Kaikki nyt elävät eivät todellakaan ole kuolleita 130 vuoden päästä.

Muuten olet osittain oikeassa.

Miehet ovat itsekkäitä. Siis eri tavalla kuin naiset.

Että valtaosa ihmisistä on perseestä eikä niille kannata uhrata liikaa ajatuksia koska eivät ole minua parempia. Itsetunnolle tekee ihmeitä kun alkaakin itse ajatella olevansa parempi kuin muut eikä nöyristele ketään.

Olen itseasiassa melko onnekas henkilö. Tämän tajusin sairasteltuani 10 vuotta eri mielenterveyssairauksia. Olen eläkeläinen nykyään. Olen vapaa kulutushysteriasta yms.

Se, että Devo on hyvä bändi!

Että eletään ihan oikeasti vain tämän yhden kerran. Totta kai sen olen aiemminkin tiennyt, mutta vasta kun sitä aloin syvemmin ajattelemaan, opin nauttimaan elämästäni. Aiemmin elin "sitku"- elämää, murehdin kaikkea turhaa ja mennyttä ja odotin vain sitä ja tätä ja tuota jonka ehkä joskus tulisin saavuttamaan. Elin lähinnä muita varten ja siksi koska kuuluu elää. Nyt elän elämääni itseäni varten, tämä on ainutlaatuinen matka joten haluan nähdä ja kokea kaiken ja tehdä asioita joista nautin. Eilistä on turha murehtia, se on taaksejäänyttä. Tulevaisuutta on turha murehtia, koska sitä ei välttämättä tule. Koskaan ei voi tietää, mikä päivä on viimeinen.

Ei ole sellaista asiaa kuin oikeudenmukaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Että millään ei ole mitään väliä, ja että kuinka säälittäviä om ihmiset jotka ahdistuu esim. suomalaisuudesta 200 vuoden päästä tai ihmislajin tulevaisuudesta. Kaikki nyt elävät on kuolleita vähintään 130 vuoden päästä. Kellekkään meille ei ole MITÄÄN väliä vaikka aurinko nielaisisi maan. Kuten se tekeekin.

3edgy5me, mikset sitten tapa itseäs kun millään ei ole mitään väliä? Olet vissiin aika nuori? Tietenkään objektiivisella tasolla millään ei ole väliä, humen giljotiini ja arvosubjektivismi. Yksilötasolla, subjektiivisesti katsoen kaikenlaisilla eri jutuilla on väliä eri ihmisille. Kasva vähän niin ymmärrät. Muista myös että jos millään ei ole väliä, kaikella on.

Mikään ei ole varmaa.

Että monet asiat ovat sattumanvaraisia ja tuurista kiinni: hyvistä teoista ei saa läheskään aina palkintoa eikä huonoista rangaistusta. Tätä on oikeasti vaikea uskoa, koska ihminen etsii luonnostaan merkitystä ja johdonmukaisuutta vaikka mistä, selviytymismekanismina. Itse sain ocd-oireita tajuttuani tämän - vaikka en ole ns oikeasti yhtään rituaaliuskoinen, on minullakin tarve rakentaa joku kaava tai logiikka,jonka avulla tehdä päätöksiä. Joillakin toisilla se on vaikka Jumalan tahdon mukaan elämisen yrittäminen, joillain vanhempien miellyttäminen tai kaveripiirin mukana meneminen.

Se näkyy Disney-tarinoista kansansatuihin, että ihminen haluaa uskoa kohtalon oikeudenmukaisuuteen. On rajua tajuta, että kohtalo voi oikeasti olla epälooginen ja armoton. Tai voinhan olla onneksi väärässäkin, jos esim. uskovaiset tai sieluvaellukseen uskovat ovat oikeassa ja homma jatkuu kuoleman jälkeen niin, että tilit tasaantuvat lopulta.

Odottelen sitä tulevaksi. Tällä hetkellä askarruttaa eniten, mitä v...n järkee tässä elämässä oikein on! Mitä enemmän aurinko paistaa ja lämmittää, sitä enemmän inhoon elämää. Tulis oivallus!

Elämä on tässä ja nyt.

Kaikkea ei voi hallita ja se pitää hyväksyä.

Anna hyvää toisille (energiaa, konkreettisella teoilla ja sanoilla) ja ole itsellesi armollinen.

Yritä rakastaa itseäsi, ja tee rauha itsesi kanssa, ole empaattinen itsellesi äläkä häpeä itseäsi, tällöin kun pidät itsestäsi myös huomaat? että muutkin alkavat pitää sinusta!