Lue keskustelun säännöt.
Onko tietoa oheishuoltajuudesta?
25.03.2006 |
Jos lapselle on määrätty yksinhuoltajan lisäksi oheishuoltaja, mitkä ovat oheishuoltajan oikeudet päättää lasta koskevista asioista? Oheishuoltajallahan ei ole elatusvelvollisuutta, vaan elatusvelvollisuus säilyy molemmilla biologisilla vanhemmilla, mutta mitä muita velvollisuuksia oheishuoltajuus tuo? Onko oheishuoltajalla samat oikeudet päättää lapsen asioista kuin toisella huoltajalla, eli lapsen asioista päättää yhdessä molemmat huoltajat ja biologinen etävanhempi jolla ei ole huoltajuutta ei voi päättää lapsen asioista tai kumota oheishuoltajan päätöstä?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä voi eronnut yksinhuoltajapuoliso, joka on solminut uuden avioliiton, ja joka on sitä mieltä ettei ex-puoliso kykene huolehtimaan lapsista, tehdä sen tilanteen varalle, ettei itse enää kykenekään toimimaan lastensa huoltajana.
Lasten huoltajaksi oheishuoltajana itsensä rinnalle kannattaa jo nyt hakea uusi puoliso. Lasten huollosta ja tapaamisesta annetun lain mukaan tuomioistuin voi päättää, että vanhempien ohessa tai sijasta lapsen huolto uskotaan yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa. Huolto voidaan kuitenkin uskoa vanhempien sijasta ulkopuoliselle henkilölle vain, jos tähän on lapsen kannalta erittäin painavia syitä. Oheishuoltaja voidaan määrätä keveämmin perustein kuin vanhempien sijasta. Perusteluna voi olla esim. se, että lapsi on jo pitkähkön ajan ollut huoltajaksi esitetyn henkilön hoidettavana ja hänen suhteensa vanhempaan on katkennut. Lain ensisijaisena tavoitteena on aina lapsen edun kannalta paras yksilöratkaisu kunkin tapauksen olosuhteissa. Jos lapsen suhde muualla asuvaan vanhempaansa on hauras tai ehkä kokonaan katkennutkin, vanhempipuolen määräämiselle lapsen huoltajaksi yhdessä vanhemman kanssa ei ole ainakaan toisesta vanhemmasta johdettavaa estettä. Jos itselle jotain sattuu, on hyvin todennäköistä, että oheishuoltajana aloittanut saa jatkaa yksin lapsen huoltajana sen jälkeen.
Huollosta erotetun vanhemman tietämättä oheishuoltajaa ei kuitenkaan voida määrätä. Em. lain mukaan lapsen huoltoa koskevaa asiaa käsiteltäessä on tuomioistuimen varattava lapsen vanhemmille tilaisuus tulla kuulluksi. Kyse on siis vain kuulemisesta ja oikeus saa tehdä itsenäisen ratkaisun. Lapsen vanhemman suostumusta ei tarvita, eikä hänen tarvitse olla oikeudessa saapuvilla; riittää kun hän saa mahdollisuuden. Tuomioistuin ei ole sidottu sosiaaliviranomaisten tai vanhempien esittämiin vaatimuksiin ja vaihtoehtoihin, vaan asia on ratkaistava pelkästään lapsen edun lähtökohdista.
Huoltaja-asia lähtee liikkeelle kirjallisella hakemuksella. Oikeus ottaa yhteyttä huollosta erotettuun vanhempaan, eikä hakijan tarvitse siitä huolehtia.
Jos halutaan, että lapsi perii uuden puolison, on hänet adoptoitava. Tällöin lapsi menettää perintöoikeuden biologiseen isäänsä. Ottolapsitilanteissakin on vanhempaa kuultava. Perintö on järjestettävissä myöskin testamentilla ilman, että perintöveroluokka muuttuisi, sillä ensimmäiseen eli halvimpaan veroluokkaan kuuluvat sekä ottolapsi että aviopuolison lapsi.