Lue keskustelun säännöt.
Ruotsinkielisten merkityksestä Suomen historiassa pitäisi keskustella tasapuolisemmin
26.04.2017 |
Usein tuodaan esiin vain positiivisia puolia, mutta myös niitä kipeäitä kohtia pitäisi pystyä käsittelemään avoimesti. Esim.
- ruotsinkieliset eivät suostuneet asuttamaan evakoita rannikkoaluille (mm. Laatokan kalastajat eivät siten voineet jatkaa elinkeinoaan)
- ruotsinkieliset vastustivat viimeiseen asti suomenkielisen yliopisto-opetuksen aloittamista
- ruotsinkieliset kehittelivät rotuteorioita, joiden mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua kuin ruotsinkieliset (RKP kunnioittaa edellleen yhtä tällaista rotutieteilijää jakamalla hänen nimissään palkintoja)
Kommentit (23)
- ruotsinkieliset vaativat pakkoruotsi peruskouluun, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan englannista piti tulla pakollinen eikä ruotsista
- ruotsinkieliset vaativat pakkoruotsin ala-asteelle, vaikka alkuperäisen peruskoulun uudistamisnsuunitelman mukaan aikaistusta ei haluttu
- ruotsinkielinen opetusministeri järjesti virkamiespakkoruotsin yliopistoihin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja monethan puolustelee pakkoruotsia sillä, että kun se ja se historian merkkihenkilö oli ruotsinkielinen! No, kun siihen aikaan suomenkielisillä ei ollut ihmisoikeuksia, niin ei suomenkielinen voinut päästä ns. merkkihenkilöksi! Kunnioittamalla historian ruotsinkielisiä merkkihenkilöitä kunnioitamme siis itse asiassa suomenkielisten syrjintää ja sortoa.
Vierailija kirjoitti:
Usein tuodaan esiin vain positiivisia puolia, mutta myös niitä kipeäitä kohtia pitäisi pystyä käsittelemään avoimesti. Esim.
- ruotsinkieliset eivät suostuneet asuttamaan evakoita rannikkoaluille (mm. Laatokan kalastajat eivät siten voineet jatkaa elinkeinoaan)
- ruotsinkieliset vastustivat viimeiseen asti suomenkielisen yliopisto-opetuksen aloittamista
- ruotsinkieliset kehittelivät rotuteorioita, joiden mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua kuin ruotsinkieliset (RKP kunnioittaa edellleen yhtä tällaista rotutieteilijää jakamalla hänen nimissään palkintoja)
Väite siitä etteivät ruotsinkieliset olisi asuttaneet evakoita alueilleen ei pidä paikkaansa. Tämä nyt on ihan napinpainalluksen päässä jos vähän viitsii nähdä vaivaa.
Rotuteoriat ja korkeakoulutuksen kieli lienevät jakaneen ruotsinkielisiä, mutta 100 vuotta sitten rotuteoriat olivat tieteen valtavirtaa. Jos itse olisit elänyt sitä aikaa, näkisit asiat todennäköisesti samoin. Perussuomalaiset taitaa olla ainoa joukkio joka edelleen sata vuotta myöhemminkin pohjaa näkemyksiään vastaaviin teorioihin.
Hölmöä sinänsä nostaa esille sen aikainen tiedemies jonka varsinainen elämäntyö oli jotain ihan muuta kuin rotuteoria. Vai onko niin että presidentti Kekkonen tulisi muistaa ennen kaikkea AKS-taustastaan?
Summa summarum, viestisi ei oikein vastaa otsikkoa. Ei ole epäilystäkään siitä etteikö suomenruotsalaisten merkitys tässä maassa olen moninkertainen lukumäärään nähden. Nimenomaan positiivisessa mielessä. Negatiivisessa mielessä kysymys on sama kuin jos kysyisi mitä negatiivista suomenkielisten olemassaolossa on ollut. Täysin järjetön kysymyksenasettelu.
Vierailija kirjoitti:
Ja monethan puolustelee pakkoruotsia sillä, että kun se ja se historian merkkihenkilö oli ruotsinkielinen! No, kun siihen aikaan suomenkielisillä ei ollut ihmisoikeuksia, niin ei suomenkielinen voinut päästä ns. merkkihenkilöksi! Kunnioittamalla historian ruotsinkielisiä merkkihenkilöitä kunnioitamme siis itse asiassa suomenkielisten syrjintää ja sortoa.
Ole nyt vähän täsmällisempi sen osalta mihin aikaan viittaat? Suomenkielisillä on taatusti ollut samat ihmisoikeudet kuin kenellä tahansa, mutta kielitaidottomuus tietenkin rajoittaa tekemisiä, ihan kuten nykyisinkin. Harvemmin täällä nykyäänkään pääsee merkkihenkilöksi pelkällä suomen taidolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Usein tuodaan esiin vain positiivisia puolia, mutta myös niitä kipeäitä kohtia pitäisi pystyä käsittelemään avoimesti. Esim.
- ruotsinkieliset eivät suostuneet asuttamaan evakoita rannikkoaluille (mm. Laatokan kalastajat eivät siten voineet jatkaa elinkeinoaan)
- ruotsinkieliset vastustivat viimeiseen asti suomenkielisen yliopisto-opetuksen aloittamista
- ruotsinkieliset kehittelivät rotuteorioita, joiden mukaan suomenkieliset ovat alempaa rotua kuin ruotsinkieliset (RKP kunnioittaa edellleen yhtä tällaista rotutieteilijää jakamalla hänen nimissään palkintoja)
Väite siitä etteivät ruotsinkieliset olisi asuttaneet evakoita alueilleen ei pidä paikkaansa.
Miksi valehtelet? Kyseessä oli ns. ruotsalaispykälä ja se on ihan yleistä faktatietoa. Esim. tässä lehtileikkeessä asia on hyvin kuvattu:
"Ruotsalaispykälä esti karjalaisten muuton rannikkokuntiin"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samoin pitäisi keskustella ruotsinkielisiin kohdistuvasta asenteellisuudesta. Senhän takia vähemmistö itseään puolustaa, pelätään.
Vierailija kirjoitti:
Samoin pitäisi keskustella ruotsinkielisiin kohdistuvasta asenteellisuudesta. Senhän takia vähemmistö itseään puolustaa, pelätään.
No kun ruotalaiset/ruotsinkieliset ovat alistaneet ja sortaneet suomenkielisiä vuosisatoja, ei varmaan tarvitse ihmetellä, mistä ne asenteet juontaa juurensa? Vaikka ei nykyistä sukupolvea tietenkään pitäisi syyttää aiempien teoista. Tosin samoja "herrakansan" elkeitä on edelleen havaittavissa ainakin RKP:n jäsenissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samoin pitäisi keskustella ruotsinkielisiin kohdistuvasta asenteellisuudesta. Senhän takia vähemmistö itseään puolustaa, pelätään.
Asenteet paranisivat heti, kun ruotsinkieliset lopettaisivat puuttumisen suomenkielisten kieliopintoihin. Se on asia, joka ei yksinkertaisesti kuulu ruotsinkielisille millään tavalla. Silti RKP:lle asia nro 1 on pakkoruotsi.
"Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla"
Tämä on varmaan seuraava askel RKP:n vaaliohjelmassa.
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla"
Tämä ilmeisesti koski Skånen metsäsuomalaisia. Suomen ei missään tapauksessa pidä kopioida Ruotsin mallia kielivähemmistöjen kohtelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kun luulin otsikon perusteella että täällä pitäisi keskustella esim. Mannerheimista, Ehnrootista jne. joilla todellakin on merkitystä Suomen historiassa. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla"
Tämä ilmeisesti koski Skånen metsäsuomalaisia. Suomen ei missään tapauksessa pidä kopioida Ruotsin mallia kielivähemmistöjen kohtelussa.
No onhan Ahvenanmaa jo kopioinut nämä käytännöt. Suomenkielisellä vähemmistöllä ei ole minkäänlaisia kielellisiä oikeuksia Ahvenanmaalla. Jopa Ruotsissa suomenkielisillä on nykyään paremmet oikeudet kuin Ahvenanmaalla, vaikka Ahvenanmaa sentään kuuluu Suomeen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä kun luulin otsikon perusteella että täällä pitäisi keskustella esim. Mannerheimista, Ehnrootista jne. joilla todellakin on merkitystä Suomen historiassa. :D
Aloituksessahan juuri todettiin, että yleensä puhutaan vain näistä positiivista asioista ja pitäisi käsitellä myös niitä ikävämpiä asioita. Muuten ruotsinkielisistä tulee virheellinen kuva jonain "pyhimyksinä".
Vierailija kirjoitti:
"Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä. Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla"
Kyllä tästä syystä kannattaakin olla katkera jokaisen suonmalaisen! Samaan aikaan muuten jouduttiin vielä ruotsin armeijaan ja sotimaan ruotsin puolesta! Siis minkä ihmeen takia tällaista edes tapahtui ja ihan muutama vuosi sitten! Siis mehän asutaan suomessa eikä ruotsissa! Vai miten tää nyt oikein menee.
Fil. Maist.
Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki;
merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille
(pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään
mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä
kotimaastaan, Suomesta.
Mannersuomalaisilla on mahdollisuus hakeutua töihin niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkin kuntiin, kiitos ruotsinopetuksen. Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei ole tätä valinnanmahdollisuutta, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu sitä toista kotimaista.
Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.
Malli olisi - muiden yhteiskuntamme erikoispiirteiden ohella - mitä mainioin kulttuurinen vientituote, jota voisi aktiivisesti tarjota aluksi vaikka kaikkiin naapurimaihimme. Erityisesti Venäjällä olisi sille käyttöä. Kansallisten ja historiallisten vähemmistökielten aseman määrätietoinen parantaminen ja vahvistaminen maan valtakieleen nähden edistäisi yhteiskuntarauhaa ja sosiaalista koheesiota.
Pakkoruotsittajat usein hakevat pakkoruotsille perusteita kaukaa historiasta, joten kaivellaan sitten myös niitä ruotsinkielisten kannalta ikäviä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki;
merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille
(pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään
mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä
kotimaastaan, Suomesta.Mannersuomalaisilla on mahdollisuus hakeutua töihin niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkin kuntiin, kiitos ruotsinopetuksen. Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei ole tätä valinnanmahdollisuutta, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu sitä toista kotimaista.
Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.
Malli olisi - muiden yhteiskuntamme erikoispiirteiden ohella - mitä mainioin kulttuurinen vientituote, jota voisi aktiivisesti tarjota aluksi vaikka kaikkiin naapurimaihimme. Erityisesti Venäjällä olisi sille käyttöä. Kansallisten ja historiallisten vähemmistökielten aseman määrätietoinen parantaminen ja vahvistaminen maan valtakieleen nähden edistäisi yhteiskuntarauhaa ja sosiaalista koheesiota.
Mikään muu maa ei ole halunnut Suomen "pakkoruotsimallia", joten ollaanko me oikeassa ja kaikki muut väärässä? Vai olisiko sittenkin meidän systeemissä jotain vikaa....
Suomen kansalliset kielet ovat suome ja saamen kielet. Ruotsi on vieras kieli Suomessa.
Ja muuten, Suomessa ei ole yhtään ruotsinkielistä kuntaa Ahvenanmaan ulkopuolella, joten siksikin ruotsin tarvetta ei kovasti ole missään kunnassa, koska kaikkialla pitää saada palvelut suomen kielellä.
Vierailija kirjoitti:
Pakkoruotsittajat usein hakevat pakkoruotsille perusteita kaukaa historiasta, joten kaivellaan sitten myös niitä ruotsinkielisten kannalta ikäviä asioita.
Kaukaa historiasta kaivelluilla perusteilla Ruotsi olisi suomalainen. Vielä Kustaa Vaasan aikaanhan Ruotsin valtakunnan yleisin kieli oli itämerensuomi, kunnes saksalaisvaikutuksen myötä ruotsin puhuminen yleistyi.
Itämerensuomen asema Svean valtakunnassa oli kauan vahva. Vielä 1500-luvulla suomen puhujat asuttivat Mälarin laakson parhaita veromaita, Kustaa Vaasan lasten kotiopettaja oli suomalainen ja viimeinen suomea osannut hallitsija oli kuningatar Kristiina (1632 – 1654). A. Buren mukaan vielä 1600-luvun alussa väestön enemmistö Gästriklandista pohjoiseen puhui itämerensuomea – samoin tietysti maan itäosien ja Viron omistusten väestön enemmistö.
Itämerensuomi oli myös toinen hallinnon ja oikeudenkäytön kieli, mitä todistaa erityisesti lakitekstien kääntäminen. Miksi tällaiseen suururakkaan olisi moneen otteeseen ryhdyttykään, jos tuloksia ei olisi kukaan hyödyntänyt? 1500-luvun Svea olikin selvästi itämerensuomalaisten asuttama valtio.
Vasta saksalaisten hallitsijasukujen valtaannousu, Skoonen liittäminen valtakuntaan 1658 ja lopulta maan itäosien liittäminen Venäjään heikensi itämerensuomen toisen luokan kieleksi.
David Palme kirjoitti vuonna 1997:
"Dock, här finns något som är svårt att förstå: hur kunde finlandssvenskarna, en av de mest fredliga, bildade och kultivera- de folkgrupperna i världen, plötsligt sjunka ner i mordorgier av närmast sta- linistisk natur, för att sedan åter höja sig till den kulturella nivå där vi är vana att finna dem? Morden 1918 begicks inte all- tid av finnar mot andra finnar. Inte ens den överresta svenska militären var utan skuld"
http://www.palme.nu/david/vmr.pdf
Suomeksi: "Kuitenkin tässä on olemassa jotain mitä on vaikea käsittää: kuinka suomenruotsalaiset, eräs rauhallisimmista, koulutetuimmista ja sivistyneimmistä kansanryhmistä maailmassa, yhtäkkiä upota alas murhaorgioihin, jotka ovat lähes stalinilaisia luonteeltaan, sitten nostaakseen itsensä kulttuuriselle tasolle, jolla olemme heidät tottuneet näkemään? Murhia 1918 ei tehty aina suomalaisten toimesta suomalaisia vastaan. Ei edes ruotsalaiset sotilaat ole ilman syyllisyyttä."