Pojastani tulee ylioppilas kesäkuussa mutta hän ei halua juhlia. Mitä teen??
Häntä ei kiinnosta juhlia perinteisesti suvun kesken, haluaa vain olla perheen kesken (minä, hänen isänsä ja 2 siskoa) ja illalla lähtisi kavereiden tykö. Kuitenkin oma äitini ja anoppini ovat innoissaan tulevista lakkiaisista ja toitottavat niistä koko ajan. Itsekkin haluaisin niitä juhlistaa suvun kesken (onhan se aika hieno saavutus) mutta poika on kieltänyt juhlien järjestämisen ja kutsuja ei saisi lähettää. En ymmärrä miksi yhtä elämänsä hienointa saavutusta voisi juhlistaa, hyvä todistus on alustavien pisteiden perusteella tulossa (että sitä ei tarvitse hävetä).
Miten siis saisin poikani innostumaan juhlista vai onko se ok olla järjestämättä laisinkaan juhlia?
Kommentit (26)
Annat olla juhlimatta. Hommaa itse lakki jos juhlia haluat. Et voi päättää täysi-ikäisen puolesta.
Vasta sit on juhlanpaikka kun saa vakituisen työpaikan!
Vierailija kirjoitti:
Fiksu poika! Ette siis juhli asiaa, sankari saa päättää. On ihan sama mitä äitee haluaa tai mitä suku toivoo, juhlakalu on se joka sanoo viimeisen sanan.
Mutta pelkään anoppini ja äitini suuttuvan jos asiaa ei loppujen lopuksi juhlitakkaan. Poika ei halua kuunnella yhtään puhetta yo-juhlista, vaikka yo-juhlat on kummiskin aikas perinteiset juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fiksu poika! Ette siis juhli asiaa, sankari saa päättää. On ihan sama mitä äitee haluaa tai mitä suku toivoo, juhlakalu on se joka sanoo viimeisen sanan.
Mutta pelkään anoppini ja äitini suuttuvan jos asiaa ei loppujen lopuksi juhlitakkaan. Poika ei halua kuunnella yhtään puhetta yo-juhlista, vaikka yo-juhlat on kummiskin aikas perinteiset juhlat.
AP
Vierailija kirjoitti:
Annat olla juhlimatta. Hommaa itse lakki jos juhlia haluat. Et voi päättää täysi-ikäisen puolesta.
Minulla itselläni on jo lakki. En tietenkää voi päättää poikani puolesta mitään, mutta häntä voi alkaa kaduttaa tulevaisuudessa ettei milloinkaan juhlistanut lakkiaisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Annat olla juhlimatta. Hommaa itse lakki jos juhlia haluat. Et voi päättää täysi-ikäisen puolesta.
Minulla itselläni on jo lakki. En tietenkää voi päättää poikani puolesta mitään, mutta häntä voi alkaa kaduttaa tulevaisuudessa ettei milloinkaan juhlistanut lakkiaisiaan.
AP
Yo-päivänä vieraita saa tulla, vaikka ei olisi kutsuttu. Kutsujen lähettäminen on itse asiassa aika uusi juttu. Ottakaa mummot mukaan ja menkää ulos syömään.
Pahoitatko mieluummin pojan mielen järjestämällä juhlat, koska isoäitinsä haluavat, vai isoäitien mielen jättämällä juhlat järjestämättä, koska poika ei halua? Itse tekisin pojan mielen mukaan.
En minäkään pitänyt juhlia, enkä ostanut lakkia. Olin nuori ja kapinallinen. Ei ole kaduttanut.
Noudattaisin pojan pyyntöä.
Äiti pakotti minut pitämään juhlat, koska "mitä sukulaiset hänestä sanoisivat".
Minulla oli kamalat juhlat, joista halusin pois.
Eivät kaikki ole juhlijoita. Poika voi mennä myöhemmin kylään sukulaisille.
Aika itsekästä aikuiselta pojalta ettei isovanhemmat saa käydä onnittelemassa. Meillä isovanhemmat on osa laajennettua perhettä ei sukulaisia joita nähdään viiden vuoden. Älä järjestä juhlia, mutta varaudu siihen että isovanhemmat tulee kumminkin kahveille. Ei se estä poikasi kavereiden kanssa juhlintaa illalla. Valtaosa tuoreista ylioppilaista lähtee baanalle riippumatta siitä onko päivällä kotona avoimet ovet tai sukulaisjuhlat.
Mä lahjoisin pojan, tuossa tilanteessa.
Esim. 100€/tunti siitä, että patsastelee lakki päässä mummojensa ja muun suvun ihailun kohteena?
Näin kaikille jää hyvä mieli.
Vierailija kirjoitti:
Yo-päivänä vieraita saa tulla, vaikka ei olisi kutsuttu. Kutsujen lähettäminen on itse asiassa aika uusi juttu. Ottakaa mummot mukaan ja menkää ulos syömään.
Ai naapurin Pera ja Tanekin pitää päästää sisään syömään kakkua vaikka ei ole kutsuttu?
Sano isoäideille että valitettavasti poika reputti ja juhlia ei sen takia järjestetä. Tämä loukkaa isoäitejä vähemmän kuin sanoa suoraan että poika ei halua heitä ylioppilaskahveille.
Mäkin varmaan neuvottelisin pojan kanssa että sopisiko mummojen tulla mukaan syömään tai edes myöhemmin kahville. Mummot (eivät toki kaikki) kun helposti ottaa tuollaisesta kaunaa lapsenlasta kohtaan. Jos ei kävisi pojalle niin sitten ei voi mitään, menette ydinperheen kanssa vain.
Vierailija kirjoitti:
Sano isoäideille että valitettavasti poika reputti ja juhlia ei sen takia järjestetä. Tämä loukkaa isoäitejä vähemmän kuin sanoa suoraan että poika ei halua heitä ylioppilaskahveille.
Ja sitten ne alkaa loppuvuodesta tai seuraavana keväänä painostamaan että nyt pidetään juhlat.
Sain muistaakseni 5000€
Tuosta oli armeijan jälkeen tallella 200€
Se on kyllä pojan oma asia mitä haluaa tehdä, jos ei halua juhlia niin paras tapa huomioida häntä on ettei ainakaan väkisin sitten pakota. Jos et ymmärrä miksi, eiköhän se riitä että poika tietää mitä haluaa. Kai sukulaiset voi pyytää vaikka käymään vaan kahvilla?
Pakko sanoa et itseäni provosoin vaan tämän palstan lukemisella, mutta hauskaa kun aikuisille ihmisille tosissaan yksi "elämän suurimmista saavutuksista" on nyt vaikkapa valmistuminen. En edes sano muuta kuin että elätte niin unessa ja teillä on niin tyhjä elämä, mutta fiksu poika :D En itsekään jaksaisi tuossa tilanteessa mitään juhlia ja kaikkien innostusta siitä jos pitäisin ensimmäisessä paikassa esim. valmistumista oikeasti tavoiteltavana asiana, itselleni vain valehtelisin. On se kai sitten saavutus jos niin uskoo, koska "no se nyt on niin, mitä muuta sitten voisi tehdä"..
t. 17v, anteeksi tästä vuodatuksesta, ymmärrän poikaasi
Jos mummot on pojalle läheisiä, voisitteko puhua pojan kanssa, kävisikö sellaiset pienet juhlat, joissa olisi vaan teidän perhe ja ne mummot? Ihan vaikka vaan söisitte tai menisitte vaikka ravintolaan syömään. Ymmärrän kyllä, jos ei halua juhlia, ei kaikki ole juhlaihmisiä, monia ahdistaa olla keskipisteenä.
Fiksu poika! Ette siis juhli asiaa, sankari saa päättää. On ihan sama mitä äitee haluaa tai mitä suku toivoo, juhlakalu on se joka sanoo viimeisen sanan.