Uusi säätöni on lähes kuin ex-tyttöystäväni "kaksonen", mutta parempana
Jätin ex-tyttöystäväni kuukausi sitten, koska kyllästyin hänen ämmämäiseen käyttäytymiseensä ja siihen, että hän jatkuvasti puhui muista ihmisistä pahaa. Ex oli hyvin kaunis, mutta jonkin verran ylipainoinen.
Nyt olen tavannut tytön, joka on aivan kuin exäni niin ulkonäöllisesti kuin muutenkin, mutta paranneltuna versiona! Heillä on samanlaiset, söpöt ja todella kauniit kasvonpiirteet, mutta tällä uudella on sirompi nenä ja täyteläisemmät huulet. Lisäksi säätöni ei ole ylipainoinen toisin kuin ex, vaan hänellä on siro, treenattu vartalo mutta silti isot rinnat. Tykkäsin myös paljon ex-tyttöystäväni paksuista hiuksista, ja säädölläni ne ovat jopa vielä paksummat. Säätöni on myös muutaman sentin pidempi kuin exä, vaikkakin molemmat ovat silti alle 160 cm.
Luonteeltaan he ovat muuten samanlaisia, paitsi että nykyinen tyttöystäväni puhuu kaikista ihmisistä kauniilla tavalla ja on ystävällinen kaikille. Luonteessa samanlaista on mm. kiinnostuksen kohteet. He lisäksi pukeutuvat samantapaisiin vaatteisiin, ja meikkaavat samanlaisella tavalla sekä käyttävät samantuoksuista hajuvettä.
Kaikken oudointa on se, että heillä on ollut molemmilla jopa samanlainen lapsuus. Kummatkin ovat varakkaasta perheestä, ja olleet hemmoteltuja lapsina. Lisäksi molemmilla on taustalla eräs sama traumaattinen tapahtuma varhaisteini-iässä, jota ei suurimmalle osalle ihmisistä ole tapahtunut (ja koska sitä kuitenkin kysytään niin raiskaus).
Aika ihmeellistä, vai onko tämä yleistäkin että exä ja uusi säätö ovat näin samanlaisia?
Kommentit (25)
Eiköhän ap tässä hae sitä, että eivät naiset ole niin uniikkeja (ah mikä muotisana) kuin kuvittelevat olevansa. ;) Meressä on paljon kaloja. Jos yksi ämmä aiheuttaa ongelmia niin uutta matoa vaan koukkuun.
Ja sitten ihmetellään miksi naiset on kadottaneet uskonsa miessukupuoleen...
Ap:lta tulee tyhjäpäisempää tekstiä kuin 15-vuotiaalta känniseltä pissikseltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta kovin samanlaiselta. Myös raiskaus/seksuaalinen hyväksikäyttö teininä on yleisempää kuin moni uskoisi, vaikka tietysti tuo on jo outo sattuma, että kaksi peräkkäin. Enemmän mietityttää, että miten sinun kaltaisesti hiukan tunnekyvyttömältä vaikuttava henkilö viehättää juurikin henkilöitä, joita on satutettu. Puhut naisista kuin karjasta ja se tuntuu sitten resonoivan sellaisiin henkilöihin, joiden omanarvontunto ei ole 100% kunnossa.
Tunnistan tämän itsessäni, koska minut raiskattiin teininä ja hakeuduin sen jälkeen pitkään hyvin alustaviin ja epämiellyttäviä ihmissuhteisiin. Eivät kaikki tietysti niin tee, mutta olen keskustellut monien saman läpikäyneen kanssa ja se tuntuu olevan selkeästi yksi selviytymismekanismi, että tavallaan haluaa ajatella hyväksikäytön olevan normaalia, joten silloin itselle ei ole tapahtunut mitään väärää.
Eikä pelkästään teininä vaan edelleen nuorena aikuisena. Mutu on se että vain pieni osa näistä päätyy poliisille asti. Juttelin aiheesta joskus miespuolisen (homon) kaverini kanssa joka mainitsi että useampi naispuolinen tuttava on hänelle kertonut seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Tän miehen tuntien en ihmettele että just hänelle näistä oli avauduttu, mutta se että esimerkiksi raiskatuksi joutuminen on niinkin yleistä, se tuntui yllättävältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta kovin samanlaiselta. Myös raiskaus/seksuaalinen hyväksikäyttö teininä on yleisempää kuin moni uskoisi, vaikka tietysti tuo on jo outo sattuma, että kaksi peräkkäin. Enemmän mietityttää, että miten sinun kaltaisesti hiukan tunnekyvyttömältä vaikuttava henkilö viehättää juurikin henkilöitä, joita on satutettu. Puhut naisista kuin karjasta ja se tuntuu sitten resonoivan sellaisiin henkilöihin, joiden omanarvontunto ei ole 100% kunnossa.
Tunnistan tämän itsessäni, koska minut raiskattiin teininä ja hakeuduin sen jälkeen pitkään hyvin alustaviin ja epämiellyttäviä ihmissuhteisiin. Eivät kaikki tietysti niin tee, mutta olen keskustellut monien saman läpikäyneen kanssa ja se tuntuu olevan selkeästi yksi selviytymismekanismi, että tavallaan haluaa ajatella hyväksikäytön olevan normaalia, joten silloin itselle ei ole tapahtunut mitään väärää.
Eikä pelkästään teininä vaan edelleen nuorena aikuisena. Mutu on se että vain pieni osa näistä päätyy poliisille asti. Juttelin aiheesta joskus miespuolisen (homon) kaverini kanssa joka mainitsi että useampi naispuolinen tuttava on hänelle kertonut seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Tän miehen tuntien en ihmettele että just hänelle näistä oli avauduttu, mutta se että esimerkiksi raiskatuksi joutuminen on niinkin yleistä, se tuntui yllättävältä.
Se on ja tyypillisin päällekäyjä on aina oma puoliso tai kaveri, jolloin sitä ei osaa odottaa eikä siihen osaa suhtautua. Siksi näitä keissejä ei ilmoiteta poliisille. Minäkään en niin tehnyt, koska olin 15 ja raiskaaja oli hyvä ystäväni. En jotenkin ymmärtänyt, miten tilanteessa tulisi toimia, koska minulle oli luotu mielikuva siitä, että joku hyökkää jostain puskista. Silti en ole koskaan tavannut ketään, jonka olisi tuntematon raiskannut (vaikka tottakai sitä tapahtuu), mutta kaikki esim omassa ryhmäterapiassani olivat luotettavan ihmisen raiskaamia ja reilusti yli puolet ei ollut ilmoittanut siitä, koska aiheesta ylipäänsä oli vaikea puhua. En tällä halua nollata kenenkään toisenlaista kokemusta vaan kertoa sen, kuten itse näin.
Meni jo OT.
AP se, ettet aluksi huomannut exiesi samankaltaisuutta ei vielä tarkoita, ettetkö olisi hakenut tiedostamatta samanlaista. Kyllä jättäjäkin tarvitsee suhteesta toipumisaikaa. Kk on todella lyhyt hetki saada taas kiinni omasta persoonasta ja täysin itsenäisestä elämästä. Riippuen tietysti, kuinka paljon elämäänne jaoitte exän kanssa.
Eli alitajuisesti olet koko ajan hakenut mahdollisimman samankaltaista ihmistä kuin eksäsi, ja vast nyt olet itse huomannut tilanteeseen. Ihan samantekevää, kuka edellisen suhteen on päättänyt ja kuka jätti kenet, mutta et ole selvästikään päässyt henkisesti yli eksästäsi. Itsensä kanssa sinut oleva ja aiemmat suhteensa ja niihin liittyvät asiat käsitellyt ihminen on sellainen, jolle ei edes tule mieleen verrata nykyistä kumppaniaan kehenkään muuhun. Suosittelen sinulle ammattilaisen keskusteluapua, jotta pääset selvyyteen omista tunteistasi, ja mahdollisesti myös tunnistat omat haitalliset käyttäytymismallisi. Sen perusteella miten puhut naisista ylipäätään et kuulosta kenellekään hyvältä kumppanilta.
Tsemppiä, ei ole mitään häpeää siinä, että tunnista tarvitsevansa apua ja pyytää sitä!