Luuleeko joku oikeasti, että yli 35-vuotias deitti voi olla se unelmien kumppani?

Ihan hyvin voi olla. Yleensä suurin ongelma on toisille sopivien ihmisten kohtaaminen. Se on pienestä kiinni tuleeko tinderissä mätsi tai tuleeko toinen juttelemaan kasvokkain jossain.

Pakottaako joku sinut deittailemaan yli 35-vuotiaita? Miksi koet tarvetta puuttua muiden deittailuun? Itse en olisi vilkaissutkaan itseäni yli viisi vuotta nuorempiin sinkkuna ollessani, koska etsin kumppania, joka on samassa elämäntilanteessa kanssani (aikuiset lapset, ei enää halua lapsia). Sellaisen löysinkin.

Ei voi tietää. Yli 35-vuotiaistakin voi löytyä todellisia helmiä. Kas kun ihminen on monimuotoinen otus, mitä kukin missäkin elämänvaiheessa haluaa. Opettele ajattelemaan avarakatseisemmin, voit yllättyä.

Itse olen ajatellut elää noin 100-vuotiaaksi, joten 35-vuotiaana elämää on vielä 65-vuotta jäljellä. Mitähän hittoa silläkin kuudellakymmenelläviidellä vuodella tekee, jos alkaa jo nuorena kuvitella olevansa vanha?

Luulen. Onhan alle 35-vuotiaat miehet toki upean näköisiä, mutta 20 vuotta nuorempi kumppani....ei kiitos.

Tipautan maan pinnalle kirjoitti:

Kyllä karu fakta vain on se, että yli 35-vuotiaiden sinkkujen ikäluokasta on kerma kuorittu päältä jo vuosia sitten. Jäljellä ovat vain ne, jotka eivät saa pidempään suhteeseen kelpaavaa kumppania.

ikäänkuin meidän kaikkien tavoite olisi saada kumppani loppuiäksi. - Mutta joo. Mikä estää löytämästä kumppania vaikka vanhainkodissa. "Se" oikea voi tulla vastaan minkä ikäisenä vain tai olla tulematta. Itse huomaan myös, että on joitain asioita, mitä nyt vanhempana pidän oikeastaan aika yhden tekevinä, jotka nuorempana olivat tärkeämpiä ja vastaavasti toisinpäin. Elämä muuttuu ja olosuhteet muuttuu, vaan osaammeko me muuttua ja elää siinä mukana.  

Miksi kaikkien pitää olla naimisissa tai parisuhteessa ennen tiettyä ikää? Todella typerä olettamus, ja se että "parhaat" on jo viety. No ne "parhaat" helmet saattaa olla ottanut sen +20kg, koska kelpaavat miehelleen. Sitten avioero koittaa 45-55v, ja katkeroidutaan kuinka elämä meni hukkaan. Joten tässä vähän takaisin +35v sinkuista uliseville.

+35v joukossa on todella kauniita naisia, ja paljon! Usein iloisia, talousasiat kunnossa, ehkä jo lapset hankittuna, erottu, yms. Tämähän on loistavaa koska itse olen +30 sinkkufaija, nuorempiakin on kokeiltu. Valitettavasti sitä elämänkokemusta uupuu niin paljon ettei juurikaan kiinnosta pidemmät suhteet, toivonkin että eräästä hieman itseäni vanhemmasta naisesta olisi johonkin pidempiaikaiseen.

Ikä on vain numeroita.

Omalta kohdaltani olin nuorena ulkonäkökeskeinen ja tuijotin seksikkyyttä. Nykyään arvostan enemmän älykkyyttä, koulutusta ja elämän suunnittelua = varallisuus ja toimeentulo. Vaikka mies olisi kuinka hottis: persaukisisuus ei käy. Tälläisen vanhan kävyn pitää ajatella turvattua tulevaisuutta.

Omassa tuttavapiirissä on useampi onnellinen pari, jotka ovat löytäneet toisensa yli 35-vuotiaina.

Ei ihmisillä ole jotain parasta ennen päivää :)

Minkä ikäinen olet, ap? Arvaisin, että aika nuori.

No mun mies oli 35v kun tavattiin, 10 vuotta ollut sinkkuna eikä oikein edes etsinyt kumppania, kaikki kokelaat olivat olleet sopimattomia. Ei se aina noin mene, joskus ei vaan ne kaksi toisilleen sopivaa ihmistä kohtaa ennen sitä 35 vuoden ikää. Hänelläkin oli ollut vain yksi suhde ennen minua ja se kestänyt 8 vuotta, joskus ne huonot suhteet tekevät sen, ettei ihminen edes halua sitä parisuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Omalta kohdaltani olin nuorena ulkonäkökeskeinen ja tuijotin seksikkyyttä. Nykyään arvostan enemmän älykkyyttä, koulutusta ja elämän suunnittelua = varallisuus ja toimeentulo. Vaikka mies olisi kuinka hottis: persaukisisuus ei käy. Tälläisen vanhan kävyn pitää ajatella turvattua tulevaisuutta.

Älkää ihmetelkö, miksi miehet eivät panosta ulkonäköönsä.

Mun mies on parasta a-luokkaa, tapasin hänet yli nelikymppisenä. Hän oli juuri vapautunut liitosta pettäneen ja sivusuhdetta pitäneen naisen kanssa. Nyt olemme onnellisesti naimisissa. Eli kaksi hyvää löysi keski-iässä toisensa. Se kolmaskin, eli pettänyt puoliso, sai uuden puolison, miehen, joka oli ollut toinen mies pettämisketjussa ja ovat kuulemma onnelliset yhdessä. Win win win win. Kaikki löysivät uuden parin, mutta sanoisin, että kukin sai kaltaisensa ns oman karmansa mukaan.

Nykyään harvempi suhde kestää eliniän, joten on hyvin vanhanaikaista ajatella että kun on tarpeeksi vanha niin sinkkumarkkinoilla jäljellä ovat vain jämät jotka eivät kelpaa kellekään. Ihmisiä vapautuu suhteista ja menee uusiin suhteisiin koko eliniän. Tiedänpä sellaisiakin jotka on löytäneet uudet kumppanit vielä 7 kymppisenä. Ja hyviä tyyppejä voi olla sellaisiakin joita ei nuorempana suhteet kiinnosta, vaan opiskelu, ura, harrastukset  ja vapaus menee edelle ja sitten nelikymppisenä alkaakin yhtäkkiä kaipaamaan suhdetta.

Varmasti on esim 50-70 vuotiaille!

Ja ihmisiä kuolee. Puolisoita siis, joten ihan timmi kiva nainen voi olla vapaa leski

Mä olin 36v kun minusta tuli unelmien kumppani 30v:lle miehelle!

Ai joo mutta mä en ollutkaan sinkku vaan yh-äiti;D

Ja mun isä oli 74v kun tapasi unelmiensa deitin joka oli 70v, heillä oli upea suhde isän kuolemaan saakka.

Kasva ap aikuiseksi...