Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lapsi kuoli, masennuin - psykiatri suositteli mindfullnessia?!
20.04.2017 |
Eli lyhyesti, minulta kuoli pari vuotta sitten vauva, mies lähti ja endometrioosin takia olen nyt vaarassa menettää kohdun. Samaan aikaan muitakin vastoinkäymisiä ja sukulaisten kuolemia, taloushuolia yms. olen alle 30v.
Pitkään jatkuneen masennuksen (on diagnoosi ollut n. 10v) pahenemiskauden jälkeen sain viimein raahattua itseni paikalliseen mt-toimistoon.
Mikä oli lääkärin reaktio kun kerroin olevani itsetuhoinen enkä enää enää poistu asunnostani kuin pakon edessä? Mindfullness!
Kuulemma en tarvitse lääkkeitä enkä terapiaa, ainoastaan mindfullness voisi auttaa. Oikeasti, itkeä vai nauraa? Olipa hyödyllinen käynti!
Kommentit (49)
No kokeilitko?
Minulla oli vastaava tilanne (puoliso ja lapset menehtyivät kolarissa) ja en sitten tiedä auttoiko vai kuvittelinko vaan, mutta kyllä samoihin aikoihin olo alkoi helpottua. Älä tuomitse ennen kuin kokeilet kunnolla. Tiedät, että voi kuulostaa pelkältä "trendiltä", mutta uskon oikeasti auttavan. Tsemppiä sulle <3 Päivä päivältä kohti helpompaa oloa <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mindfulness helpottaa oloa ihan oikeasti, jos teet harjoituksia joka päivä. Mindfulness ei muuta tapahtuneita asioita, mutta se vähentää kokemaasi kärsimystä samoin kuin lääkkeet.
Terv. yksi toinen masentunut
Aika outoa, mulla on melko päinvastainen kokemus lääkkeistä ainakin, niitä tunnutaan yleisesti pitävän jonain ihmeaineina. :o
Itselläni on takana n. 10v. masennusta ja kymmeniä lääkäreitä. Osa näistä on ollut kerta kaikkiaan tolloja ehdottaneet esimerkiksi masennuksen hoitoon sitä, että käy lämpimässä suihkussa ja toinen neuvoi minua etsimään vastauksia Raamatusta. Suurin virheeni aikanaan on ollut jäädä tällaisten henkilöiden hoitoon. Etsi toinen lääkäri tai vaadi toinen lääkäri mt-toimistosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Prototyyppi kirjoitti:
Olisiko sulla mahdollista käydä yksityisellä? Ihan yleislääkäritkin määräävät masennuslääkkeitä ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Pääsisit ainakin alkuun, jos saisit sen lääkereseptin.
Mä kävin yksityisellä josta sain lähetteen tuonne. Ei kirjoittanut lääkettä koska oli sitä mieltä että ovat niin osaavia mt-toimistolla että määräävät mulle sit hyvän lääkityksen.
Lähetteeni sanoi "kiireellinen, päästävä hoitoon viikon sisällä" joten luonnollisesti odotin tuota aikaa 3kk. Aika ontto olo nyt kun tajusin että missään ei voida eikä haluta auttaa, pyytämääni ssri-reseptiä en ole edes saanut tuolta. V*ttu.
Ap
En pysty tilanteeseesi samaistua, se on varmasti todella raskasta. Mutta minä käytin monta vuotta eri lääkkeitä kunnes tajusin ettei niillä mitään korjaa, vievät vain syrjenpään masennuksen. En tosin tiedä olisinko osannut auttaa itseäni jos ei ensin olisi lääkitty sitä pahinta pois.
Koitan kai sanoa ettei lääkkeet välttämättä ole lopullinen ja paras ratkaisu vaikka voivat auttaa pahimmasta yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkäri saattaa olla oikeassa. Sun masennuksen on aiheuttanut kesken jäänyt suruprosessi, ja mindfulnessin avulla saat sen uudelleen käyntiin ja siten joskus ehkä loppuunkin.
Vitun mindfulness, täyttä paskaa! Kävin psykologilla joka tällaista harrastusta myös suositteli, hirveää kuraa. Pysykää kaukana jos haluatte edes vähän pitää kiinni mielenterveydestänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kävin mindfullness-kurssia, ohjaaja sanoi heti ekalla tunnilla, että ihmiset reagoi eri tavoin ja jos on suruja/käsittelemättömiä asioita, niin mindfullness saattaa jopa pahentaa oloa. Joten erikoinen "resepti" lekurilta.
Mindfullness, terveellinen ruokavalio ja päivittäinen ulkoilu vähentävät ihan tutkimustenkin mukaan masennusta yhtä tehokkaasti kuin lääkkeet. Plussana se, että näistä ei tule sivuoireita eikä riippuvuutta, toisin kuin lääkkeistä. Hyvä että on lääkäreitä, jotka eivät ensimmäiseksi tunge vain reseptiä kouraan. Tsemppiä sulle ap, voit aloittaa itsesi hoitamisen menemällä tänään tunniksi luontoon kävelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lyhyesti, minulta kuoli pari vuotta sitten vauva, mies lähti ja endometrioosin takia olen nyt vaarassa menettää kohdun. Samaan aikaan muitakin vastoinkäymisiä ja sukulaisten kuolemia, taloushuolia yms. olen alle 30v.
Pitkään jatkuneen masennuksen (on diagnoosi ollut n. 10v) pahenemiskauden jälkeen sain viimein raahattua itseni paikalliseen mt-toimistoon.
Mikä oli lääkärin reaktio kun kerroin olevani itsetuhoinen enkä enää enää poistu asunnostani kuin pakon edessä? Mindfullness!Kuulemma en tarvitse lääkkeitä enkä terapiaa, ainoastaan mindfullness voisi auttaa. Oikeasti, itkeä vai nauraa? Olipa hyödyllinen käynti!
Toivon hartaasti ap, että menetät kohtusi---- koska jos pääkoppasi on tuossa kunnossa, silloin ei lapsia tehdä mielisairaudestasi kärsimään. Sinua ei ole tarkoitettu äidiksi. Piste.
En yleensä sano näin mutta nyt sanon että olet sairas paska. Toivottavasti kuolet hitaasti ja kivuliaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lyhyesti, minulta kuoli pari vuotta sitten vauva, mies lähti ja endometrioosin takia olen nyt vaarassa menettää kohdun. Samaan aikaan muitakin vastoinkäymisiä ja sukulaisten kuolemia, taloushuolia yms. olen alle 30v.
Pitkään jatkuneen masennuksen (on diagnoosi ollut n. 10v) pahenemiskauden jälkeen sain viimein raahattua itseni paikalliseen mt-toimistoon.
Mikä oli lääkärin reaktio kun kerroin olevani itsetuhoinen enkä enää enää poistu asunnostani kuin pakon edessä? Mindfullness!Kuulemma en tarvitse lääkkeitä enkä terapiaa, ainoastaan mindfullness voisi auttaa. Oikeasti, itkeä vai nauraa? Olipa hyödyllinen käynti!
Toivon hartaasti ap, että menetät kohtusi---- koska jos pääkoppasi on tuossa kunnossa, silloin ei lapsia tehdä mielisairaudestasi kärsimään. Sinua ei ole tarkoitettu äidiksi. Piste.
mikäs maho bipo siinä kiukuttelee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lyhyesti, minulta kuoli pari vuotta sitten vauva, mies lähti ja endometrioosin takia olen nyt vaarassa menettää kohdun. Samaan aikaan muitakin vastoinkäymisiä ja sukulaisten kuolemia, taloushuolia yms. olen alle 30v.
Pitkään jatkuneen masennuksen (on diagnoosi ollut n. 10v) pahenemiskauden jälkeen sain viimein raahattua itseni paikalliseen mt-toimistoon.
Mikä oli lääkärin reaktio kun kerroin olevani itsetuhoinen enkä enää enää poistu asunnostani kuin pakon edessä? Mindfullness!Kuulemma en tarvitse lääkkeitä enkä terapiaa, ainoastaan mindfullness voisi auttaa. Oikeasti, itkeä vai nauraa? Olipa hyödyllinen käynti!
Toivon hartaasti ap, että menetät kohtusi---- koska jos pääkoppasi on tuossa kunnossa, silloin ei lapsia tehdä mielisairaudestasi kärsimään. Sinua ei ole tarkoitettu äidiksi. Piste.
Jos joku tässä sairaalta kuulostaa niin sinä. Hakeudu hoitoon.
Ap:han on menettämässä kohtuaan aloitusviestissään, eli mikä tässä on ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lyhyesti, minulta kuoli pari vuotta sitten vauva, mies lähti ja endometrioosin takia olen nyt vaarassa menettää kohdun. Samaan aikaan muitakin vastoinkäymisiä ja sukulaisten kuolemia, taloushuolia yms. olen alle 30v.
Pitkään jatkuneen masennuksen (on diagnoosi ollut n. 10v) pahenemiskauden jälkeen sain viimein raahattua itseni paikalliseen mt-toimistoon.
Mikä oli lääkärin reaktio kun kerroin olevani itsetuhoinen enkä enää enää poistu asunnostani kuin pakon edessä? Mindfullness!Kuulemma en tarvitse lääkkeitä enkä terapiaa, ainoastaan mindfullness voisi auttaa. Oikeasti, itkeä vai nauraa? Olipa hyödyllinen käynti!
Toivon hartaasti ap, että menetät kohtusi---- koska jos pääkoppasi on tuossa kunnossa, silloin ei lapsia tehdä mielisairaudestasi kärsimään. Sinua ei ole tarkoitettu äidiksi. Piste.
Ap:lle paljon voimia, jätä edelliset kommetit omaan arvoonsa, niitä latelevat pahemmista mielenterveysongelmista kärsivät kuin sinä. On täysin normaalia välillä sairastua myös mieleltään, sinun kokemustesi jälkeen olisi aika epänormaalia olla masentumatta. Olet arvokas ihminen, kokeile saada apua eri lääkäriltä, jos saamasi hoito ei tunnu oikealta.
[/quote]
Toivon hartaasti ap, että menetät kohtusi---- koska jos pääkoppasi on tuossa kunnossa, silloin ei lapsia tehdä mielisairaudestasi kärsimään. Sinua ei ole tarkoitettu äidiksi. Piste.[/quote]
Tässäpä jälleen erinomainen esimerkki kun ihminen puhuu toiselle ihmiselle täydestä sydämestään :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli lyhyesti, minulta kuoli pari vuotta sitten vauva, mies lähti ja endometrioosin takia olen nyt vaarassa menettää kohdun. Samaan aikaan muitakin vastoinkäymisiä ja sukulaisten kuolemia, taloushuolia yms. olen alle 30v.
Pitkään jatkuneen masennuksen (on diagnoosi ollut n. 10v) pahenemiskauden jälkeen sain viimein raahattua itseni paikalliseen mt-toimistoon.
Mikä oli lääkärin reaktio kun kerroin olevani itsetuhoinen enkä enää enää poistu asunnostani kuin pakon edessä? Mindfullness!Kuulemma en tarvitse lääkkeitä enkä terapiaa, ainoastaan mindfullness voisi auttaa. Oikeasti, itkeä vai nauraa? Olipa hyödyllinen käynti!
Toivon hartaasti ap, että menetät kohtusi---- koska jos pääkoppasi on tuossa kunnossa, silloin ei lapsia tehdä mielisairaudestasi kärsimään. Sinua ei ole tarkoitettu äidiksi. Piste.
En yleensä sano näin mutta nyt sanon että olet sairas paska. Toivottavasti kuolet hitaasti ja kivuliaasti.
Kiitos toivotuksesta, edelleen toivon, ettei ap:n käsiin joudu yhtään lasta.
mikäs noin kiukuttaa? Sulla on ilmeisesti sikiöitä pakastin täys etkä kestä että toisilla on RAKKAUTTA
Alue: Aihe vapaa
Olisiko sulla mahdollista käydä yksityisellä? Ihan yleislääkäritkin määräävät masennuslääkkeitä ja ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Pääsisit ainakin alkuun, jos saisit sen lääkereseptin.