Lue keskustelun säännöt.
Miksi toisten juoksu näyttää niin helpolta?
juunu
20.04.2017 |
En ole itse "luonnollinen juoksija". Olen nyt n. 2 vuoden ajan juossut/hölkännyt viikoittain 1-3krt 30min lenkkejä. Välillä on tullut taukoja, jopa joitain viikkoja loma-aikoina. Kunto on selvästi kasvanut, mutta yhtä tuskaa ja hikeä se on edelleen joka kerralla! Kun taas katson ihaillen muita juoksijoita, tuntuu että muut vain loikkii menemään ilman hikipisaraa ja kovempaa vauhtia kuin minä.
Onko se juoksu teille muille juoksijoille tosiaan niin helppoa kuin miltä saatte sen näyttämään?
Kommentit (16)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä! Mulla sama tilanne, juokseminen on edelleen vaikeaa, vaikka olen koko talven käynyt. Joskus harvoin tuntuu hyvältä, useimmiten ei. Jalat kipeytyy vieläkin. Ohi painelee kevyesti askeltavia 😐
Sun täytyy juosta vaihteleviä lenkkejä, että kehittyisit. Välillä pitempiä rauhallisia, välillä lyhyitä kovempia. Kaikkein eniten kuntoa nostaa intervalliharjoittelu, jossa vedetään lyhyitä pätkiä täysillä useita kertoja lenkin aikana. Perehdy aiheeseen.
Muuttuu helpommaksi muutamassa kuukaudessa, kun lenkkeilet 3 kertaa viikossa 60...90 minuuttia kevyesti + 1-2 kertaa viikossa kovemmalla sykkeellä 30...40 minuuttia...
Vedä mäkitreeniä, ylämäet tiukkaa tahtia ja alamäet lönkötellen. Kehittää askelpituutta.
Tuntuu kyllä sisuskaluissa tosi vittumaiselta aluksi mutta kyllä siihen tottuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hypi hyppynarua, se on parempi treeni.
Juoksuaskelellakin on tosi paljon merkitystä. Itsekin vasta juoksukoulussa opin, mitä tarkoittaa "rullaava askel". Kuvittelen tosiaan ikään kuin rullan pyörimässä allani, jalat eivät ole kaksi erillistä pökkelöä joita liikutan eestaas, vaan niiden koko liikekuvio rullaa. Polvi nousee tarpeeksi ylös ja taakse jäädessään jalka nousee taas tarpeeksi lähelle pakaraa. Käsilläkin on valtava merkitys juoksussa, ainakin itse huomasin myös sen juoksukoulussa. Olen kyllä juossut pitkään, mutta vasta kun opin todella oikean juoksutyylin (lähtien lantion asennosta ja itsesi kannattelusta), on juokseminen keventynyt ja lenkit pidentyneet.
Tutustu vaikka juoksukouluvideoihin, jos itse juoksukoulu ei kiinnosta. Hyvä apu voisi olla myös, jos pyydät kaveria katsomaan juoksuasi, sellaista jolla on juoksukokemusta. Voit huomaamattasi länkyttää esimerkiksi toista jalkaa sivulle, kädet voivat vispata liikaa tai liian sivulla, joka taas rasittaa itse askelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rullaavasta juoksusta voi sitten siirtyä kimmoisaan juoksuun, kun kunto on ylhäällä ja paino alhaalla. Kimmoisa juoksu säästää energiaa ja nostaa vauhdin harrastelijalla noin 4 minuuttiin per kilometri. Askel on korkeampi ja paljon pidempi. Kimmoisassa juoksussa jalat eivät enää tee niin paljon työtä, vaan varastoivat energiaa lihaksiin ja palauttavat sen takaisin kuin jousi. Ilmalennon aikana lihas lepää.
Suunnistaja kirjoitti:
Rullaavasta juoksusta voi sitten siirtyä kimmoisaan juoksuun, kun kunto on ylhäällä ja paino alhaalla. Kimmoisa juoksu säästää energiaa ja nostaa vauhdin harrastelijalla noin 4 minuuttiin per kilometri. Askel on korkeampi ja paljon pidempi. Kimmoisassa juoksussa jalat eivät enää tee niin paljon työtä, vaan varastoivat energiaa lihaksiin ja palauttavat sen takaisin kuin jousi. Ilmalennon aikana lihas lepää.
Kuulostaapa ihanalta! Mun täytyy edelleen keskittyä juoksuaskeleisiini, että rullaavat, ei tule vielä luonnostaan. Ehkä joskus pääsen tuollaiseen kimmoisaankin juoksuun. =)
nr 8
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu, et pitää olla luonnon lahjakkuus juoksussa, niinkuin monessa muussakin asiassa. Sen näkee esim. kilpailu tuloksista ja se,että ei välttämättä olla juurikaan treenattu mutta ollaan voitettu sellanen joka on hulluna tehnyt töitä saman asian eteen.
Ja ne jotka ovat oikeasti lahjakkaita eivät tee tuloksistaan kauheaa numeroa.
Koska aina löytyy itseä lahjakkaampi.
Venyttely saattaisi auttaa. Poistaa lihaskireydet jotka vastustavat liikettä juostessa. Googleta vaikka juoksijan venyttely.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kestävyyskunto on pyramidin muotoinen, jos perusta ei ole kunnossa niin liian lujaa meneminen ei auta kehittymään. Pitkät, hitaat lenkit - vaikkapa kävellen aluksi - kehittävät kuntoa oikein. Useimmat aloittavat juoksemisen liian huonolla kunnolla. Muista hyötyliikunnan ja pohjakunnon merkitys! Kun perusta on kunnossa, voi alkaa kehittää vauhtia.
No mistä sen tietää, että kunto on tarpeeksi hyvä juoksuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mistä sen tietää, että kunto on tarpeeksi hyvä juoksuun?
Monet käyttävät tähän hommaan (siis kunnon ja oikean vauhdin määrittämiseen) nykyään sykemittaria. Huomaahan sen siitäkin, että juoksu ei tunnu pahalta tai raskaalta, eikä hengästy kuin vähän.
Hitaasti juokseminenkin on oma taiteenlajinsa. Useimmat yrittää heti alkuun pinkoa kauheaa vauhtia. Alkuun voi juosta myös ihan sitä vauhtia, mitä kävelisi reippaasti.
Niin suomalaista :DDD
AP kysyi, onko muille juokseminen hankalaa ja tuskallista, vai liihottavatko vastaajat itse menemään. Yksi taisi vastata mikä tilanne on hänen kohdallaan. Kaikki muut alkoivat jakaa ystävällisiä neuvojaan niin juoksun, ruokailun, muun treenin ja kaikkien elämäntapojen osalta :D Helpompi ohjeistaa muita kuin vastata itse kysymykseen... :)
Itselläni riippuu edelleen lenkistä. Jos menen aamulla lenkille, juoksu ei oikein kulje. En tiedä miksei, mutta tuntuu jokatapauksessa hikiseltä, vaivalloiselta ja tuskaiselta. Iltaisin juoksu kulkee jouhevammin ja askellus on kimmoisaa ja pitkää. Eli varmaan monilla ihmisillä on sitä, ettei juokseminen aina tunnu helpolta, mutta sä kiinnität huomiosi toki aina niihin, joilla vauhti on sua menevämpää ja näyttää helpommalta. :)
Juuh. Ei hengästytä eikä tule hiki. Voin loikkia menmään esim. tunnin yhteen menoon. Kai se on sitten geneettistä.