Aah! Minun ei tarvitse käydä töissä
koska mieheni ansaitsee tooosi paljon, meillä on iso talo ja saan tehdä mitä haluan ja matkustaa niin paljon kuin haluan! Meillä on kaksi lasta, heillä on kiva hoitopaikka, ja elämä on kaikin puolin mallillaan :-)
Kommentit (31)
Paljastuit kuin hehkutit lapsenne hoitopaikkaa. Eiväthän he mitenkään VOI olla hoidossa, jos sinä kerran et ole töissä. Vaikutat niin fiksulta ja tasapainoiselta ihmiseltä, ettet ikinä moista tekisi lapsillesi.
Taidat kärsiä huonosta itsetunnosta. Mitä olet itsessäsi? Onko elämäsi täysin miehesi varassa?
Pelkäätkö työelämää, vastuuta, rajojesi ja osaamisesi kohtaamista, sosiaalista ympäristöä, haasteita, deadlineja? Siinä tapauksessa on kieltämättä hyvä että olet kotona ja pakenet tosielämää.
Ihan vaan siksi, koska tarvin palkkarahat elääkseni.
Kyllä mullekin kelpais ap:n kuvaileman kaltainen elämä. Mielummin harrastelisin jotain itseäni innostavia asioita kuin vääntäisin vähemmän kiinnostavaa työtä pakosta.
Olen kuvataiteilija ja pakahtuisin, jos en saisi toteuttaa kutsumustani & lahjojani. En ikinä olisi onnellinen ap:n elämäntavalla!
Päivät menee kuntoillessa ja siivoillessa, ei siinä sen kummempaa. Vaikka meillä käy siivooja niin silti päivittäin kyllä siivoamista löytyy! Ihan hauskaa -ja helppoa- elämäähän tämä on, välillä kyllä vähän tylsää... Ehkä jossain vaiheessa menen töihinkin, on akateeminen koulutus. Jotenkin vaan sitä on jumahtanut tällaiseen elämään, ja kun vuodet menee eteenpäin niin töihin palaaminen on hetki hetkeltä vaikeampaa.
jossain muussakin kuin kotona olemisessa silloin kun lapset on hoidossa.
Mutta hyvä että olet onnellinen.
Vierailija:
Ehkä jossain vaiheessa menen töihinkin, on akateeminen koulutus.
Millainen CV sinulla on esittää tulevalle työnantajallesi?
Eikö se ole himoa kunniaan? Ei kuulosta kovin älykkäältä minun korvissani ;)
Jotain pientä työntapaista keksisin varmaan aikani kuluksi enkä lapsia laittaisi hoitoon, kun tykkään hoitaa itse.
Toisaalta eikai tällainen ihminen muuta voikaan olla kuin todellisuudesta vieraantunut.. eikun onnea työn hakuun, akateemisesti koulutettujahan tuolla työmarkkinoilla ei juuri muita pyörikään.. =)
Kuulostaahan tuollainen elämäntyyli ihan kivalta, ei siinä mitään, kyllä sitä varmaan kuukauden, pari jaksaisi. Olemme kuitenkin monesti mieheni kanssa puhuneet, että vaikka pamahtaisi KUNNON lottopotti, emme kokonaan jättäisi töitä vaan tekisimme sitä, mitä haluamme: vapaampia, omaa kutsumusta vastaavia töitä, mielenkiintoisten juttujen opiskelua jne. jne. Nyt kun täytyy tehdä sitä, mistä parhaiten maksetaan...
Juuri senkin takia se töihinpaluu niin vaikeata onkin, ja sitä jatkaa vaan tätä " helppoa" elämää :-). Mutta ei sitä " vapaata" ole kuin se aamupäivä, lapset ovat kotona viimeistään klo 13, eli kyllä hulinaa ja kotitöitä riittää :-). Se tässä on ehkä paras puoli, että ehtii kuntoilemaan aamuisin, eikä tarvitse ottaa sitä aikaa enää yhteisestä ajasta illalla.
mut tuskin jään. Mä tykkään työstäni ja tulisin varmaan kotona hulluks. Ja mulle on tärkeetä tienata osa talouden rahoista, muuten varmaan tulis olo sellaseks et täytyis pyytää joka " turhaan" ostokseen lupa kotoo...
Ja minkälainen nainen vaan viihtyy kotona ilman ammatillisia haasteita ja älykästä toimintaa?
ÄÖn pitää olla naisella tosi alhainen, huono itsetunto tai muuten vaan epäonnistunut yksilö!
Tuskinpa minunkaan mieheni arvostaisi minua jos vain nuohoaisin kotona siivellä.
ettei käy kuten sen Korkeasaaren ex-intendentin ex-vaimon. Oli elämänsä kotirouvana, hyvänä sellaisena, ja sitten ukko kuusissakymmenissä löysi uuden vaimon. Ei mitään tienattua eläkettä/työstä puhumattakaan.
Antaako miehesi AP sinulle viikkorahaa?
Varmaan tuo on ihan mukavaa elämää siinä vaiheessa kun lapset ovat pieniä, mutta entäs kun ovat teini-iässä...
Inhorealismia sekin, mutta en voi näissä miehen rahoilla eläjien kertomuksissa olla palauttamatta mieleen Terhi Mikkosen tarinaa. Rouva tukee pyyteettömästi miehensä uraa kuusikymppiseksi tienaamatta itse killinkiäkään. Kuusikymppisenä ukko vaihtaa rouvansa puolta nuorempaan, ja rouva nro 1 jää ihmettelemään että milläs minä nyt elän. Töihin ei enää oteta tuon ikäistä, ja kansaneläkkeen pohjaosalla ei paljon juhlita... onkohan se suuruusluokkaa 900 euroa kuussa. Avioerossa tulee toki puolikas miehen keräämästä omaisuudesta, mutta se menee asunnon ostoon eikä seiniä voi syödä. Mukavia eläkepäiviä sitten vaan!
Vierailija:
Ja mulle on tärkeetä tienata osa talouden rahoista, muuten varmaan tulis olo sellaseks et täytyis pyytää joka " turhaan" ostokseen lupa kotoo...
olipa puoliso tai kuka hyvänsä.
Vastaan elämästäni ITSE, koulutan ja elätän itseni, teen oman onneni, en nojaa illuusioihin tai muiden rahoihin.
ja elättämään itsesi? Onnea vaan...