Sinkut, miten kestätte yksinäisyyttä? Ilman kumppania?

Outoahan tämä on. Olen 23 ja tammikuussa muutin ensimmäistä kertaa ihan omaan kämppään, exän kanssa asuin melkein viisi vuotta, sitä ennen lapsuudenkodissa. Ai että kun on haudanhiljaista ja täysin unohdettu olo, ihan, kuin eläisin täysin eristyksissä muusta maailmasta, miten ihmeessä tähän muka voi tottua?!

Haluan äkkiä uuden miehen ja takaisin avoliittoon, tässähän menee järki!

Oletko ap ollut vasta vähän aikaa sinkku? Itse erosin puoli vuotta sitten pitkästä parisuhteesta ja voin myöntää, että en ole vielä tottunut yksinoloon. Kavereita minulla on paljon, mutta se ei tietenkään ole sama asia. Yksinäisyys tuntuu luissa ja ytimissä. Kuulemma se helpottaa ajan kanssa. Toivotaan näin. 

Kyllä olisin hirressä jos en pientä yksinäisyyttä kestäisi.

Itse jäin juuri sinkuksi ja nyt aijon nauttia siitä yksinäisyydestä hetken aikaa :) Ja ystävät ovat toki tärkeitä, heidän kanssa voi mennä ja tehdä jakaa elämän ilot ja surut :) 

Jos tuntuu, että se kumppanin puute ajaa hulluuteen, niin siitä suuremmalla syyllä kannattaisi vielä viettää aikaa ihan sinkkuna, itsekseen. Jollei viihdy itsensä kanssa ja löydä elämästä merkityksellisyyttä ilman parisuhdetta, niin ei sitä löydä parisuhteessakaan, tai on ainakin vaarana muotoutua riippakiveksi kumppanille.

Aika haastavaa se on, varsinkin kun on kokenut muutaman hyvän parisuhteen ja kokee itsensä todella parisuhdeihmiseksi. Ikää n 30, miespuolinen. On tullut mentyä ulkomaille, kokeiltua kivoja harrastuksia ja mitä vielä, mutta ei se ole yksin tai kaverienkaan kanssa ihan sama. Muuttojen myötä töiden perässä vieläpä ei ole edes ystäväpiiriä motivoitunut luomaan. Onneksi on pari ystävää (eri puolilla Suomea).

Nuorempana n21-25 oli ihan eri meininki. Sitten kun lopetti alkoholilla juhlimisen ja sellaisen meiningin niin eipä enää löytynyt samanlaista niin helposti, mikä johtuu tosin osittain varmaan omasta passiivisuudestakin. Ei onnea voi toisen odottaa tuovan. Ne on ne jaetut hetket ja sitten se kun saa antaa toiselle itsestään. Toivottavasti loppuu kohta tämä sinkkuus. Yksinäisyys todella alkaa olla sen suhteen koettu, nähty ja itselle huonoksi havaittu.

Tsemiä kaikille :)