Lue keskustelun säännöt.
Voikohan tämä olla sattumaa? (Liittyy koulun opetukseen)
19.04.2017 |
Tuli yhtäkkiä mieleeni kun muistelin omia yläaste aikoja, kun meillä oli ala-asteella pieni luokka ja pieni koulu niin päädyttiin sitten kaikki samalle luokalle yläasteella.
Se mikä tässä oli outoa, niin sekä kielissä, että matikassa ainoat tukiopetusta tarvitsevat oli sieltä meidän ala-aste luokalta. Oliko meillä tosiaan jotenkin huonompaa opetusta kuin muissa alueen kouluissa kun ei kerran pärjätty enää yläasteella?
Meitä siis oli 10 yhteensä ja 7/10 oli tukiopetuksissa vähän väliä ja esim. 9 luokan matikan tunnit oltiin lähes koko lukukauden tuolla eristysopen luona opetettavana ja muu luokka oli normitunneilla.
Voiko olla sattumaa, vai oliko opetuskessa vikaa? Mitä mieltä?
Kommentit (5)
En usko, että olisi sattumaa. Meillä samanlainen tilanne, pieni kyläkoulu jonka oppilaat pärjäsi huomattavasti muita heikommin yläkoulussa. Terkkuja vaan opettajille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten näitä ihkuja pikkukouluja puolustetaan henkeen ja vereen, kun siellä on niin hyvä henki ja oppilaat saavat yksilöllistä kohtelua. Höpöhöpö, kyläkoulujen lakkauttaminen on oppilaiden etu. Aina ei edes koulumatka pitene: moneen pikkukouluunkin tullaan matkan takaa, eikä se iso koulu välttämättä ole juuri sen kauempana. Isossa koulussa on pätevämpi opetus ja enemmän kavereita ja virikkeitä.
Ei ole vain maalaiskoulujen ilmiö. Meidän yläasteelle tuli oppilaita 4 eri kaupunginosan ala-asteilta. Kahdelta ala-asteelta tulevien keskiarvo laski lähes järjestään numerolla, kun taas kahdelta muulta ala-asteelta tulevien keskiarvo nousi jonkin verran, kun yläaste alkoi.
Meillä oli perhetutuissa muutama opettaja, joten tämä on "sisäpiirin tietoa" eikä pelkästään omien tuttavien arvosanoihin perustuvaa mutua.
Ala-asteilla arviointi perustuu niin paljon opettajan henkilökohtaiseen näkemykseen, että ei ne numerot kertoneet mistään mitään. Eikä nykyään enää taideta ala-asteella numeroita antaakaan.
Oma tekstisi ainakin kielii jostain ongelmista; siinä on suunnilleen kaikenlaisia virheitä.
Opetus on voinut olla huonoa. Luultavasti heikko oppilasaines on myös vääristänyt opetusta. Opettaja on pitänyt osaamattomuutta normaalitilana, koska ei ole muuta nähnyt.
Näille takahikiöille jostain syystä kasautuu köyhiä tai ainakin kouluttamattomia perheitä. Opiskelun sijaan kuokitaan maata ja lukemisen sijaan metsästetään ja ajellaan traktoreilla ajankuluksi. Suomessa heikoimmat oppimistulokset ovat syrjäseuduilla eli Lapissa ja Itä-Suomessa.
Lahjakkaat oppilaat oppivat aina, vaikka opetus olisi heikkoa. Viimeistään sitten, kun he alkavat saada hyvää opetusta, he nousevat omalle tasolleen. Jos vielä ysilläkään ei ole homma auennut tukitoimista riiipumatta, olette edustaneet heikkoa oppilasainesta.
Alakoulussa tilannetta on pahentanut se, että koko ryhmässä ei ole ollut mallia hyvästä oppilaasta, joten olette olleet osaamattomia ihan tyytyväisinä tilannetta tajuamatta. Usein lahjakkaiden oppilaiden läsnäolo ryhmässä motivoi myös muita. Parhaat oppimistulokset saadaan ryhmissä, joissa on monenlaisia ja monentasoisia oppilaita. Kyläkouluporukka on luultavasti ollut liian homogeeninen.