Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tytön prinsessavaihe ja ihmisten kommentit
16.04.2017 |
Kohta nelivuotiaalla tytöllä on todellinen prinsessavaihe menossa. Haluaa päälleen joka päivä hameen. Mitä enemmän tylliä sen parempi. Kotona viilettää Elsa-asu päällä. Minusta se on ihan suloista, vaikka itselläni ei moista vaihetta ole koskaan ollut, vaan olin enemmänkin poikatyttö. Kuitenkin muiden ihmisten kommentit ovat alkaneet ihmetyttämään ja myös vähän harmittamaan ja ärsyttämään.
Eilen menimme pääsiäislounaalle miehen vanhempien kanssa. Tyttö halusi päälleen tyllihameen ja tennarit, jotka ovat kokonaan glitteriä. En nähnyt mitään syytä kieltää, koska vaatteet olivat siistit. Anoppi kuitenkin alkoi valittamaan lapselle kuinka hän nyt hienostelee ja sellainen on ihan naurettavaa. Ja kuinka normaalit vaatteet olisivat riittäneet. No, tuota noin, ne olivat ihan normaalit vaatteet tytölle. Sanoinkin sen anopille, ja senkin, että meillä lapsi saa pukeutua oman makunsa mukaisesti eikä siihen ole muilla mitään sanomista.
En tiedä onko tuo hameiden vihaaminen joku ikäluokka kysymys, sillä äitinikin on huomautellut tytön prinsessavaiheesta useamman kerran. Hoploppiin ei saisi mennä hameessa, vaikka se oliskin sellainen pyörivä, jossa voi liikkua ihan samalla tavalla kuin legginseissäkin. Myös GoExpoon tyllihame päällä ja glittertennarit jalassa ilmestyminen sai äitini motkottamaan lapsen vaatteista koko päivän. Olisi kuulemma pitänyt olla verkkarit ja lenkkarit, koska oli liikuntateemaiset messut. Kummasti lapsi pystyi vaattteissaan ja kengissään silti kokeilemaan kaikkea mitä halusi.
Myös puisto- ja äititutuilta on tullut kummallisia kommentteja. Todella monet olettavat, että tytön prinsessavaihe on automaattisesti äidin lapselle syöttämää. Kun kerron, etten ole itse ikinä oikein innostunut prinsessoista, syyttävä sormi osoitetaan päiväkotiin. "Onko teillä päiväkodissa noin sukupuolinormatiivista toimintaa" Miksi sitä syyttävää sormea pitää osoitella yhtään mihinkään? Eikö lapseni nyt vain saisi olla se prinsessa vähän aikaa ilman, että siitä tehdään joka paikassa syyttelyn, naurun tai edes keskustelunaihetta? Hän kuitenkaan tuskin on ainoa n. 4-vuotias, jolla tällainen vaihe on.
Kommentit (102)
Vaihe on ohimenevä ja lapsen olisi tärkeää saada silloin kannustusta ja ihailua. On meilläkin oltu ulkona oppahaalarien päällä värikkäitä koruja ja pipon päällä tiara. Eräätkin kerran on käyty ruokakaupassa kruunu päässä ja taikasauva kädessä. Usein olen nähnyt näitä muillakin. Mitään vahinkoa tästä ei ole kenellekään, mutta vanhemman sukupolven moittivat sanat voivat lapselle jäädä ikuisesti mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep,tutulta kuulostaa. Monien sukupuolineutraalien mielestä on sitten kuitenkin joku rooli tai muotti,mihin täytyy ahtautua. Jos tyttölapsi omasta halustaan pukeutuu pinkkiin ja glitteriin, kyseessä on tietysti äidin tai päiväkodin aivopesu ja lapsi on säälittävä uhri toteuttaessaan itseään.
Tämä on äärimmäisen ärsyttävää. Itse kuitenkin väitän, että lapsi on onnellisempi niissä itse valituissa tylleissä ja glittereissä kuin sellainen lapsi, jonka sukupuolineutraaliutta kannattavat vanhemmat pakottavat retrokuosiin tai pelkkiin mustavalkoisiin vaatteisiin vielä eskari-ikäisenä, vaikka lapsi itse haluaisi Frozen-paidan ja hameen. Näitäkin on nähty.
Jep. Jos joku tyttölapsi pukeutuu joskus muuhun kuin pinkkiin niin se on alistettu ja vanhempien pakottama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep,tutulta kuulostaa. Monien sukupuolineutraalien mielestä on sitten kuitenkin joku rooli tai muotti,mihin täytyy ahtautua. Jos tyttölapsi omasta halustaan pukeutuu pinkkiin ja glitteriin, kyseessä on tietysti äidin tai päiväkodin aivopesu ja lapsi on säälittävä uhri toteuttaessaan itseään.
Tämä on äärimmäisen ärsyttävää. Itse kuitenkin väitän, että lapsi on onnellisempi niissä itse valituissa tylleissä ja glittereissä kuin sellainen lapsi, jonka sukupuolineutraaliutta kannattavat vanhemmat pakottavat retrokuosiin tai pelkkiin mustavalkoisiin vaatteisiin vielä eskari-ikäisenä, vaikka lapsi itse haluaisi Frozen-paidan ja hameen. Näitäkin on nähty.
Jep. Jos joku tyttölapsi pukeutuu joskus muuhun kuin pinkkiin niin se on alistettu ja vanhempien pakottama.
Ei automaattisesti ole, mutta tiedän tällaisia tapauksia, jossa vanhemmat päsmäröivät lapsen pukeutumista vielä eskarissakin juuri tuohon tyyliin.
Aika hassusti nyt moni ajattelee, että prinsessavaihe = pinkki vaihe. Ei meillä lapsi pelkkää pinkkiä käytä, vaan niitä tyllihameita on kaiken värisiä. Oikeastaan meillä on prinsessavaiheen lisäksi "kaikki mahdolliset värit kerralla päälle"-vaihe.
Ap
Minuakin ihmetyttää tämä sukupuolineutraalius. Miksi on niin hyväksyttävää että tyttö leikkii autoilla ja pukeutuu "poikamaisesti" mutta sitten ei ole ok jos tyttö haluaa pukeutua "tyttömäisesti"? Ystäväni ei halua että hänen tyttönsä leikkii barbieilla koska niistä saa vääränlaiseen naiskuvan. Minun tyttöni leikkii kun hän sen itse lelukaupasta valitsi. Ei tullut minullekaan vääränlaista naiskuvaa vaikka niillä koko lapsuuteni leikin. Kaikki on Suomessa nykyään niin vaikeaa mikä liittyy lapsiin ja kasvatukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep,tutulta kuulostaa. Monien sukupuolineutraalien mielestä on sitten kuitenkin joku rooli tai muotti,mihin täytyy ahtautua. Jos tyttölapsi omasta halustaan pukeutuu pinkkiin ja glitteriin, kyseessä on tietysti äidin tai päiväkodin aivopesu ja lapsi on säälittävä uhri toteuttaessaan itseään.
Tämä on äärimmäisen ärsyttävää. Itse kuitenkin väitän, että lapsi on onnellisempi niissä itse valituissa tylleissä ja glittereissä kuin sellainen lapsi, jonka sukupuolineutraaliutta kannattavat vanhemmat pakottavat retrokuosiin tai pelkkiin mustavalkoisiin vaatteisiin vielä eskari-ikäisenä, vaikka lapsi itse haluaisi Frozen-paidan ja hameen. Näitäkin on nähty.
Jep. Jos joku tyttölapsi pukeutuu joskus muuhun kuin pinkkiin niin se on alistettu ja vanhempien pakottama.
Kommentti lienee sarkastinen, mutta mä oikeasti luulin lapsena noin. Aina siinä 7-10-vuotiaana esim. naamiaisissa pukeuduin itse (mielestäni) kiinnostavaksi mieshahmoksi, kun lähes kaikki tytöt olivat aina sitä samaa prinsessaa. Nyt aikuisena en enää arvota miesmäisyyttä paremmaksi, se nyt vaan on mun tyyli ja joo, lesbo olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep,tutulta kuulostaa. Monien sukupuolineutraalien mielestä on sitten kuitenkin joku rooli tai muotti,mihin täytyy ahtautua. Jos tyttölapsi omasta halustaan pukeutuu pinkkiin ja glitteriin, kyseessä on tietysti äidin tai päiväkodin aivopesu ja lapsi on säälittävä uhri toteuttaessaan itseään.
Tämä on äärimmäisen ärsyttävää. Itse kuitenkin väitän, että lapsi on onnellisempi niissä itse valituissa tylleissä ja glittereissä kuin sellainen lapsi, jonka sukupuolineutraaliutta kannattavat vanhemmat pakottavat retrokuosiin tai pelkkiin mustavalkoisiin vaatteisiin vielä eskari-ikäisenä, vaikka lapsi itse haluaisi Frozen-paidan ja hameen. Näitäkin on nähty.
Jep. Jos joku tyttölapsi pukeutuu joskus muuhun kuin pinkkiin niin se on alistettu ja vanhempien pakottama.
Ei ole, eikä yleinen mielipide näin näe asiaa.
Olen ennenkin täällä pohtinut, että miksi (ja yleensä aina äidit) ovat kovin ylpeitä tytöistään, jos nämä ovat poikamaisia eivätkä tykkää prinsessoista? Ja sitten kommentoidaan, että onneksi minun tyttöni ei ole halunnut pukeutua noin. Miten niin onneksi? Siksikö, että tyttömäisyys on pinnallista ja huonoa, ja puissa kiipeilevä tyttö on jotenkin tiedostavampi ja tuleva menestyjä?
Jos nyt miettii Disney-prinsessoja, niin aika rohkeita he ovat olleet 1990-luvulta alkaen. Yksi pelasti isänsä hirviöltä, yksi oli soturi, yhdellä oli melko tarkat ampumistaidot, ja sitten nämä uudet sisarukset jotka ei sitten tarvinneet miehiä pelastaakseen valtakunnan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla henkilökohtaisesti vähän tökkii prinsessajutut. Lähinnä siksi, että kyseessä ei ole mikään valinta, vaan massaan sulautuminen. Tytöiltä valitettavan usein puuttuu kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä, yhdistettynä viheliäiseen, selkään puukottavaan laumasieluisuuteen.
Poikatyttö 70-luvulta.
Minusta tuntuu siltä, että sukupuolineutraalisuus on monien aatteen kannattajien mielestä silloin onnistunut, kun lapsesta ei päälle päin yhtään voi sanoa kumpaa sukupuolta hän edustaa. Tai näin se minulle on näyttäytynyt. Mutta eikö siinä silloin tavoitella muunsukupuolisuutta, jota voidaan pitää/pidetään kolmantena sukupuolen määreenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pojalla on prinsessavaihe ja siitä noita kommentteja vasta sataakin...
Oi voi, onneksi olen asunut Keski-Euroopassa jossa leikkupuistoonkin tultiin hienoissa prinsessarimssuhameissa! Siihen nähden Suomessa pukeudutaan hyvin sukupuolineutraalisti edelleenkin, jos glitterkengät ja tyllihame koetaan överinä. Haluan vaan sanoa, että täällä ollaan hiton ahdasmielisiä ja elämänilo on kadoksissa! Muualla naiset voi olla rauhassa naisia ja miehet miehiä eikä pyritä saamaan kaikkia samaan muottiin eikä ihmiset edes keskity tuollaisiin asioihin vaan elämässä on muuta sisältöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmen pojan äitinä mä kannatan tätä sukupuolineutraaliutta. Tytöille on helpompi rikkoa sukupuolirooleja ja heillä on ollut pidempään esikuvia tässä.
Poikia pidetään vielä sosiaalisesti tiukemmin kurissa ja muotissa. Pitää pukeutua kuin poika, poikien värit, poikien lelut, pojat kaverina ja poikalajit harrastuksina. Vähänkin kun yritän poiketa mallista niin kaverit huutaa homoa.
Mun esikoinen oli kaksivuotias kun häntä ekan kerran nimitettiin homoksi pihalla. Työnteli pikkuautoja serkkutytön punaisissa nukenrattaissa.
Ymmärrän hyvin, ap! meillä 4v meni koko viime kesän HenkkaMaukan merenneito-mekossa, kimaltavissa balleriinoissa ja päässä " today i´m princess"-lippis. Järkytyin, miten yllättävän monella meni pienen tytön viaton prinsessaleikki pahasti tunteisiin .O ihan ventovieraillakin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla henkilökohtaisesti vähän tökkii prinsessajutut. Lähinnä siksi, että kyseessä ei ole mikään valinta, vaan massaan sulautuminen. Tytöiltä valitettavan usein puuttuu kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä, yhdistettynä viheliäiseen, selkään puukottavaan laumasieluisuuteen.
Poikatyttö 70-luvulta.
En väitä, että olisit väärässä, mutta kun mietin yläasteaikaista luokkaani 90-luvulla... Jokaisella pojalla oli Adidas-huppari ja vaaleat Levikset. Ainoa joukosta erottuja asuu nykyisin miehen kanssa.
Olen goottiäiti ja kun tyttärelläni on musta Star Wars-lippis, mustat legginsit ja musta t-paita niin minähän se tietysti olen pakottanut viattoman lapsen tummiin sävyihin ja kieltänyt kaiken lapsellisen söpöilyn,, vaikka totuus on, ettei tyttö ole ikinä perustanut pinkistä ja Frozenin Elsasta! 2v kuvassa tytöllä on puna/musta, kimaltava kukkamekko, nyt 7-vuotiaana ei pukisi sellaista päälle edes lahjomalla .D
Minulle on sama miten lapsi pukeutuu, ostaisin kyllä glitteriä ja Frozenia jos tyttö tahtoisi! Mutta kun ei tahdo. saa nähdä, millainen prinsessa tämä kohdussa kasvava toinen painos on :D
Olen myös törmännyt siihen, että mielestään hyvin liberaalin ja suvaitsevaisen ihmisen mielestä prinsessajutut tytöillä ovat jotenkin paha asia. Kummallista. Pitäisikö lapsi pakottaa pukeutumaan värikkäisiin vaatteisiin ja harrastamaan räväkämpiä juttuja, jotta itse äitinä vaikuttaisin modernimmalta?
Vierailija kirjoitti:
Mun pojalla on prinsessavaihe ja siitä noita kommentteja vasta sataakin...
Hyvä muistutus siitä, että jotkut ihan aidosti haluaa esittää prinsessaa eikä kyse ole siitä, että vanhemmat pakottaisi tai tyrkyttäisi roolia.
Vierailija kirjoitti:
Jep. Sen sukupuolineutraaliuden idea on että lapsi saa olla 100 % prinsessa jos ja kun haluaa. Lapsi saa myös olla 100 % palomies jos haluaa.
Tuollaisten ihmisten vuoksi jengi kuvittelee, että sukupuolineutraalius on kieltämistä. Ei ole. Se on vahvistamista.
Jatkakaa vaan samaa rataa, jos vaatteet on käytännölliset niin mikäpä siinä :)
Pakko nyt viilata pilkkua, että se on sukupuolisensitiivisyys. Sukupuolineutraalius on juuri sitä miltä kuulostaa, sukupuolen huomiotta jättämistä. Sukupuolisensitiivisyys taas on tuota mitä lainatussa viestissä kuvaillaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen myös törmännyt siihen, että mielestään hyvin liberaalin ja suvaitsevaisen ihmisen mielestä prinsessajutut tytöillä ovat jotenkin paha asia. Kummallista. Pitäisikö lapsi pakottaa pukeutumaan värikkäisiin vaatteisiin ja harrastamaan räväkämpiä juttuja, jotta itse äitinä vaikuttaisin modernimmalta?
Lähipiirini koostuu lähes täysin näistä "liberaaleista", moderneista, sukupuolitietoisista feministeistä, ja heistä kellä lapsia on, en ole kenenkään nähnyt rajoittavan lapsensa pukeutumista tai harrastuksia. Oma kokemus on aikalailla päinvastainen; nämä ihmiset on niitä jotka jotka tukevat lapsensa itseilmaisua oli se mitä tahansa (terveellisen ja turvallisen rajoissa tietysti).
Alue: Aihe vapaa
No vaikka hautajaisiin ja vaikka arvokkaampiin juhliin! En näe mitään syytä, miksi liikuntaa ei voisi prinsessatkin harrastaa, niin tiukkapipoista tulkintaa en sentään kommentissani tarkoittanut.