Ääniyliherkkyys
En kestä tätä vaivaa!! Muutettiin kerrostalosta rivariin, koska olin tulla hulluksi joka puolelta tulevasta kolinasta. No ojasta allikkoon, naapurin lapsien kolina kuuluu myös tähän päätyasuntoon. En enää kehtaa puhua uudesta muutosta, koska ehkä se vika onkin minun päässä ja muut ei kuule noita töminöitä tai eivät ainakaan niistä häiriinny. Tällä hetkellä tekis mieli hakata seinää ja sen jälkeen mennä naapurin ovelle, mutta en uskalla.
En kestä myöskään muita ääniä, joskus sekoitan telkkarin matalat äänet naapurien kolinaan ja olen hermoromahduksen partaalla. Mies ei kestä kun olen näin kärttynen ja päivän paras hetki on klo 20 kun otan uninapin ja laitan tulpat korviin.
Auttaako tähän mikään?? Rivitalon pääty ei auttanut, omakotitaloon ei ole varaa.
Kommentit (15)
Auttaa siihen se keskelle-ei-mitään -muutto. Tai itsensä siedättäminen.
Itsehän haaveilen juuri siitä muutosta, mutta ennen kuin se on mahdollista turvaudun korvatulppiin ja vastamelukuulokkeisiin.
Kärsin samasta. Siedätyshoitoa voi harkita.
Keskelle-ei-'mitään-muutto todennäköisesti ei auta, koska hiljaisessa ympäristössä ääniyliherkkä herkistyy aina vain hiljaisemmille ja hiljaisemmille äänille. Ääniyliherkkyys johtuu siitä, että aivosi eivät hallitse korvien kautta tulevia ärsykkeitä. Se on ihan sama, mitä ne ovat, tai ovatko ne kovia vai hiljaisia, koska ei aivot kuitenkaan hallitse niitä. Ne vaan ärsyttää.
Siedätyshoito ja tietoinen tiedostaminen auttaa. Myönnä, että äänet ovat normaaleja. Tajua, että niiden kanssa voi elää. Keskity kuulemaan vain haluamasi äänet. Anna muun vajota taustameluksi.
Ehkä et kuitenkaan ollut harkinnut muuttoa aivan tarpeeksi, jos muutitte rivarissa lapsiperheen seinänaapuriksi? Eihän rivarissa äänieristys ole välttämättä yhtään sen parempi kuin kerrostalossakaan. Ja olisihan sinun pitänyt tietää, miten ne äänet juurikin siitä viereisestä asunnosta kantautuu? Se että muuttaa asumaan päätyyn on yhtä tyhjän kanssa jos toisella puolella on meuhkaavaa porukkaa. Sinuna opettelisin vain käyttämään ihan hereillä oloaikanakin kevyitä kuulosuojaimia. On olemassa malleja, jotka suodattavat vaan tietyn taajuuden ääniä pois, näin ollen kuulet esim miehesi puheen, mutta et naapuriasunnon joka kolahdusta.
Tarkoitatteko siedätyshoitona että kuuntelee vaan tuota kolinaa vaikka se saa raivon partaalle ja itkun silmään? Viime kesänä tämä alkoi kun jouduimme muuttamaan siihen 60-luvun kerrostaloon. Olen muistellut että kyllä kolinoita on kuulunut ennenkin mutta en jäänyt niitä silloin vatvomaan. Nyt raivostuttaa niin että itku on tulossa. Ap
Muuttaisipa minunkin skitso ääniherkkä naapurini johonkin, tai edes kokeilisi jotain lääkitystä tai korvatulppia tai kuulolaitetta, mutta ei, tuo hakkaa seinää kuin heikkopäinen pienestäkin kolauksesta ja rasauksesta ja kostaa päivän kolinoita vaikka pitkin yötä.
Siedätyshoitona tarkoitan sitä, että kuuntelet jotain muuta. Ajattelet, että siellä se kolisee, mutta minäpä kuuntelen vain näitä omia lapsukaisia. Tai tätä omaa ilmanvaihdonhuminaa. Tai jotain vastaavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et kuitenkaan ollut harkinnut muuttoa aivan tarpeeksi, jos muutitte rivarissa lapsiperheen seinänaapuriksi? Eihän rivarissa äänieristys ole välttämättä yhtään sen parempi kuin kerrostalossakaan. Ja olisihan sinun pitänyt tietää, miten ne äänet juurikin siitä viereisestä asunnosta kantautuu? Se että muuttaa asumaan päätyyn on yhtä tyhjän kanssa jos toisella puolella on meuhkaavaa porukkaa. Sinuna opettelisin vain käyttämään ihan hereillä oloaikanakin kevyitä kuulosuojaimia. On olemassa malleja, jotka suodattavat vaan tietyn taajuuden ääniä pois, näin ollen kuulet esim miehesi puheen, mutta et naapuriasunnon joka kolahdusta.
En harkinnut kun kuvittelin että mikä tahansa on parempi kuin edellinen. Ei kaduta kun mieluummin kuuntelen kolinat täällä missä on enemmän tilaa, mutta silti. Ap
Oletko stressaantunut, masentunut tai ahdistunut? Ne voivat tuoda mukanaan ääniyliherkkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Johan tuota wanha kansa luonnehtisi hysteeriaksi.
Mieskin kyllä sanoi että olen hullu. En enää kehtaa ottaa tätä hänen kanssaan puheeksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Oletko stressaantunut, masentunut tai ahdistunut? Ne voivat tuoda mukanaan ääniyliherkkyyttä.
Masennusta mietin, on siihen taipumusta ja tässä on ollut kaikenlaista päällä kun nuo äänet alkoivat kuulumaan. (Hehheh) Soitan kyllä lääkärille tästä koska eihän tämä normaalia ole. Ahdistusta nimenomaan on. Ap
Kai tuollaiseen on jotain terapiaa? Voiko stressi tms. laukaista tai pahentaa herkkyyksiä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johan tuota wanha kansa luonnehtisi hysteeriaksi.
Mieskin kyllä sanoi että olen hullu. En enää kehtaa ottaa tätä hänen kanssaan puheeksi. Ap
Mulla on sama "vaiva" ja olen todennut, ettei siitä kannata muille puhua kun eivät ymmärrä. "Normaalit" ihmiset ei edes kuule noita paukkeita ja tömähdyksiä tai jos nyt jotenkin kuulevat, niin niiden tietoisuus ei edes rekisteröi niitä ääniä. Päin vastoin kuin meikäläisellä. Mutta korvatulpat tosiaan käytössä ihan päiväsaikaan ja illastakin. Tiedostan hyvin, että tämä on minun ongelmani ja on löydettävä omat selviytymiskeinot. Muiden ihmisten ei tarvitse elää minun kriteerieni mukaan (äänettömästi) ja minä en omasta ongelmastani saa syyttää muita.
Johan tuota wanha kansa luonnehtisi hysteeriaksi.