Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

JOULUiset viikonloppuun

23.03.2006 |

No nyt oon varmuudella eka, hih...



Uskaltauduin lopulta lukemaan tuon suuren imetyskeskustelun. Oli siellä ihan oikeastikin hyviä argumentteja, molempiin suuntiin, mutta lokahan siellä suurimmaksi osaksi lensi. Mietityttää vaan, miksi se on niin arka paikka (molemmin puolin näköjään). Mutta selvästi moni on kovin herkällä kaikelle huomauttelulle, olen minäkin. Ok, ei kukaan minun hampaiden pesustani tai reilun kaupan kahvittomuudesta (kun juon nykyään teetä, hih) huomauttelekaan, eli sellaiseen ei ole edes tottunut.



Luulenpa, että suuri osa pahasta mielestä on lähtöisin liiallisesta itsekritiikistä, joka ah, niin monia äitejä vaivaa, siis tyyliin no nyt minä puin liian vähän päälle, ainakin kun vertaa noihin muihin vauvoihin tuossa tai jos vauva nukkuu viereesä niin vauva tulee siitä riippuvaiseksi tai jos se ei nuku lähellä, niin on itsekäs jnejne.



Ja kun se ei tuohon lopu. Se jatkuu lopun elämää, saa vain uusia muotoja. Parhaiten kiteyttävä sana on syyllisyys, joka on itse asiassa aika abstrakti tunne, että tekee jotain PERUUTTAMATTOMASTI väärin, mitä ei voi enää korjata.

Näen sen omassa äidissäni, joka aina siellä käydessäni haluaa ehdottomasti tarjota meille kolmen ruokalajin aterian ja on siksi aina ihan piipussa, mutta vähempi ei käy (eikä auta yhtään, vaikka sanon ettei tarvitse). Kaipa se kokee tehneensä jotain väärin " silloin kesällä 1987" ...

Samaa on nähtävissä miehessäni, joka tyttärensä (17 v.) osatessa ilmaista vauvamustasukkaisuutensa kysymällä " etkö sä sitten rakasta meitä enää?" mies alkoi hommata tytölle hevosta (joka siis olosuhteissamme oli aivan epärealistista)...



Syyllisyys se siellä nostaa päätään. Kaipa se on jotain universaalia vanhemmuuden paradoksia, tai sitten osa luterilaista syyllisyyskulttuuria. Toivon, että kun sen tunteen tunnistaa, se lieventyy. En tiedä, vielä ne syyllisyyden aiheuttaneet asiast ovat aika pieniä, ehtivät vielä kasvaa...



Mutta tästä päivästä. Karppa teki tänään äkillisen ekan kääntymisen. MITÄÄN ennakkovaroituksia ei ollut, sitä ei kääntyily ole aiemmin kiinnostanut pätkääkään! Täysin ei vielä mennyt, käsi oli edessä, mutta jotain 150 astetta kyllä. Apua, kun ei se hoitopöydän viereen tarkoitettu suihkuseinä ole vieläkään itsestään paikalleen ruuvautunut... :) Meillä on varmuudeksi ollut kyllä pyyhen rullalla hoitoalustan alla reunassa, ei Kare pääse kyllä kääntymään, mutta paljonko johonkin pyyhkeeseen voi luottaa.



Jouluvauvoja kiinnostaa näemmä istuminen! Näen sieluni silmillä, kun kaikki noin kolmikuiset ympäri maata kampeavat itseään istumaan, hih! Mitäs muita lempileikkejä teillä on? Meillä ykkönen on lentäminen isis tai äidin käsivarsilla, siellä sitten sivuille tai ympäri tai alas-ylös, miten vaan. Sen sijaan mielestäni " kaikkia" vcauvoja kiinnostava kukkuu-leikki on vain kohtuukivaa, sillä saa vaan kohteliaan hyvmyn tyyliin " joo, äiti, ihan kivaa kun sulla on noin kivaa" .

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
24.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Herätys taas tänään puoli seitsemän... Muuten olin eilenkin aivan yltiöhyvällä päällä =))) Pikkumies siis tehnytkin vaan jotain rytminmuutosta, ollut nyt aina kerralla pidempään hereillä ja sitten nukkui eilenkin 4 tunnin päikkärit, sen jälkeen yli 2h hereillä, nukku yli 2 h... hip hurraa! Eli nyt valvotaan n.8 h päivässä.



Huoh, ihan olen samaa mieltä tuosta imetyksestä.. onhan se hyvä ja paras vaihtoehto tietenkin jos imetys onnistuu mutta minkä sille sitten teet jos ei onnistu, niin ei sitten. Kyllä täälä syyllisyyttä saa tuntea monesta muustakin asiasta. Meillä oli juuri eilen vierailulla naapuri, jolla lokakuussa syntynyt poika. Hänellä ei tullut kanssa riittävästi maitoa ja antoi lisäksi korviketta, mutta puhui juuri eilen, että on todella iloinen, kun edelleen imettää osittain, tunsi niin kauheaa syyllisyyttä siitä kun imetys ei onnistunut kunnolla. Noh, se siitä..



Hih, meillä on kanssa hetki jo naurettu ääneen, mutta ei voi itse olla nauramatta kun Niko " kiljuu" ääneen, sitten jatkaa äänen päästöä mutta vetääkin sitä takasin sisälle..ymmärsiköhän tästä nyt mitään... Noh, on joka tapauksessa äärimmäisen huvittavan näköstä =)



Lempileikeistä.. meillä tykätään kanssa tuosta pitkin kotia juoksemisesta..meilä sitä kyllä harrastaa vaan isä poikansa kanssa, usein vielä toinen käsi nyrkissä eteenpäin..supermies tulee...heh... Sitten kaikki pärisyttämiset, nyt uusi juttu on kun puhaltaa ja pärisyttää päin mahaa, se on nyt paras juttu! Meillä on ilmeisesti katseltu liikaa äidin naamaa kun se ei jaksa enää naurattaa läheskään niin usein, mutta annas olla kun isä tulee kotiin, Ei tarvi sanoa kun " mitäs poika tietää" ..niin jo on naama leveässä hymyssä..taitaa tulla isänsä poika.



No nyt kyllä pitää lopettaa ennen kuin sepustuksellani tukin koko pinon..=) Hyvää viikonlopun alkua kaikille pinoilijoille lapsukaisineen!!



T: Riina ja Niko ( 3kk lähestyy!!)

Vierailija
2/8 |
24.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Juu meillä sitten koitetaan toipua masupöpöstä.. näyttää jo paljon paremmalta.. vuorokauteen ei ole sapuskat lehtäny pitkin kämppää..



meillä nuista leikeistä.. kaikki punaset ja keltaset kuvat ja lelut on kivoja ja pistää naurattamaan. ja kun kutittaa niin suu on kovassa hymyssä. Ja tanssiminen on kivaa.. kun kuulee musiikkia niin jalat ja kädet käy kovasti ja hymyillään mut jos musiikki loppuu niin tulee " höhö" ...



Riikka & Juho (tasan 3kk)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
24.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on ollut oikeen rankka päivä vaikka kello on vasta vähän yli 12...

Käytiin pikkuiselta ottamassa labrassa pissanäytettä ja kyllä oli rankkaa.. Ensinnäkin huudettiin siellä kuin syötävä kun oli uusi paikka ja pelotti pientä. Toiseksi sitä pissaa ei meinannu millään tullla ja tulikin vasta sitten kun oltiin lähdössä kotiin ja ONNEKSI saatiin se näyte. :)



Ja kaikenlisäks joku täti tuli siihen kyseleen että miksi se itkee tuollain. HALOO kaikki vauvat itkee... Jotenkin ärsyttää ihan sikana kun kaikki ihmettelee vauvan itkua, eihän se vauvaosaa puhua joten sitten itketään... Sairashan se vauva olis jossei ikinä itkis.



No jos nyt edes viikonloppu olisi edes vähän aurinkoisempi. Ens viikonloppuna on sitten iso-papan hautajaiset. :(

Sais jotain positiivistakin tulla välillä.

Anteeksi tämä vuodatus.



Hyvät viikonloput kaikille! Ja pikaista paranemista sairaille

Vierailija
4/8 |
24.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

En kyllä minäkään ymmärrä miksi jotkut vaahtoavat imetyksestä. Eiköhän se oli jokaisen äidin oma henkilökohtainen asiansa. Mä itse olen todella " huono imettäjä" , kolmen vanhemman lapsen kohdalla imetys on lopahtanut jo parin kuukauden kuluttua synnytyksestä. Pojat ja Saara olivat täysimetyksellä 1-2 kuukautta ja sen jälkeen osittaisimetyksellä pari kuukautta jonka jälkeen saivat Tuttelia. Nyt olen ihan ihmeissäni että vieläkin täysimetän Veeraa, tyttö täytti eilen 3kk. Maitoa tulee just sen verran mitä tyttö tarttee, painokin oli sen verran hyvin noussut kun eilen käytiin neuvolassa etten ainakaan vielä anna lisämaitoa. Neiti painaa nyt 7015g ja on 61,5cm pitkä. Isosiskonsa painoi 7kg ollessaan 10kk, hih... Aika pötkäle tämä neljäs mussukka =)



Yhtään en ole pumpannut maitoa, niin paljoa ei sentään tule. Onhan tää täysimetys aika sitovaa, en ole ollut hetkeäkään erossa Veerasta tän kolmen kuukauden aikana. Mä en oikeastaan kaipaakaan omaa aikaa, olen tyytyväinen kun saan olla lasten ja miehen kanssa -vaikka välillä herrrrrmot meneekin... Yks päivä ääneen mietinkin asiaa miehelle, että onko mussa joku vikana kun en halua lähteä yksin esim. shoppailemaan. Uskoisin sen johtuvan siitä että sain pojat alle 20-vuotiaana joten olen tavallaan niin tottunut olemaan kotona perheen parissa etten osaa enää olla yksin. Viime lauantaina oli ihan outoa kun pojat olivat mun äidin luona ja Saara anopilla hoidossa. Oltiin siis miehen ja Veeran kanssa kolmistaan. Toisaalta oli kivaa olla vain yhden lapsen äitinä koko päivän mutta toisaalta oli jotenkin orpo olo...



Onpas sekavaa tekstiä, väsyttääkin niin pirusti. Mä muuten ajattelin tilata itselleni äitienpäivälahjaksi sen paidan jossa lukee " äiti on vähän väsynyt" -eipähän sitten tartte selitellä kenellekään omia toilailuja ;)



Mitäs muuta, tytöt nukkuvat kerrankin samaan aikaan. Yritin itsekin nukahtaa mutta taidan olla niin yliväsynyt etten saanut unta. Nyt siis surffailen täällä :)



Ai niin, voi jestas sentään, hermot meni aamulla kun mun isä oli käymässä. Sain taas niiiin hyviä lapsenkasvatusohjeita että taidan jakaa ne teidänkin kanssa :) Pientä alustusta: mä itse olen ainoa lapsi ja kohta 31-vuotias joten mun isä on siis kaikkitietävä nykyaikaisessa lastenhoidossa ;) Ensiksi: maitoa ei saa juoda kun se aiheuttaa sokeritautia (huom, lapsillekaan sitä ei saa antaa...), kokistakaan ei saa juoda koska se taas aiheuttaa syöpää, 1-vuotiaalle pitää sanoa selvästi sanoja niin kyllä se oppii heti puhumaan (Saara 1v5kk ei siis vielä puhu...), samaiselle 1-vuotiaalle pitää sanoa että kävele niin kyllä se oppii heti kävelemään (Saara ei siis vielä kävele..), ja edelleen 1-vuotiaalle pitää sanoa potalla että pissaa niin se pissaa.... Ou jee, mun isä ansaitsisi mitalin noista kullanarvoisista neuvoistaan! Itse se juo kahvia noin 20 kupillista päivässä, polttaa 2 askia tupakkaa päivässä ja kaljakin maistuu ihan kivasti -nehän vasta terveellisiä onkin ;) Älkää ymmärtäkö väärin, mun isä on ihan kiva mutta välillä menee hermot kun se ihan tosissaan latelee noita ohjeitaan. Niin, ja mulle oli kuulemma aikoinaan annettu nakkeja jo muutaman kuukauden ikäisenä!!! Isä ihmettelikin viime kesänä että miks Saaralle ei vielä ole annettu nakkeja (Saara täyttä lokakuussa 1 vuoden...). Kumma kyllä, mun äiti ei kyllä muista että olisin syönyt nakkeja kovin nuorena. Taitaa isukilla muisti pettää ;) No, nyt jo naurattaa mun isäpappa...



Että sellaista täällä, paistaa se aurinko kai risukasaankin -joskus ainakin...

Mukavaa perjantaita ja viikonloppua kaikille!

Tansku, Veera 231205, Saara 241004 ja poitsut

Vierailija
5/8 |
24.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tervehdys!!

Mäkin luin sitä imetyskeskustelua tuossa joku aika sitten ja kyllä täytyy sanoa että mistä tahansa aiheesta saadaan aikaan sota. Ollaan kukin äitejä parhaaksi katsomallamme tavalla! Ei voi tietää aina miksi joku tekee mitäkin..



Noista vanhempien ohjeista mulla on kans hyvä esimerkki. Tässä taannoin kun olimme anoppilassa sillä kuuluisalla ekalla pidemmällä reissulla.. Anoppi tuli siihen tulokseen että kun Mika nyt saa vaan pelkkää tuttelia ja eikös se ole ihan maitopohjaista niin syötä nyt hyvä ihminen sille tavallista kevyt tai kulutusmaitoa. Että onpa tutteli kauhean kallistakin! Kylläpä suu loksahti auki meikäläisellä...



Meitin lapset on anopin toistaiseksi ainoat lapsenlapset, minä odotan kyllä innolla milloin joku miehen siskoista saa vauvoja, onko yhtä hyvät ohjeet niillekin... Se nainen kyllä osaa painaa mun nappuloita so to speak..



Tänään kävimme eräässä mammatapaamisessa, paikalla oli 5 äitiä ja 13 alle 6v lasta, oli siinä hulinaa. 3 näistä 13:sta oli alle 6kk:) Mutta piristi jutella muiden äitien kanssa, varsinkin kun olemme hyviä kavereita keskenämme:)



Mutta nyt on mentävä, ruoanlaitto kutsuisi jälleen..

Vierailija
6/8 |
24.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä aika menee nopsaan kun taas on perjantai..

Eskarilainen oli eilen kurataudissa ja Joni oksensi yöllä, onneksi vaan kerran. Nyt ihan ok kunnossa, nukkunut koko päivän! Neuvolasta lähdettiin puoli kahdentoista korvissa ja siitä lähtien on nukkunut, kotona siirsin kaukalosta vaunuihin ulos.

Ekan piikin sai pieni vaan eihän tuo edes huomannut koko pistosta. Ihana kun on rokotuskerrat vähentynyt roimasti, enpä tuotakaan tiennyt. sanoikohan terkka ,että ennen 2-vuotiaaksi mennessä oli rokotettu 12 kertaa, nyt tulee viisi piikkiä(vai 7, kuitenkin) samaan ikään mennessä.

Kilo oli tullut herralle painoa, 7400g painoi ja pituutta 64,3cm. Sopusuhtanen ukkeli. ja niin hyväntuulinen.

Neuvolaan oli tullut epikriisi viime OYS:sin reissusta, siinä Joni oli luokiteltu koliikkivauvaksi....Lekru käsitti varmaan väärin kun sen yhden illan sillon huuti ja sen päälle tuli se hengettömyyskohtaus joka oli sekin luokiteltu menehtymiskohtaukseksi, kuulosti hirveeltä mutta tarkotti tikahtumiskohtausta..



Minen ole viittinyt imetyskeskusteluja lukea kun tietää mitä siellä on. Ylipäänsä oon sellanen ihminen, että en perusta siitä mitä toiset sanoo tai mitä mieltä ovat, ite kun tietää asioiden oikean laidan niin paskanko väliä mitä joku muu ajattelee. Mielelläni olisin lapsiani täysimettänyt puolivuotiaaksi vaan kun ei onnistu niin ei ja se siitä. Nannilla kasvaa ihan yhtä reippaita ja tyytyväisiä lapsia. Ainoa asia mistä itteäni syyllistän on se, että on niin huonot hermot kestämään isompien tappelua...Etenkin kun eskarilainen on perinyt minun luonteeni pilkulleen niin siinä onkin kestämistä. oon näet aikamoinen vastarannankiiski ja luupää. ja kun meitä on kaksi samanlaista niin yhteenottoja ei voi estää. Kyllä olisin toivonut lapselleni helpomapaa luonnetta=helpompaa elämää mutta näin kaikki periytyy.

Poika on yhtä herkkä aistimaan toisten ihmisten tunteita kuin minä, jos huomaa, ettei joku minusta tykkää niin karvat on heti pystyssä.



Tansku: tuli mieleen isäsi jutuista kun appiukko opetti esikoista pissaamaan seisaaltaan; miten pidetään pippelistä kiinni....Tärkeä taito sekin! Hupanen oli kuunnella papan ohjeistusta.

Vanhatpiiat kanssa ruukaa olla asiantuntijoita lastenkasvatuksessa, sen oon huomannut. Ukon sisko etunenässä.



Vitsi, pitää alkaa herätellä jo pikku-ukkoa, välillä olisi varmaan hyvä syödäkin!

Palaillaan!



Lahja ja Joni 3kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
24.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

mä meinaan nukahtaa istualleen,en ymmärrä,Juhohan nukkuu yönsä hyvin...

mutta:Juho kääntyi kerran tänään mahalta selälleen=)



palaan pirteämpänä(jos sitä oon joskus)



äityliini ja Juho liki 4kk

Vierailija
8/8 |
25.03.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lahja, aikamoinen lapsus lääkäriltä toi menehtymis-tikahtumiskohtaus!

Tansku, en minä sitä tarkoittanut. Jos " imetysvauhkoilija" on sellainen joka kertoo mielipiteensä kysymättä, niin " korvikeäiti" on sellainen, joka aloittaa vähän väliä keskusteluketjun aiheesta. Satuttaa varmasti molempia osapuolia, olettepa te olleet viisaita kun ette lukeneet!



Huomaan muuten, ettei myöhään illalla pitäisi mitään kirjoittaa. Hienot ajatukseni syyllisyydestä ovat ihan Jopi jalkapuolia ilman lopetusta. Piti puhumani myös kyllin hyvästä vanhemmuudesta, mutta tokkopa siinä (enää näin päivällä :)) mitään sen syvällisempää oli.



Karppa hulinoi koko viime yön niin, etä olen nukkunut pisimmillään tunnin yhtäjaksoisesti koko yönä, yhteensä muutaman... Tämmöistä ei vielä ole ollutkaan. Mutta nyt on silti ihan erityisen aurinkoinen ja ihana! Kummallista...