Kroonisen poikamiehen vapaa-ajan ongelmat

Olen päälle 30-kymppinen hiljattain uskoon tullut mies. Nuoruus meni melkolailla rymytessä ja haavoja nuollessa.
Päivät menee töissä ollessa. Sanaa tulee myös luettua, sekä rukoiltua.
Etenkin pidemmillä vapailla, vkonloppuisin ym. meinaa olla vaikeampaa, ajatukset tai mitä lie ovat, myllertää päässä ihan vaivaksi asti.
Toisinaan tulee lähdettyä baarikierrokselle, yritän tosin olla juomatta itseäni kovaan humalaan, viimeaikoina edistystä sen suhteen on tapahtunut, määrät ovat vähentyneet. Hyvä olisi oppia olemaan kokonaan ilman iltarientoja yms. ja elättelenkin toiveita, että se vielä olisi todellista. Kavereita ei hyvänpäivän tuttujen lisäksi juuri tällähetkellä ole.
Myös tämä netti on oma maailmansa, josta sen hyvien puolien lisäksi löytyy myös paljon pahaa, eräänlainen läpileikkaus ihmiskunnasta..
Netin ansoihinkin tulee välillä langettua, hyvä olisi pitää himonsa kurissa. Iän pitäisi ainakin helpotusta tuoda ongelmaan, jos Luoja elinpäiviä suo ja yksin tulee elettyä.
Lenkkeilyä ja uimassa käyntiä tulee harrastettua vaihtelevasti.
Olen miettinyt seurakunnan tilaisuuksissa ja myös kirkossa käymistä.
Luonteeltani olen aika ujo, mutta tuskin siellä kukaan kuitenkaan puree :).

Osaako arvoisa palstaraati antaa hyviä neuvoja elämän taipaleelle?