Munasolun luovuttaminen

Tähän liittyen kysymys. Kun on teitä perheellisiä joilla omia lapsia ja olette luovuttaneet tämän lisäksi.

Periaatteessa lapsenne voivat maailmalla törmätä sisarpuoliinsa tietämättä että kyseinen ihminen on hänelle sisarpuoli?

Mahdollisuus on luokkaa olematon, mutta entä jos he tietämättä tästä rakastuvat, menevät naimisiin ja hankkivat lapsia?

Tiedän, idioottimainen kysymys, mutta tulipahan silti mieleen. Miten näissä huomioidaan tämä asia? Miten tällä tavalla syntyneet lapset saavat tietää mahdollisista sisarpuolistaan maailmalla?

Itse IVF hoitoja läpikäyneenä (miehestä johtuva lapsettomuus) voin kertoa että ensimmäinen hoitokerta ei ollut rankka koska lääkkeitä oli vähän ja myös munasoluja saatiin vähän. Oli lyhyt kaava eli omaa hormonitoimintaa ei sammutettu.

Toinen kerta oli kamala. Nenäsuihkeista joilla sammutettiin oma hormonitoiminta, tuli kamalat päänsäryt 24/7 juuri kun alkoi helpottaa piti taas suihkuttaa ja päänsärky ja tunteiden vuoristorata alkoi. Itse piti piikittää monen monta neulaa vatsaan. Töissä mukana munasolun irroitus piikki kun aika on tosi tarkka milloin pitää pistää. Munasolujen keräys ei sattunut mutta lääkkeistä tuli erittäin paha olo. Kotona vatsa turposi ja tuli kovia kipuja. Munasoluja saatiin paljon, se oli hyvä puoli.

Luovutus prosessi siis kestää noin 1,5kk nenäsuihkeiden, piikkien ja itse munasolun keräyksen kanssa.

Ja ainahan niistä munasoluista ei lasta tule. Ei se ole itsestäänselvyys. Voi olla ettei autettavan pariskunnan sperma ole priimaa tai munasolussa häikkää vaikka mikroskoopilla näyttääkin hyvältä. Monesti hedelmoittynyt ja hyvin jakautunut alkio ei kiinnity kohtuun tai lopettaakin kehittymisen sen jälkeen kun raskaustesti positiivinen eli varhainen keskenmeno.

Mä luovutin jo n. 19 v. Sitten, Väestöliitolla, jossa silloin kokonaiskorvaus oli 350 eur. Nykyään Väestöliitto ei muuten enää itse tee näitä hoitoja eli ota yhteyttä johonkin yksityiselle klinikalle. Suomessa tosiaan laitonta varsinaisesti maksaa sukusoluista, joten maksetaan juuri tuollainen kulukorvaus, joka vaihtelee paikan mukaan.

Itse en ole kipuherkkä, joten itse munasolujen otto ei tuntunut miltään. Sen sijaan olen melkoinen hormonihiiri ja kärsin varsinkin tuolloin nuorena vaikeista PMS-oireista. Tämän vuoksi noi hormonihoidot oli mulle rankat; ensiksi eivät meinanneet saada mun omaa kiertoa keskeytettyä, joten siihen tujummat lääkkeet ja sitten se kiihdytysvaihe aiheutti mulle aivan järjettömän turvotuksen ja käsittämättömän kovanvpms-raivon :) mutta onneksi se oli sitten ohi ja multa saatiinkin yli 20 kypsää munasolua kerralla, kun joiltain toisilla tulee vain muutama. Eli kai se kannatti ja toivon, että saajat ovat olleet onnellisia ja lapset ovat tulleet rakastetuiksi.

Jatkan; ei tarvinnut enää munkaan aikaan olla itsellä lapsia, mutta suvun tietyt perinnölliset sairaudet voi tosiaan olla este. Itse en luovuttanut rahan vuoksi, vaan arvelin jo tuolloin 19 v. sitten, että en tee omia lapsia, joten mikseipä antaa mahdollisuutta niille, jotka vanhemmiksi haluavat kovasti, arvelin, että tällaisista tulee varmadti hyviä vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Jatkan; ei tarvinnut enää munkaan aikaan olla itsellä lapsia, mutta suvun tietyt perinnölliset sairaudet voi tosiaan olla este. Itse en luovuttanut rahan vuoksi, vaan arvelin jo tuolloin 19 v. sitten, että en tee omia lapsia, joten mikseipä antaa mahdollisuutta niille, jotka vanhemmiksi haluavat kovasti, arvelin, että tällaisista tulee varmadti hyviä vanhempia.

Sama ajatus minulla, kun kävin Dextrassa luovuttamassa.

Sivuhuomautuksena: Todella mukava henkilökunta. Harvoin on lääkärikeskuksia, joissa koko henkilökunta on niin ystävällistä.

Jäi hyvä mieli.