36v ystävä joutuu kysymään mieheltään "luvan" siihen, että saa tulla mun luo iltaa viettämään :O

Ei halua menettää miestään jollekin toiselle?

Hyvä päätelmä. Kysyin äidiltä, saanko lähettää tämän viestin.

Samaa olen tuskaillut omien kavereiden kanssa. Yllättävän monet naiset ovat tuollaisia.

Jaa niin jos kysyy sopiiko mennä..? Okei.

Onko lapsia?

No jaa, ei välttämättä ole kyse luvan kysymisestä. Itse en kontrolloi miestäni enkä hänen tekemisiä, mutta koska nyt parisuhteessa ollaan, ihan puolin ja toisin on kohteliasta keskustella suunnitelmista. Itse käytän vastaavissa tilanteissa sanamuotoa "Mä lähtisin tänään kaverin kanssa baanalle, jollei sulla ollut mielessä mitään just tänään?" Tai vastaavaa. Tai vähintään etukäteen ilmoitan, että viikon kuluttua olis sitten tälläistä, sulle varmaan sopii olla kotona lasten kanssa silloin?

No en mä tiiä. Yleensäkin puhutaan asioista...

Olisiko kyse ennemmin sopivan ajan pohtimista yhdessä kumppanin kanssa eikä luvan kysyminen. Kun on yhdessä, omat menot jotenkin vaikuttavat molempiin ja on niitä yhteisiäkin menoja, ja jos on lapsia niin vielä enemmän täytyy toiselta varmistella, ei että saako mennä vaan että toinen pystyy silloin olemaan lasten kanssa, ja jos miehellä on vaikka iltavuoro silloin, pitää kysellä lastenhoito apua joltain muulta, tai sopia milloin mies pystyy katsomaan lapsia ja sitten vasta ehdottaa sinulle sopivampaa aikaa...

En minun ole tarvinnut lupaa kysyä, mutta ilmoitusasiana oli tarpeen kertoa lasten pieninä ollessa - sen varmistamiseksi, että tiesin miehen olevan kotona heidän kanssaan minun ollessani poissa. Vaikka enää ei ole muutoin niin välttämätöntä, kyllä me edelleen kerromme menomme jo ennen lähtöjä vain siksi,että toinen tietää, missä olemme. Jos kumpikin on kotona, asia hoituu jo esim. ystävättären puhelun aikana.

Kyllä mäkin kysyn mieheltä, mutta en ajattele kysyväni lupaa, vaan varmistan, ettei hänellä ollut mielessä muuta, jonkun nyt kuitenkin täytyy olla lasten kanssa, ja joskus on kiva tehdä asioita perheenäkin.

Yleensä on hyvä tapa sopia asioista etukäteen hyvissä ajoin. Oletat että kaverisi hyppää sinun toiveestasi samalla hetkellä? Ehkäpä miehellä on ollut suunnitelmia viikonloppuna. Ehkäpä yhteisiä. Onko lapsia?

Sinun ei vissiin tarvitse huomioida ketään, kun ei tule mieleen että toisilla voi ryyppyreissut vaatia käytännön järjestelyjä päästäkseen lähtemään. Jos pari tuntia sitten jopa kysyit, niin onpa tosi "kumma" että kaverisi ei samalla sekunnilla juossut luoksesi.

En minäkään pääsisi tällä sekunnilla lähtemään yhtään minnekään. Lasta ei voi jättää yksin ja mies on korjaamassa autoa. En edes tiedä tuleeko auto valmiiksi ihan kohta, parin tunnin pääse vai vasta huomenna. Töissä käyvillä ihmisillä ei välttämättä ole kuin nämä viikonloppuillat aikaa hoitaa tällaisia. Siinä kyllä jää tunnin varoitusajalla kysytty ryyppyilta kakkoseksi.

Ehkä ystävääsi ei kiinnosta enää syystä tai toisesta seurasi, alkoholin juominen tai molemmat, mutta ei kehtaa sanoa suoraan ja siksi käyttää miestään verukkeena.

Mun ex oli aikalailla samanlainen tollasissa asioissa. Lupa piti pyytää ja jos harvoin sai luvan, niin sai olla poissa korkeintaan muutaman tunnin. Piti myös kertoa ensin lisätietoja juhlista, siis että tuleeko sinne juhliin miehiä, onko kaikki tuttuja, juodaanko alkoholia jne. Mun elämä parani ihan helvetisti kun jätin kyseisen tyypin. Yritä jotenkin kohteliaasti kysellä et miten muuten suhteessa menee ja onko sun kaverilla varmasti hyvä olla. Jos kumppani on sellainen dominoiva kusipää niin elämä menee helposti pilalle.

Mun exä muuten käytti mua tekosyynä, jos ei halunnut tai jaksanut lähteä baariin jonkun kaverinsa kanssa. Minua suoraan sanottuna raivostutti, kun jätkä ihan pokkana selitti puhelimessa että joo pitää kysyä tyttöystävältä päästääkö se "Hehheh". Ihan kuin olisin ollut joku pirttihirmu. Ei vaan voinut sanoa olevansa mieluummin kotona.

Muutama jätkän kaveri joskus sanoikin myöhemmin että minä olen paljon rennompi kuin he on luulleet. Mistähän johtui..

Vierailija kirjoitti:

Mun exä muuten käytti mua tekosyynä, jos ei halunnut tai jaksanut lähteä baariin jonkun kaverinsa kanssa. Minua suoraan sanottuna raivostutti, kun jätkä ihan pokkana selitti puhelimessa että joo pitää kysyä tyttöystävältä päästääkö se "Hehheh". Ihan kuin olisin ollut joku pirttihirmu. Ei vaan voinut sanoa olevansa mieluummin kotona.

Muutama jätkän kaveri joskus sanoikin myöhemmin että minä olen paljon rennompi kuin he on luulleet. Mistähän johtui..

Ainiin ja tosiaan sen vuoksi piti aina kysyä "lupa" koska sitte jos minä halusinkin viihteellä niin sitten "multa heltis lupa" vaikka oikeasti se mies ei vaan halunnut olla yksinään illalla. Mutta jos en ollut menossa minnekään niin sitten minä muka "en päästänyt", vaikka monesti olisin ihan mielelläni vaan lukenut kirjoja itsekseni. Mainittakoon että viihdyn erinomaisesti yksin ja yksi suuri syy meidän eroon oli se miehen riippuvaisuus mitä en jaksanut.