Tiedättekö sen tukalan tunteen, kun jotenkin ahdistaa, kun on niin tylsää ja sitte ulkona harma sää...
Tuleeko teillä ikinä sellainen tukala olo.
Itellä saattaa usein iskeä sunnuntaina.
Usein sinä päivänä on:
- Helvetin tylsää eikä mitään tekemistä.
- huono sää ja harmaita pilviä
- Valmiiksi hieman ahdistunut olo
- ei edes mitään hyvää syötävää tai ruokaa.
- eikä myöskään seuraavanakaan päivänä tiedossa mitään kivaa.
Itellä tuollaisena päivänä usein iskee sellainen levoton olo.
Alan kiemurrella ja olen ahdistunut.
Kaikki tuntuu tosi tylsältä.
Usein tämä päivä sijoittuu sunnuntaille, mutta tänään sattuu perjantaille.
Yleensä epämiellyttävä olo tulee, kun olet ollut koko pä ivän sisällä.
Kuten itse tänään.
Kommentit (10)
Joo tiedän! Mutta joskus tulee lähdettyä ihan kunnon juoksulenkille sinne harmauteen ja olen huomannut, että se ainakin piristää. Tai hyvä musiikki.
Kyllä. Sellaisina hetkinä tekisi mieli hakata lekalla nurin kaikki rumat rakennukset, jotka ankeuttavat maisemaa entisestään.
joo tiedän..silloin kun olin työtön. nyt onneksi opiskelemassa ja ainoa ajatus on, että ihanaa kun on perjantai!
Tänään en tiennyt. Lähdin juoksemaan 10 km ja ei se pieni tihku tai harmaus enää harmittanut. Sisällä jos sitä tuijottaa, niin onhan se ankeaa.
Muuta maahan, jossa paistaa aurinko! Se auttaa todistetusti.
Joo, ihan hirveä olo. Ei lenkit tai hyvä ruoka auta siihen ankeuteen.
Joo tiedän.
En ole saanut mitään suunnittelemistani tehtävistä tehdyksi, vaikka olisi jo pitänyt tehdä vaikka mitä. Huono omatunto, syyllisyys ja tunne epäonnistumisesta kuristaa rinnasta ja mahaa vääntää. Itkettää, kun elämä ei mene eteenpäin. Panikoiva olo, kun hommat kasaantuvat ja tiedän, että jos en kohta saa niitä tehtyä ja ripeään, en enää pystykään niitä hoitamaan ja jään koko ajan enemmän elämässäni jälkeen.
Taas vain heräsi, eikä pystynyt saamaan asioita eteenpäin. Olen huono, huono, huono. Ulkona kävin, mutta sielläkin tulee ahdistunut olo, kun muilla on määränpää ja oma olo tuntuu täysin irralliselta ja ulkopuoliselta. Olen tippunut, pudonnut, kadonnut. Kotiin tultuani leivoin ja söin sokerisia rasvaisia herkkuja, kunnes mahaan sattui. Tulipa siitäkin sitten huono omatunto. Enkö osaa syödä oikein, terveellisesti, hyvin ja normaaleja annoskokoja? Kaiken lisäksi siis tuhlasin ruokaa. Olisin voinut säännöstellä, niin riittäisivät sokeriset jauhomätöt pitemmäksi aikaa mahaa täyttämään. Olisin voinut herkutella vähitellen. Olen kaikessa epäonnistunut ja huono ihminen. Huono, huono, huono. Koko viikko kulunut taas hukkaan.
Miksi kaikki sanovat, että ulkoile niin se piristää, minua se ahdistaa jo pelkkä ajatus mennä tuttuihin tylsiin maisemiin lampsimaan.
Lapsena se oli hieman hankalaa. Ei ehkä enää ihan sama, mikäli on muuten lämmintä tai edes varapatteri. Koska aikuisena voi yrittää kohottaa hieman tunnelmaa, vaikka se olisi huonolla menestyksellä. Mutta matalapaine vetää monet alas. Mutta toisia häiritsee kirkas paiste.
En tiedä. Onneksi itellä ei ole tollasta.
Ihanaa vain, kun ei tarvi tehdä mitään.