Lue keskustelun säännöt.
Nainen:olisitko ikinä tutustunut mieheesi mikäli hän olisi kaljuuntunut tai 10 cm lyhyempi?
Kommentit (53)
Olisin. Mieheni kaljuuntui jo tavatessamme ja jos hän olisi 10 cm lyhyempi, olisimme saman mittaisia. Jos hän luonteeltaan kuitenkin olisi sama ihana itsensä, niin ehdottomasti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avuomiehelläni oli jo tavattaessa alkanut hiukset harventumaan tietystä kohtaa päätä. Ei nyt ihan kalju ollut siitä kohtaa, mutta erittäin näkyvää hiusrajan pakenemista. Ei haittaa eikä harmita, ainoastaan miehen oma häpeily harmittaa hänen puolestaan. Ja mieheni on minulle liian pitkä, halatessa joudun nousemaan varpailleni ja niska on ihan vammaisessa asennossa. Eli 10 cm lyhyempänä olisi kelvannut oikein hyvin.
Nams, kaljuna ehdottomasti. En kuitenkaan 10cm lyhyempänä, sillä silloin hän olisi about 175cm. Minun mieleeni ovat +180cm miehet.
Kyllä, sen verran pinnallinen olen, että haluan mieheni ja minun välillä olevan reilu pituusero. Myös korot jalassa.
Onnekas olen, kun mieheni on pitkä!
En varmaan tule ikinä tapaamaan naista kun olen kalju sekä lyhyt
Vierailija kirjoitti:
Ois siistii pierasta sun nenään ihan vitummoinen kananmunapieru :)
Kato! Kalju!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys on hauskasti muotoiltu. Joo, olisin mä siihen tutustunut vaikka se olis minkä näköinen tahansa.
Me kun tutustuttiin harrastuspiireissä ja sielähän nyt tutustuu kaikenmoisiin ihmisiin.
Olisin. En tiennyt ennen ensimmäistä sovittua tapaamistamme lainkaan, miltä hän näyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin. Mies ei nyt muutenkaan ole mikään kauhean komea (huonot hampaat, reilusti ylipainoa jne.) joten lyhyys tai kaljuus ei olisi haitannut.
Olisin, tietysti. Satuimme samoihin uudenvuodenjuhliin ja olisimme tavanneet joka tapauksessa.
Oma veli alkoi kaljuuntua armeijaikäisenä ja päälle parikymppisenä häneltä lähtivät hiukset kokonaan. Minulle ei kaljuus ole mikään kynnyskysymys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni oli alkanut kaljuuntumaan tavatessamme, mutta pakko on myöntää, että jos hän olisi ollut 10 cm lyhyempi kuin on, niin silloin olisi mua varmaan lyhyys jo häirinnyt. Olen itse 171 cm ja mieheni on 167 cm. Tällainen neljän sentin pituusero ei vielä tunnu missään, mutta jos mies olisi mua 14 senttiä lyhyempi, se saattaisi kyllä jo tuntua.
Kun tapasimme oli jo kaljuuntumassa (alle 30 v.) mutta oli onneksi tajunnut vetää ne loputkin parin millin siiliksi, joten ei paha.
Pituus olisi todennäköisesti ollut kynnyskysymys. Mies on 183, minä 170 ja tykkään käyttää korkeita korkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on mua jo nyt 5 senttiä lyhkäisempi ja kalju. Seksikkäämpää miestä en tiedä... se sisäinen karisma ratkaisee
En usko, että olisin avovaimoni kanssa yhdessä jos hän olisi 10cm lyhyempi ja kalju. Itse asiassa jättäisin varmaan nytkin jos tuollainen muutos tapahtuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaljuuntuneena joo, ( hyvin epätodennäköistä 15- veenä, mutta tiesin mitä odottaa)
10 senttiä lyhyempänä EN!
Vierailija kirjoitti:
En usko, että olisin avovaimoni kanssa yhdessä jos hän olisi 10cm lyhyempi ja kalju. Itse asiassa jättäisin varmaan nytkin jos tuollainen muutos tapahtuisi.
Kiitos, meni teet nenään.
Kiinnostuin miehestäni baarista, ja löysin hänet osittain varmasti pituuden vuoksi, sillä hän nyt sattui näkymään muiden päiden yli. Hänellä oli myös söpö polkkatukka, joka kiinnitti huomioni, ja voin rehellisesti sanoa että kaljulla ei olisi ollut samaa vaikutusta. Itse tein siis myös aloitteen, ja jos hän olisi ollut lyhyt ja/tai kalju, olisi tutustuminen voinut olla miehen kontolla. Kaljuus tai pituus ei itsessään kuitenkaan ole ratkaisevaa, mutta massasta erottuminen voi olla haaste.
En varmaankaan. Kaljut eivät viehätä omaa silmääni lainkaan ja olen pitkä 178cm nainen, joten pidän yleisesti ottaen myös pitkistä miehistä. Mieheni olisi 10cm lyhyempänä juuri pituiseni, joten se ei olisi varmaankaan kuitenkaan muodostunut kynnyskysymykseksi.
Enemmän ongelma olisi ollut siinä, että tavatessani mieheni minulla oli muutenkin vientiä niin paljon, etten varmaan olisi siitä joukosta valinnut kaljua tai lyhyehköä miestä, kun oli rutkasti ulkonäöllisesti parempaakin matskua tarjolla. Korostan kuitenkin, että sisin ratkaisee ja nyt mieheni jo tuntiessani ei haittaa vaikka hän olisi kalju sininen kääpiö, mutta siinä tutustumisvaiheessa ulkoiset tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen eri tavalla.
Kalju oli tavatessa, ja pituuskin olis yhä passeli 182 cm. Silloin oli ylipainoakin.
Olisin tutustunut.
Vierailija kirjoitti:
Kaljuuntuneena joo, ( hyvin epätodennäköistä 15- veenä, mutta tiesin mitä odottaa)
10 senttiä lyhyempänä EN!
Samasta syystä kuin joku muukin, on nyt mua 25 senttiä pitempi ja piikkikoroilla se on hiinä ja hiinä...( siis minä piikkareilla, ei mies)
Jos se olis ollut kalju, niin tuskin olisin. Oon toki seurustellut nuorempana 175cm pitkän ja kaljun miehen kanssa.
Nyt seurustelen 193cm pitkän ja tuuheatukkaisen miehen kanssa.
180cm nainen