Hoitajat ja lääkärit, millaisia virheitä olette tehneet työssänne? Miten selviydyitte niistä?
Mietin vain, kun itsekin olen alalla ja tuntuu, että ainakin lääkehoitovirheitä sattuu paljon. Kiireessä unohtuu esim. kirjata tarvittavan lääkkeen anto ja sitten toinen hoitaja antaa lisää tarvittavaa heti perään ja potilas saa tupla-annoksen. Sekava potilas ei edes voi muistaa onko saanut lääkettä jne. Itsellenikin on virheitä sattunut je en tahdo päästä niistä millään yli mikä kuormittaa vain lisää :(
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä luulet, olisiko virhe vastata tähän kysymykseen ilman että rikkoo potilaan yksityisyyden suojaa?
Tarkoitat varmaan salassapitovelvollisuutta. Toki järkevä ihminen ei vastaa tällaiseen kysymykseen niin, että kertoo potilaasta nimellä. Jos joku nyt kommentoi tehneensä esim. lääkehoitovirheen niin miten ihmeessä siitä voi ketään yksittäistä potilasta tunnistaa?
Olen itsekin sairaanhoitaja ja lapsivuodeosastolla potilaana ollessani pyysin särkylääkettä. Sanoin vielä, että olen sitten allerginen parasetamolille, että sitä en voi käyttää. Tieto oli kirjattu toki myös potilaspapereihin. Kätilö toi särkylääkkeen ja onneksi tulin katsoneeksi mitä suuhuni olin pistämässä, koska kyseessä olikin parasetamoli tabletti, jonka tunnistin. Eli kyllä näitä sattuu ja itsellenikin on omassa työssäni sattunut virheitä ja ne on ihan kamalia. Tulee niin hirveä olo jokaisesta virheestä, vaikka eivät olisi mitenkään isoja edes.
Oon todella tarkka lääkehoidosta ja siitä, että potilas saa oikeat lääkkeet ja oikean määrän. Lasken moneen kertaan sillä haluan olla 100 varma. Olen vasta äskettäin valmistunut joten varmasti senkin vuoksi vielä äärimmäisen tarkka ja varovainen. Lääkehoidon kannalta ei ole mitään mokia tullut, mutta joskus kun on mieletön kiire ja raportit pidetään kiireessä, niin joltain jää jotain kuulematta. Kerran luulin yhtä naista erään potilaan äidiksi. Olikin puoliso.
Vauvan kanssa olin lastenosastolla ja kuulin, kun hoitajat juttelivat, että eivä tiedä onko joku potilas saanut antibioottitippaa vai ei, kun sitä ei oltu ruksattu listasta yli eikä kirjattu mihinkään. Jättivät sitten antamatta, että ei tule tupla-annosta, jos tippa onkin mennyt. Tämä siis sivusta kuultua. Itse olisin vastaavassa tilanteessa aivan maani myynyt, jos olisin unohtanut tiputtaa tipan tai olisin tiputtanut ja unohtanut kirjata sen.
Otin mummolta papiljotteja pois ja jotenkin käsi lipsahti ja löin häntä päähän. Ei kuulemma sattunut ja naureskeli vain.
Opiskeluaikoina työssäoppimispaikalla ohjaajani otti erään näytteen väärin. Hän moitti minua omasta (oikeasta) tavastani, joten otin aina hänen seurassaan itsekin sen näytteen väärin. Ei ollut kuitenkaan mikään vakava asia, lähinnä mukavuuskysymys.
Minua lohdutti vanhempi hoitaja, jonkun mokan jälkeen, että kun on pitkä ura takana, siihen mahtuu kaikenlaista. Ja näinhän se on, virheetönta uraa ei varmasti tee yksikään maailman ihminen. Ja toinen joka lohduttaa, on että "hukkuuhan niitä valtamerilaivojakin" onneksi virheen ei ainakaan vielä ole olleet valtamerilaivojen kokoisia.
Yli niistä vaan on päästävä, vaikka jauhamalla asiaa kollegan ja lääkärinkin kanssa.
Opiskelijana olin käskystä antamassa peräsuoleen ruiskeena annettavaa lääkettä potilalle joka istui pöntöllä. Asento oli hankala ja näkyvyys nolla, hanskat kädessä myös joten täysin sokkona mentiin myös tuntiaistin puolesta.
Lääkeen annettuani tajusin että taisi mennä emättimeen, potilas niin muistisairas että oli jo puhumaton joten en voinut kysyä.
Tehtävään minut laittanut ohjaaja käski olla hiljaa asiasta, ja vihjaisi että minulle tulee muutoin pahat seuraukset jotka vaikuttavat opintoihini, mutta olin itse ihan itku kurkussa enkä voinut jättää asiaa sikseen koska kumpikaan meistä ei edes tiennyt miten lääke voi vaikuttaa väärään paikkaan annettuna.
Olin pahassa tilanteessa, ja päädyin soittamaan salaa ohjaajaltani tutulle lääkärille ja selitin tilanteen . Häneltä sain helpotuksekseni tiedon että ks. valmiste on vaaraton emättimessä eikä syytä huoleen.
Vasta sitten uskalsin taas hengittää.
Jälkeenpäin syyllisyydentunteiden laannuttua tajusin että ohjaajani toimi väärin ja hänen olisi pitänyt kantaa tilanteessa vastuu sekä kirjata tapahtunut vaikka potilaalle ei koitunut vahinkoa.
Olen osastonhoitaja ja todella vaativa itseäni ja alaisiani kohtaan. Jos itselle sattuu esim. unohdus tms. niin yöunethan siinä menee, mutta myös alaisiltani vaadin paljon. Tuen kyllä, jos sattuu vaikka lääkehoitovirhe tai unohtuu joku labra toimittaa lääkärille, näitä nyt vain sattuu eikä kukaan niitä tahallaan tee. Sen sijaan, jos on joku jolle sattuu ihan koko ajan unohduksia ja virheitä niin siinä alkaa kieltämättä hermo kiristymään jo itselläkin, mutta aina on pystytty asiallisesti keskustelemaan miksi näitä unohduksia ja virheitä sattuu. Usein kyseinen ihminen on kuormittunut työssään ja myös muussa elämässään niin, ettei kapasiteetti enää riitä töissä ihan täysin.
Ensinnäkin lääkärit eivät tee virheitä. Lääkäreiden tekemät virheet ovat aina hoitajien tai muiden tekemiä mutta eivät koskaan lääkärin tekemiä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä luulet, olisiko virhe vastata tähän kysymykseen ilman että rikkoo potilaan yksityisyyden suojaa?
Tarkoitatko, että vastaus tyyliin: Poistin potilaalta vahingossa molemmat penikset
Olisi jotenkin potilaan yksityisyyden suojaa rikkova vastaus?
11: sinut olisi mukava saada kollegaksi tai esimieheksi.
T: 8
Uran varrelle mahtuu monenlaista, on esim. unohtunut tehdä labralähete ja kun asiakas sitten on labrassa ilman lähetettä niin soittelevat sitten sieltä, että tarvitsisi lähetteen. Tuollainen harmittaa hirveästi, koska nakertaa tietysti asiakkaan luottamusta. Joskus on labratulokset menneet vähän turhan myöhään lääkärille, tästä ei tosin mitään haittaa ole ollut, mutta vaativana ihmisenä odotan itseltäni, että kaikki hoituu just eikä melkein.
sh
Vierailija kirjoitti:
Minua lohdutti vanhempi hoitaja, jonkun mokan jälkeen, että kun on pitkä ura takana, siihen mahtuu kaikenlaista. Ja näinhän se on, virheetönta uraa ei varmasti tee yksikään maailman ihminen.
Minulla on tapana sanoa sellaista päivää jolloin en tee mitään virheettömäksi päiväksi.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin lääkärit eivät tee virheitä. Lääkäreiden tekemät virheet ovat aina hoitajien tai muiden tekemiä mutta eivät koskaan lääkärin tekemiä.
En tied missä sinä olet töissä mutta itse tunnen paljon lääkäreitä ja tunnistan kuvauksesta vain yhden joka ei virheitä mielestään tee. Kaikki muut tiedostavat inhimillisyytensä ja suhtautuvat terveellä nöyryydellä työhönsä.
Joku trolli keräilee hoitajien tekemiä virheitä, jotta voi kohta aloittaa uuden hoitajien haukkumisketjun. Rassukka olet.
Olen sairaanhoitaja ja täytyy sanoa, että nuorena, kun lähti tälle alalle opiskelemaan niin ei sitä ajatellut miten hirveän suuri vastuu työssä on. Itse ahdistun todella paljon, jos teen virheitä työssäni, ihan pienimmästäkin. Se kuluttaa, mutta en ole keksinyt keinoa millä päästä yli näistä asioista.
Lähihoitajaksi valmistunut kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin lääkärit eivät tee virheitä. Lääkäreiden tekemät virheet ovat aina hoitajien tai muiden tekemiä mutta eivät koskaan lääkärin tekemiä.
En tied missä sinä olet töissä mutta itse tunnen paljon lääkäreitä ja tunnistan kuvauksesta vain yhden joka ei virheitä mielestään tee. Kaikki muut tiedostavat inhimillisyytensä ja suhtautuvat terveellä nöyryydellä työhönsä.
Eipä ole minullekaan tullut vastaan lääkäriä, joka ei mielestään tee virheitä. Kyllä heillekin virheitä sattuu ja moni sanookin, että uran alussa sattuvat virheet ovat kamalimpia, kun on mielessään vannonut, ettei ikinä tee virheitä vaan on tarkkaakin tarkempi jne.
Potilaana on kokemus siitä, että labrassa otettu näyte hävisi taivaan tuuliin eikä sitä löytynyt ikinä. Eli joku on jossain kohtaa tehnyt virheen. Ikävä juttu siinä mielessä, että minulla oli angiina ja hoito viivästyi tämän takia yhdellä päivällä.
Mitä sä luulet, olisiko virhe vastata tähän kysymykseen ilman että rikkoo potilaan yksityisyyden suojaa?