Tervehditkö koulukiusaajaa vuosien jälkeen?
Itse en tiedä mitä tekisin. Jos tilanteessa on tarpeen tervehtiä, tyylikästä olisi varmaan tervehtiä niin kuin ketä tahansa. Toisaalta jos tervehdin, kuvitteleeko kiusaaja "voittaneensa", niin että en ole kisassa mukana vaan luovuttanut? Kiusaaja voi olla muuttunut, mutta muuttuuko ihminen ikinä?
Olen nyt tehnyt sellaisen rennon mutta pidättyväisen. Juu, hankalaa!
Kommentit (24)
En. Elämäneväät happanivat kun olin ala-asteelta asti kiusattavana ysille asti, ja merkittynä vielä senkin jälkeen. Tuntui opinnoissa,ihmissuhteissa ja parinmuodostuksessa. En ole toisten syntisäkki enkä heittopussi,enkä tekopyhästi teeskentele anteeksi antoa,van oon reilusti paskatyyppi ja mulkku joka murjottaa kauan sitten tapahtuneista pikkujutuista-pojat oli vaan poikia. En tervehi ainakkaan pääpukareita,ja saatanpa täräyttää ihan turpaankin jos olosuhteet suotuulliset. Olen katkera enkä teeskentele muuta,kuitenkaan :)
T: Mies +50v
Hyvää päivää ja kirvesvartta sinä joku jota en edes muista.
En. Itseäni kiusasivat yläasteella muutamat vanhemmat tytöt. Tai no kiusaaminen on aika lievä sana, koska omaisuutani turmeltiin, varastetettiin ja minuun kajottiin myös fyysisesti monta kertaa. Ihan sama kaikilla nimittelyillä ja haukuilla, mutta kun joutuu oikeasti pelkäämään turvallisuutensa puolesta se jättää hyvin syvät jäljet myös myöhempään elemään. Toivon noille paskiaisille vaan pelkkää pahaa.
On kyllä hyvä kysymys. Eipä ole tullut tilannetta vastaan, mutta luulen että ellei kyseinen luuseri tervehtisi minua ensin, en olisi huomaavinani. Jos taas tervehtisi, niin ehkä nyökkäisin ja jatkaisin matkaani. En halua olla hänen kanssaan tekemisissä missään olosuhteissa enää koskaan.