Lue keskustelun säännöt.
Yliopistossa opiskeluaika on varmaan elämäni piinaavinta aikaa
04.04.2017 |
Kaikkialla jankutetaan verkostoitumisen ja ryhmätyöskentelyn tärkeyttä, vaikka oon aika ujo luonteeltani ja mulla on asperger. Pitänee siis varmaan yrittää valmistua siinä viidessä vuodessa. Onneksi kohta ensimmäinen opiskeluvuosi takana.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Se vasta stressaa kun työ menee alta ja velat kaatuu niskaan lmaof
Siis lamako yritit kirjoittaa? Ei ole lama nyt.
Sinccis
Vai lama off ? No se on. Ei lamaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mä olisin hoitanut asiani säntillisesti, opiskellut, tehnyt työt ja sitten yhteiskunta palkitsisi sen sillä, että velat kaatuu niskaan, niin en piittaisi enää mistään.
Keittelisin kaljaa ja tekisin kaikkea pimeätä työtä mitä mahdollista.
Olisihan se vapauttavaakin. Kun ei tarvitsisi enää stressata mistään.
Sinccis
Ja minulle opiskeluaika oli elämäni parasta aikaa! Elämä on juuri niin hankalaa, kuin siitä itse teet.
Vierailija kirjoitti:
Se vasta stressaa kun työ menee alta ja velat kaatuu niskaan lmaof
Heikot sortuu elontiellä, jätkä senkun porskuttaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi valmistua viidessä vuodessa?
Valmistu kolmessa vuodessa: ei tarvitse sietää yliopistoa niin kauaa ja työnantajat ymmärtävät heti että olet fiksu ja palkkaavat sinut. Ne viiden vuoden valmistujat ovat sitä harmaata massaa, josta kukaan ei erotu.
100 op vuodessa on paljon, harva pystyy siihen (riippuu toki alasta, esim kielissä voi vuoden kurssista saada vain 2 op).
Harva pystyy. Siksi sillä juuri erottuu sieltä keskinkertaisuuksien massasta. Jos ei pysty, on juuri sitä massaa.
Se vasta stressaa kun työ menee alta ja velat kaatuu niskaan lmaof