Mikä ihme miestä vaivaa? Rupeaa olemaan jaksaminen loppu!

Perkele, eikö täällä kukaan muu huomaa, että vähintään puolet näistä raflaavimmista puheenaiheista on nimimerkki "ap":n trolleja??? Näin on ollut jo vuosia ja useammalla sivustolla...saa näistä jotain sairasta tyydytystä!

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko kaikki miehet yhtä pöljiä ja kaikissa on tietysti omat huonot puolensa mutta..

Mies muuttuu aina ystävien seurassa kummalliseksi, on todella kylmä minua kohtaan ja saattaa sanoa jotain todella ilkeää, tahtoo selvästi " häpäistä" minut. Kotona ihan kiltti mutta julkisilla paikoilla mahdollisimman kylmä ja häijy. Oli jopa meidän häissä.

Miksi?

Lainaan avausviestin tähän vielä ja kysyn, että kotonako on "ihan kiltti"? Ei siltä kuulosta ketjun edetessä.

Kysyit ap mistä on kyse, kun mies haluaa häpäistä sinut julkisesti ja on tuttujen edessä sinulle häijy. Vastaus on helppo. Kyse on miehen lapsellisuudesta, idioottimaisuudesta ja kusipäisyydestä. Hänellä on huono itsetunto, siksi yrittää kohottaa muiden edessä itsensä sinun yläpuolelle alentamalla sinua. Luulee että on itse muiden edessä muka jotenkin arvostetumpi tyyppi niin. Hän yrittää osoittaa sinulle sinun "paikkasi" hänen "alapuolellaan". Tuollaista ei tarvitse kotona tehdä, koska kyse ei ole teidän suhteesta vaan niistä muista ihmisistä ja siitä miltä mies haluaa näyttää niiden muiden silmissä. Mies on kuitenkin idiootti, koska eihän muiden arvostus häntä kohtaan noin lisäänny vaan päinvastoin. Luuseri äijä. Näpäytä muutama kerta kunnolla takaisin. Älä kuitenkaan alennu miehen kanssa samalle tasolle haukkumalla häntä muiden edessä vaan nolaa mies siten, että sanot tuollaisessa tilanteessa muiden kuullen että "tuleeko sinulle hyvä mieli kun nälvit minua ja ilkeilet julkisesti? minun ei tarvitse kuunnella tällaista" ja POISTUT PAIKALTA. Kaikki ne muut on heti sinun puolellasi ja pitävät miestä idioottina, saattavat jopa sanoa sen miehelle. Johan on saatu mies ruotuun.

Miehet joilla on taipumusta henkiseen (ja myöhemmin ehkä fyysiseenkin) väkivaltaan toimivat kuten ap kuvaa. Nuorina tekevät sitä julkisesti kavereiden nähden ja vanhempina päin vastoin yksityisesti kotona, kun ei ole paikalla todistajia. Ihan tutkittu asia.

Vierailija kirjoitti:

Mitä vittua mä teen? Olen koittanut hoitaa kodin, lapset, seksin, olla nätti, tyylikäs, käydä töissä.. Oon koittanut mielestäni tehdä kaiken.

Mun on aivan turha taas tästäkään viikonlopusta mitään sanoa, koska on saanut aina kuitattua kaiken tuolla " sä kuvittelet ja hoida itse asiasi ja hullu ämmä" jutuilla.

En mä oikein voi tälle tilanteelle mitään.

Mies saa kaiken ja saa tehdä kaiken mitä haluaa koska minulla on huono omatunto ja hän masentuu entisestään jos ei saa tahtoaan läpi.

Miksi vitussa se ei lähde menemään?

Epäilen todella ettei rakasta minua mitenkään aidosti tai oikeasti.

Asiaa on turha koittaa selvitellä, koska vastaus on aina, ettei häntä kiinnosta.

No, vittu E-RO-A! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinussa mitään vikaa ole. Yrittävät manipuloida sinua uskomaan niin. Nyt ryhdyt vaatimaan kunnioitusta ja jos ei sitä tule niin lähde. Luultavasti olisi herätys ukollesikin kun näytät ettet enää hyväksy tuollaista. Sisua se vaatii, mutta ei kukaan ansaitse tuollaista pilkkaa koko ajan. Kerää itsesi ja uhkaus ilmoille, että nyt loppuu tuollainen nöyryytys koko ajan. Vaikka siinä nöyryytys tilanteessa jolloin saat porukkaa puolellesi vahvistamaan sanomaa.

Ap se maailman ainut virheetön ihminen? Totta kai aloittajassa omat vikansa ja puutteensa on. Parisuhde on kahden kauppa, jossa tulisikin aina miettiä pelkän yhden osapuolen syyttely sijaan olisiko kummassakin vikaa.

Ei ole kysymys itse kunkin vioista, vaan siitä miten puoliso suhtautuu omaan kumppaniinsa ja vielä muiden nähden! Joko kumppanin viat hyväksytään tai erotaan, vaan ei pilkata avoimesti ja harrasteta noin ilkeää ja henkisesti raastavaa käytöstä! Ap ei kerro olevansa virheetön.

Ja jos parisuhde on kahden kauppa, miksi siis mies tekee siitä avoimesti  ulkopuolisille perhe-elämänsä teatteria varten räätälöidyn näyttämön? Ei kunnioitusta, vaan pilkkaa.

Syyttely? Jos ap kertoo, kuinka huono olo on miehen kohtelun suhteen, on se syyttelyä? On kyllä aihettakin syytellä! En katselisi.

En todellakaan sano olevani virheetön. En kuitenkaan ikinä olisi ilkeä ja kylmä muiden seurassa. Ja kyllä tässä kumpikin tekee perisduunia että perhe ja parisuhde toimis jollain perustasolla, mutta en varmaan voi korjata noin syviä ja vanhoja juttuja millään.

Olen ihmetellyt kovasti miehen käytöstä äitinsä suhteen, mutta varmasti siellä on se että tuntee ottaneensa huonomman ja äitinsä on pyytänyt poikaansa miettimään, olenko minä järkevä vaihtoehto..

Toisaalta juuri kova tarve näpäyttää näiden kavereiden seurassa joiden mielestä en ollut tarpeeksi nätti yms. ( ja mies on kertonut näiden kavereiden sanoneen näin)

Edelleen itsetunto romuna vaikka olen näin vanha akka. Millään en pysty miestä pitämään tyytyväisenä..

Nyt olis varmaan aika luovuttaa tai lähteä. Kestänkö lasten takia? En tiä.

Vierailija kirjoitti:

Perkele, eikö täällä kukaan muu huomaa, että vähintään puolet näistä raflaavimmista puheenaiheista on nimimerkki "ap":n trolleja??? Näin on ollut jo vuosia ja useammalla sivustolla...saa näistä jotain sairasta tyydytystä!

Trollaa mitä trollaa, toimii myös toisinpäin, eli hyöty saattaa olla molemminpuolinen. Ei tässä vielä olla tilinumeroita ja sotuja kerrottu. Olet tosin varsin oikeassa.  :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän se olekaan sinun vastuullasi pitää miestä tyytyväisenä. Jossain  määrin tutulta kuulostaa, osin omasta elämästä, osin ystäväpariskunnan elämästä. Tällä parilla toinen puolisoista usein nolasi toisen yhteisissä illanvietoissa, se oli tosi tympeää. Omassa liitossa oli jokunen aika sellainen, että toinen oli kestotyytymätön kaikkeen ja ennen kaikkea kaikkeen minun tekemääni ja tekemättäjättämisiini. Onneksi se meni sitten ohitse, oli jotain ikäkriisiä ilmeisesti. Vikani minussakin on, tietysti, mutta välillä oli sellaista, ettei oikein osannut hengittääkään, ettei sekin olisi ollut jotenkin väärin.

No selvästi tässä meilläkin on jotain kolmenkympin kriisiä..

Tuntuu vaan etten saa henkeä. Tunnen itseni jälleen maailman rumimmaksi ja tyhmimmäksi naiseksi.

Ap

Aluksi lakkaat välittämästä yrityksiä mitätöidä ja pienentää sinut. Muista kuka olet. Kysy vaikka mieheltä miksi on kanssasi kun olet tyhmä ja huono. Vastaus on kuitenkin jotain ettei sinua voi jättää kun et pärjää ilman miestä. Otat siitä sen voiman näyttää sille kyrvälle miten merkityksetön hän on ja lähdet.

No olen monesti kysynyt haluaako erota tai lähteä. Sanoo sitten että lapsia en saa mukaani jos lähden ja hänellä ei ole mitään tarvetta erota. Ei kuitenkaan missään nimessä vaikuta tyytyväiseltä, jos tästä sanon sanoo että ei kai tässä niin tyytyväinen tarvi ollakaan. Huokaus. Päivästä toiseen vaan kaikki mun energia menee pitämään ukon tyytyväisenä, se on hirveän raskasta.

Etkö sä ole se patjalla nukkuja, joka on jo eronnut? Siis muutit omaan asuntoon, mutta mies vaati sinne avaimen jne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinussa mitään vikaa ole. Yrittävät manipuloida sinua uskomaan niin. Nyt ryhdyt vaatimaan kunnioitusta ja jos ei sitä tule niin lähde. Luultavasti olisi herätys ukollesikin kun näytät ettet enää hyväksy tuollaista. Sisua se vaatii, mutta ei kukaan ansaitse tuollaista pilkkaa koko ajan. Kerää itsesi ja uhkaus ilmoille, että nyt loppuu tuollainen nöyryytys koko ajan. Vaikka siinä nöyryytys tilanteessa jolloin saat porukkaa puolellesi vahvistamaan sanomaa.

Ap se maailman ainut virheetön ihminen? Totta kai aloittajassa omat vikansa ja puutteensa on. Parisuhde on kahden kauppa, jossa tulisikin aina miettiä pelkän yhden osapuolen syyttely sijaan olisiko kummassakin vikaa.

Ei ole kysymys itse kunkin vioista, vaan siitä miten puoliso suhtautuu omaan kumppaniinsa ja vielä muiden nähden! Joko kumppanin viat hyväksytään tai erotaan, vaan ei pilkata avoimesti ja harrasteta noin ilkeää ja henkisesti raastavaa käytöstä! Ap ei kerro olevansa virheetön.

Ja jos parisuhde on kahden kauppa, miksi siis mies tekee siitä avoimesti  ulkopuolisille perhe-elämänsä teatteria varten räätälöidyn näyttämön? Ei kunnioitusta, vaan pilkkaa.

Syyttely? Jos ap kertoo, kuinka huono olo on miehen kohtelun suhteen, on se syyttelyä? On kyllä aihettakin syytellä! En katselisi.

En todellakaan sano olevani virheetön. En kuitenkaan ikinä olisi ilkeä ja kylmä muiden seurassa. Ja kyllä tässä kumpikin tekee perisduunia että perhe ja parisuhde toimis jollain perustasolla, mutta en varmaan voi korjata noin syviä ja vanhoja juttuja millään.

Olen ihmetellyt kovasti miehen käytöstä äitinsä suhteen, mutta varmasti siellä on se että tuntee ottaneensa huonomman ja äitinsä on pyytänyt poikaansa miettimään, olenko minä järkevä vaihtoehto..

Toisaalta juuri kova tarve näpäyttää näiden kavereiden seurassa joiden mielestä en ollut tarpeeksi nätti yms. ( ja mies on kertonut näiden kavereiden sanoneen näin)

Edelleen itsetunto romuna vaikka olen näin vanha akka. Millään en pysty miestä pitämään tyytyväisenä..

Nyt olis varmaan aika luovuttaa tai lähteä. Kestänkö lasten takia? En tiä.

Miehen kaverit eivät ole sanoneet miehellesi että et ole tarpeeksi nätti. Tuollaisen väittäminen on vain ilkeää pelaamista miehen puolelta, hän haluaa että sinun itsetunto heikkenee ja väittää siksi tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sinussa mitään vikaa ole. Yrittävät manipuloida sinua uskomaan niin. Nyt ryhdyt vaatimaan kunnioitusta ja jos ei sitä tule niin lähde. Luultavasti olisi herätys ukollesikin kun näytät ettet enää hyväksy tuollaista. Sisua se vaatii, mutta ei kukaan ansaitse tuollaista pilkkaa koko ajan. Kerää itsesi ja uhkaus ilmoille, että nyt loppuu tuollainen nöyryytys koko ajan. Vaikka siinä nöyryytys tilanteessa jolloin saat porukkaa puolellesi vahvistamaan sanomaa.

Ap se maailman ainut virheetön ihminen? Totta kai aloittajassa omat vikansa ja puutteensa on. Parisuhde on kahden kauppa, jossa tulisikin aina miettiä pelkän yhden osapuolen syyttely sijaan olisiko kummassakin vikaa.

Ei ole kysymys itse kunkin vioista, vaan siitä miten puoliso suhtautuu omaan kumppaniinsa ja vielä muiden nähden! Joko kumppanin viat hyväksytään tai erotaan, vaan ei pilkata avoimesti ja harrasteta noin ilkeää ja henkisesti raastavaa käytöstä! Ap ei kerro olevansa virheetön.

Ja jos parisuhde on kahden kauppa, miksi siis mies tekee siitä avoimesti  ulkopuolisille perhe-elämänsä teatteria varten räätälöidyn näyttämön? Ei kunnioitusta, vaan pilkkaa.

Syyttely? Jos ap kertoo, kuinka huono olo on miehen kohtelun suhteen, on se syyttelyä? On kyllä aihettakin syytellä! En katselisi.

En todellakaan sano olevani virheetön. En kuitenkaan ikinä olisi ilkeä ja kylmä muiden seurassa. Ja kyllä tässä kumpikin tekee perisduunia että perhe ja parisuhde toimis jollain perustasolla, mutta en varmaan voi korjata noin syviä ja vanhoja juttuja millään.

Olen ihmetellyt kovasti miehen käytöstä äitinsä suhteen, mutta varmasti siellä on se että tuntee ottaneensa huonomman ja äitinsä on pyytänyt poikaansa miettimään, olenko minä järkevä vaihtoehto..

Toisaalta juuri kova tarve näpäyttää näiden kavereiden seurassa joiden mielestä en ollut tarpeeksi nätti yms. ( ja mies on kertonut näiden kavereiden sanoneen näin)

Edelleen itsetunto romuna vaikka olen näin vanha akka. Millään en pysty miestä pitämään tyytyväisenä..

Nyt olis varmaan aika luovuttaa tai lähteä. Kestänkö lasten takia? En tiä.

Et voikaan tietää. Mutta jonain kauniina aamuna, uudessa ja rauhallisessa kodissasi ilman miehen ivaa laittaessasi lapsillesi "virheettömästi" aamupalaa samalla miettien  tulevaa  elämääsi iloisena, toiveikkaana  ja vapaana, tiedät.

Niin ap nyt pitääkin kysyä sun itseltäsi että miksi sinusta tuntuu että sinun pitää yrittää miellyttää miestä ja pitää häntä erityisesti hyvällä tuulella ja olla hänen arvoisensa? Etkö ole itse mikään etkä.mitään?

Rakastettiinko sinua lapsuudrn kodissasi? Kehuiko isäsi sinua ja saitko tukea ja kannustusta vanhemmiltasi? Olivatko he kiinnostuneita sinusta ja vaikka koulunkäynnistäsi?

Lapsena opit sen kotona, että minkä arvoisensa pidät itseäsi.

Jos ei pidä itseään minään, sallii muidenkin, jopa oman aviopuolison kohdella itseään tyhjänarvoisena.

Olette pari, jotka ovat onnettomia itse ja tekevät toinen toisensa onnettomiksi. Miehesi voi huonosti mutta ei sinusta johtuvista syistä. Hän on onneton eikä usko että hänelle mitään iloa ja onnea edes kuuluu. Hän ei osaa toivoa parempaa koska ei ole sellaista koskaan kokenut eikä varmaan nähnyt esim omien vanhempiensa liitossa. Kunhan vaan olla möllöteyään.

Elämänne on surullista. Te voisitte olla niin paljon enemmän kuin vain piikittelyä, häpeämistä, huonoa oloa ja pahaa mieltä.

Aloita ap vain itsestäsi: Varaa aika kenelle tahansa psykologille tai mille vaan terapeutille. Ala tutustumaan itseesi. Käy läpi lapsuutta ja elämääsi.

Miestäsi et voi muuttaa etkä auttaa. Auta itseäsi niin alat voida paremmin. Onnea ja tsemppiä. Olet jo hyvällä alulla kun mietit että miksi teillä vpudaan niin huonosti.

Tiedoksi: Toisin kuin miehesi väittää, ei lasten jääminen mihinkään ole hänen päätettävissään.

Asian ratkaisee hänenkin puolestaan oikeus. Hänen näkökanta kuunnellaan ja sitten sinun. Sitten päätetään että kuka ja mikä ja minne lapset menee

Ajattele,jopa sinultakin kysytään ja sua jopa kuunnellaan!

Toisin kuin nyt avioliitossasi.

No olen monesti kysynyt haluaako erota tai lähteä. Sanoo sitten että lapsia en saa mukaani jos lähden ja hänellä ei ole mitään tarvetta erota. Ei kuitenkaan missään nimessä vaikuta tyytyväiseltä, jos tästä sanon sanoo että ei kai tässä niin tyytyväinen tarvi ollakaan. Huokaus. Päivästä toiseen vaan kaikki mun energia menee pitämään ukon tyytyväisenä, se on hirveän raskasta.[/

Sano lähteväsi ja lapset saavat jäädä miehelle, koska niin toivoo. Sano, että tapaat lapsia mielihyvin vaikka joka toinen viikonloppu; sitä mies ei pysty estämään. Avioliitto on PARIsuhde! Ei siinä ole tarkoitus mennä vain toisen ehdoilla, " pitää ukko tyytyväisenä". Miehellä on myös velvollisuutensa avioliiton eteen. Jos molemminpuolista kunnioitusta ei ole, liitto on syytä päättää. Ei lapsillekaan pidä antaa mallia, että liitossa toinen ei ole minkään arvoinen eikä ansaitse kunnioitusta.

Miehesi käytös viittaa lapsellisuuteen, selitteleehän pois sanomisiaan ja tekemisiään. Varmaankin menee aina äitinsä luo ja saa häneltä selityksen ettei hänessä ole mitään vikaa, vikahan on aina muissa, varsinkin siinä naispuolisessa. Olisiko niin että miehesi äiti on ainut nainen miehesi elämässä eikä hänen elämäänsä muita naisia mahdu? Yleensähän nämä käytös, vuorovaikutus ja sukupuolimallit on saatu lapsuudenkodista. Nyt vain toivon ettei miehesi oma isä ole alistajatyyppiä. Älä jää kotiin äläkä selittele tekemisiäsi, sanojasi, ostoksiasi ym. Tee sitä mistä nautit ja niiden kanssa joiden seurasta nautit. Sano miehellesi että kyselee äidiltään, hänhän tietää ja taitaa kaiken, eli käännä itsesi peiliksi miehellesi. Kun miehesi syyttää sinua, sano - tiedän itse miten asia on ja se riittää, selittelyjä hänelle ei tarvita, tämän jälkeen älä enään jää miettimään asioita joista miehesi sinua kuulustelee ja syyttää, sitähän hän juuri ajaa takaa. Lopulta olet itse omien sekavien ajatustesi vanki, niiden ajatusten joita miehesi on päähäsi laittanut, ja ihan tarkoituksella. Olen samaa mieltä kuin eräs aiempi kirjoittaja, jos miehesi syyttää tai solvaa sinua muiden edessä, käännä se häntä vastaan kuten aiempi kirjoittajakin kehoitti. Nyt hyvää itsetuntoa kehiin. Nenä pystyyn ja laittaudu kauniiksi, ihan oman itsesi ja muiden miesten ihailevien katseiden tähden, huomaat että se pienen ajan sisällä kantaa hedelmää ;o) ja parhaimmassa tapauksessa saat voimaa lähteä tästä alistavasta suhteesta pois. Älä anna narsistisen virtahevon alentaa itsetuntoasi ja itsekunnioitustasi nolliin!

Mies manipuloi sinua taitavasti tuntemaan itsesi huonoksi. Apua hänelle siinä antaa anoppi.

Mitä tarkoitat että mies masentuu jos ei saa tahtoaan läpi? Sekin on sinun manipulointia.

Koitappa kasvaa itsenäisemmäksi. Olisi jo aika lopettaa tuo anteeksi pyytely.

Jeps, kyllä täällä moni on antanut hyviä pointteja.. Ja osunut oikeaan. En tiedä miksi olen koittanut miestä hyvitellä ja näin kauan.

Todellakin olisi pitänyt näpäyttää takaisin viimeksikin, mutta tuo on niin taitava. Heittää piikin vittumainen hymy naamalla ja korjaa tilanteen jollain alentuvalla kommentilla ja poistuu.

Kotoa minulla on maailman huonoin malli parisuhteesta ja mies koittaa lapsilla ja maallisella mammonnalla paikata vanhempiensa epäonnistumisia.

Mies on mielellään allapäin, masentunut ja vihainen. Monesti kyselen miksi, mutta vastaus on " en tiedä".. Kaikki jää aina auki.

Mies on välillä kuin pieni lapsi joka saa tahtonsa läpi, ettei tulis paha mieli.

Riidellä enää ei, koska mies sanoo " ihan sama" ja poistuu paikalta.

Kumpikin on jotenkin luovuttanut..

No, enhän minä voi miehen elämään loputtomasti vaikuttaa.. Pelottaa vaan jotenkin kaikki ja elämä tuntuu ihan loputtomalta suolta.

Enhän minä mitenkään miehen kunnioitusta saa kun kerran pohjat on ihan paskat.

Tiedän että mies tuntee itseään kohdeltavan tosi epäreilusti monessa asiassa, joten siksi olen kysynyt jos lähtisin hankaloittamasta hänen elämää mutta ei halua sitäkään.. Liekö pelkää jäävänsä yksin.

Luulisin että jäisin kuin nalli kallliolle jos löytäisi jonkun toisen..

Lapsellista käytöstä mieheltäsi. Tämäntyyppiset miehet mököttävät ja väittävät itseään masentuneiksi yhden asian tähden, jotta saisivat periksi, kaikessa. Älä mene siihen sudenkuoppaan että alat höösätä, paapoa ja sääliä miestä tämän tähden, sitä hän hakeekin. Ja kun olet itse herkimmilläsi, silloin hän iskee. Ei merkkiä masennuksesta. Opi jo nyt se että tämäntyyppisellä miehellä on pakonomainen tarve pönkittää omaa egoaan sillä että sinä voit huonosti. Jaksatko tulevaisuutta ja arkea ihmisen kanssa jonka kanssa et voi jakaa varsinkaan mitään positiivista joka tulee sinusta tai jota olet kokenut, sehän on miehelle uhka! Mieti - jaksatko? Eikö toimiva vastavuoroinen parisuhde ole sitä että toinen kannattelee toista hyvinä ja pahoina päivinä, silloin kun huomaa toisen sitä tarvitsevan. Ilman ivaa, ilman pakonomaista tarvetta saada vastapalvelusta toiselta, alistamatta ja solvaamatta toista? Kevät koittaa. Hanki itsellesi mies joka jakaa kanssasi elämän ilot ja surut. Parhaimmassa tapauksessa jopa lapset voivat paremmin kun huomaavat vanhempien voivan paremmin. Jos voitte jakaa lapsienne huoltajuuden niin että he ovat teillä vuoroviikoin, saat kuin uuden nuoruuden takaisin joka toinen viikko, silloin olet vapaa tekemään ihan sitä mitä haluat ja kenen kanssa haluat ja mitä parasta, ilman miestä joka ei koskaan ole tyytyväinen, alistaa, käskyttää ja elää kuin itse olisi sinkku. Nyt kevättä rintaan ja ulos lenkille auringonpaisteeseen, vie vaikka lapset hoitoon jollekin tutulle tai sukulaiselle. Lenkkipolulta tai salilta niin moni muukin on löytänyt hyvän itsetunnon omaavan hyväkroppaisen miehen. Tsemppiä!!!

Joskus kotona, rauhallisena hetkenä kysy häneltä, miksi hän toimii niin. Kerro, kuinka pahalta se sinusta tuntuu. Voi olla, että hän ei ole vain tajunnut käyttäytyvänsä omituisesti.

Minun miehelläni oli aikaisemmin tapana pitää ihan kaikkia minun kavereitani ha ystäviäni omituisina, vaikka hän ei olisi edes tavannut heitä. Se tuntui pahalta. Kerroin siitä hänelle, ja kysyin, onko hänkin siis jotenkin omituinen, koska hän viihtyy minun seurassani. Sen koommin hän ei ole pilkannut kavereitani.