Kauanko uudessa vakavassa perheenperustamiseen tähtäävässä suhteessa pitäisi käyttää aikaa tutusmisvaiheeseen ja voiko sitä mitenkään nopeuttaa?

Keskustelu, keskustelu, keskustelu, keskustelu...

Mitä enemmän vuorovaikutusta, sitä nopeammin dynamiikka kehittyy.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelu, keskustelu, keskustelu, keskustelu...

Mitä enemmän vuorovaikutusta, sitä nopeammin dynamiikka kehittyy.

Riittääköhän vuosi siihen? Voiko niinkin pitkän ajan jälkeen olla vielä tuntematta toista kokonaan? Haluan myös elää enkä vain keskustella kun on yhä huumavaihekin menossa!

Ei sitö kukaan muu voi kertoa koska olet valmis, ihan itse pitää se tietää.

Olisko 10 vuotta hyvä harkinta-aika?

Eiku miksi ihmiset kysyy asioista joita kukaan muu ei oikeasti voi neuvoa? Tai neuvoo tietysti kun tämä on AV.

Jätä se sika, on kelpo vakioneuvo täällä.

Vierailija kirjoitti:

Olisko 10 vuotta hyvä harkinta-aika?

Eiku miksi ihmiset kysyy asioista joita kukaan muu ei oikeasti voi neuvoa? Tai neuvoo tietysti kun tämä on AV.

Jätä se sika, on kelpo vakioneuvo täällä.

Toisilla on enemmän kokemusta kuin toisilla. Toisilla on onnistuneempia onnellisempia suhteita kuin toisilla. Kiva jos kertoisivat neuvoja miten saavuttaa onnistuminen.

Eikös se tähtäin pitäisi olla jossain muussa kuin perheen perustamisessa? Esim. toisen rakastamisessa.

Kahden vuoden kieppeillä loppuu yleensä se sokea ihastumisvaihe, mutta merkitystä on tietysti silläkin, kuinka intensiivisesti ollaan yhdessä.

Minusta seurusteluvaiheesta, ja etenkin juuri siitä alkuvaiheesta, pitäisi nimenomaan nauttia ja toivoa sen kestävän pitkään. Sitä kun ei saa ikinä enää takaisin.

Sinulle taitaa olla tärkeintä saada ylipäänsä joku sen sijaan, että olisit ihastunut tai rakastunut juuri tähän ihmiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisko 10 vuotta hyvä harkinta-aika?

Eiku miksi ihmiset kysyy asioista joita kukaan muu ei oikeasti voi neuvoa? Tai neuvoo tietysti kun tämä on AV.

Jätä se sika, on kelpo vakioneuvo täällä.

Toisilla on enemmän kokemusta kuin toisilla. Toisilla on onnistuneempia onnellisempia suhteita kuin toisilla. Kiva jos kertoisivat neuvoja miten saavuttaa onnistuminen.

Ihmiset on sen verran erilaisia ettei toisille voi neuvoa mikä sopii heille.

Joskus 1800-luvulla oli yhteiskunnan toimesta määrätty minkä ajan kuluttua leski saattoi ruveta riiustelemaan uuden kanssa papin aamenta varten. Eroja ei tietenkään silloin hyväksytty.

Myös oli kyläyhteisön kirjoittamattomat mutta tiukat säännöt seurustelusta ja mikä oli sallittua minkäkin ajan kuluessa. Nykyään ihmiset saaat tehdä haluavat.

Itse jonkinverran päälle kolmikymppisenä perheettömänä seurustelin vuoden niin, että asuttiin erillään. Käytännössä kyllä suuri osa tästä meni jo saman katon alla. Sitten muutto yhteen ja aika pian olikin ensimmäinen lapsi tulossa. Nyt odotellaan toista, toistaiseksi tuntuu oikealta valinnalta :)

Me keskusteltiin lapsista jo kuukauden tuntemisen jälkeen, se oli molemmille jotenkin luonnollista. No lapsi sai puolivahingossa alkunsa kun oltiin tunnettu kuukausi, niin siinä sitten kävi että ero tuli pari viikkoa ennenkuin lapsi täytti vuoden, ei siis kahta vuotta ehditty olemaan yhdessä.

Kyllä siinä jonkin aikaa menee, että ihminen on täysin oma itsensä eikä vain yritä miellyttää toista, tästäkin miehestä tuli aivan eri ihminen, eron jälkeen muuttui vielä. Aina on oltu hyvissä väleissä ja pystytty lapsen asiat yhdessä hoitamaan, mutta huomasin että mies muuttui aivan eri ihmiseksi. Ehkä olisin tämän huomannut, jos oltais seurusteltu pidempään ennen lapsen tuloa.

Älä siis lähde heti tekemään lasta, nykyisen miehen kanssa ollaan seurusteltu 7 vuotta joista vuosi naimisissa ja nyt yritämme yhteistä lasta. Ei tietenkään ihan näin kauaa tarvitse odottaa, mutta ainakin se vuosi pari jotta tunnet koko ihmisen

Jos ei halua heti erota, niin kyllä siinä pari vuotta voi helposti mennä ennen kuin näkee tarpeeksi. Mitä vanhempi ihminen, sitä enemmän yllätyksiä voit kohdata toisen menneisyydestä.

Nopeuttaa voi muuttamalla yhteen niin pian kuin mahdollista, jotta pääsee elämään yhteistä perusarkea. Selviää nopeammin toisen tavat, arvot, miten yhteiselämä pelittää esim kotitöiden ja siisteyskäsityksen osalta. Raha-asioiden hoito on myös tärkeä selvittää, esim toisen holtiton tuhlaaminen tai sairas piheys. Lapsia ei kannata tehdä ennen kuin rakastumisen vaihe on ohi ja laput tippuneet silmiltä.

Suosittelen kanssa ihan katsomaan pari-kolme vuotta miten ensihuuman jälkeen elämät kohtaavat. Tuossa ajassa ehtii olla arkea ja vastoinkäymisiä.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen kanssa ihan katsomaan pari-kolme vuotta miten ensihuuman jälkeen elämät kohtaavat. Tuossa ajassa ehtii olla arkea ja vastoinkäymisiä.

Ei oo aikaa!