Tyttöäni oli "pilkattu" päiväkodissa lentokone sukista.

Äitiyspakkaus värit ehkä sinänsä ymmärtää, että vauvoista ei välttämättä huomaa onko tyttö vai poika ja vaatteet voi viestittää.

Mutta törkeää haukkua tätä Suomen ylpeyttä. Ottakaa rahana, jotka moititte, mutta samaa määrää ei kaupasta sillä summalla saa.

Pojalla oli tarhaikäisenä pinkki paita josta piti kovasti. Joskus alkoi puhua kuinka ei enää halua sitä käyttää kun joku oli sanonut ettei ole poikien paita (on muuten ostettu poikien osastolta).

Itse näin tilaisuuden kasvattaa lapsen itsetuntoa ja keskusteltiin siitä tarvitseeko muiden sanomisista välittää kun itse paidasta pitää.

Nyt ala-asteella eikä välitä mitä muut ajattelee vaatteista. Lainailee minun kukkasukkia ja ostettiin juuri upeat glitterlyijykynät. Ei sitä vaatteista kiusata kun ei itse välitä yrityksistä vaan sanoo itse pitävänsä.

Sitten lelut. Minun mielestä esim. Nuket ja leikkikeittiöt sopii myös pojille. Siinä matkivat kotielämää ja ei ole roolia, että ruoan laitto ja lastenhoito on vain tyttöjen ja naisten hommaa.

Vierailija kirjoitti:

Puhu ihmeessä henkilökunnalle. Sain juuri esikoisen ja olen ihan järkyttynyt kun jo vastasyntyneiden vaatteet ovat selkeästi sukupuolittuneet.

Mulla jo isompi vauva, mutta monesti ihmiset ovat arvelleet häntä pojaksi, jos en ole pinkkiin häntä pukenut. Mulla on sellainen tumman harmaa haalari hänelle ja se päällä ulkona ihmiset usein tulevat katsomaan mun "suloista poikaa". Ei mua mitenkään loukkaa, vaikka tyttöäni luullaan pojaksi, mutta tuosta näkee miten vahvasti värit ovat "sukupuolittuneet". Mä ainakin yleensä kysyn vanhemmalta sukupuolen, enkä tee vaatteista olettamusta.

Jos tyttö vaihtaa sukat, niin kiusaaja alkaa kysellä, että mikset enää pidä niitä lentokonesukkia.

Vierailija kirjoitti:

Pojalla oli tarhaikäisenä pinkki paita josta piti kovasti. Joskus alkoi puhua kuinka ei enää halua sitä käyttää kun joku oli sanonut ettei ole poikien paita (on muuten ostettu poikien osastolta).

Itse näin tilaisuuden kasvattaa lapsen itsetuntoa ja keskusteltiin siitä tarvitseeko muiden sanomisista välittää kun itse paidasta pitää.

Nyt ala-asteella eikä välitä mitä muut ajattelee vaatteista. Lainailee minun kukkasukkia ja ostettiin juuri upeat glitterlyijykynät. Ei sitä vaatteista kiusata kun ei itse välitä yrityksistä vaan sanoo itse pitävänsä.

Kskustelut sinänsä on ihan paikallaan. Lapsen kuuluu oppia tietämään ja hyväksymään se että kaikki eivät pidä samoista asioista, kaikki tytöt eivät pidä tyttömäisistä jutuista vaan pitävät enemmän asioista joita jouku toinen pitää enemmän poikien juttuina.

Automaattisesti hyvästä itsetunnosta ei mielestäni kuitenkaan kerro se että uskaltaa olla erilainen kuin muut. Jos et koe omaksi jutuksesi sitä että erotut kavereistasi esim. vaatetuksen värin mukaan, miksi omia mieltymyksiä ei voisi vaihtaa paremmin ryhmää vastaavaksi.

Joku kokee onnistuneensa ja saavansa itsetuntoa kun sopeutuu ryhmään, toinen haluaa itse luoda roolimalleja ja kolman niitä rikkoa ihan omasta persoonallisuudestaan riippuen. Kiusta ketään ei pitäisi sen paremmin sen vuoksi että hän kokee ryhmän tai esim. tyttöjen jutut omikseen kuin senkään takia että hän pitääkin niistä asioista joista muut ei ehkä pidäkään.

Meidän poika puhuu aina tyttöjen jutuista,leluista ja leikeistä,mutta sitten tytöt onkin ihan kivoja jos ne leikkii poikien leluilla tai niillä onkin lentokonesukat.

Vierailija kirjoitti:

Kaikessa sukupuolineutraaliudessa pitää silti muistaa antaa myös tyttöjen käyttää halutessaan niitä pinkkejä vaatteita. Jotkut äidit yrittävät tämän kieltää halutessaan osoittaa jotain erityistä tasa-arvoisuutta, on muka jotain erikoisen hienoa, kun meidän tyttö ei halua nukeilla leikkiä.  Eli pitäisi todella korostaa, että jokainen voi käyttää niitä värejä joista tykkää.

Juuri näin! Itseäni ärsyttää ihan suunnattomasti se, ettei tyttö saisi olla tyttömäinen. Omalla vähän alle nelivuotiaallani on nyt todella vahva prinsessavaihe menossa. Haluaa pukeutua vain hameisiin. Mitä röyhelömpi sen parempi. Lisäksi päässä on kruunu lähes aina. Leikkii lähinnä poneilla ja Disneyn prinsessaleluilla. Pari tuttua sukupuolineutraalia kasvatusta ihannoivaa äitiä pitää ihan kamalana sitä, että annan lapsen nyt toteuttaa tätä prinsessavaihetta ihan täysillä. En mielestäni opeta lapsestani heikkoa naista, vaikka annan hänen ihailla prinsessoja. Mielestäni opetan, että on enemmän kuin ok olla oma itsensä ja tykätä niistä jutuista mistä tykkää.

Millä tavalla lentokoneet muka  ovat joku 'poikien juttu' ?

Itse olen 38-vuotias mies enkä ole matkustanut lentokoneessa kuin muutaman kerran koko elämäni aikana.

Ei minulla mitään varsinaista lentokammoa ole,mutta en nyt mitenkään erityisemmin ole siihen matkustustapaan sinänsä ihastunutkaan .

Laivalla tai junalla matkustan kuitenkin joka tapauksessa paljon mielummin,kuin lentokoneessa

.Lentokoneet sinänsä, esim. jonkun lentokonemallin näkemisen mahdollisuus jossain taas ei kiinnosta minua minkään vertaa,eikä saa minua lähtemään mihinkään lentokentälle tai muuallekaan mihinkään  näyttelyyn tai kone-esittelyyn yleisölle.

Kyllä joku pieni  tyttölapsi minusta voi ihan hyvin haaveilla nykyään  vaikka liikennelentäjän lupakirjasta, lentokonemekaanikon, tai pilotin urasta eli vaikkapa näiden alojen koulutukseen suuntautumisesta sitten niihin pyrkimiseen  vaadittuun ikään joskus kasvettuaan.

Voi tietysti perinteisemmin  myös haaveilla  lentoemännäksi ryhtymisestä.

Kaikki nämä ammatit liittyvät lentokoneisiin ja liittyväthän ne kenttähenkilökunta, lentoaseman  virkailijat, lennonjohto ja jopa matkaoppaiden työ ja matkatoimiston virkailijoidenkin työ sikäli , että lentoliikenteen varaanhan ne kaikki tavalla tai toisella  perustuvat ja  rakentuvat ammatteina ,eikä niitä tietenkään ilman lentomatkailun tarvetta voisi ollakaan.

Lentokoneet siis OVAT 'tyttöjen juttu' ihan siinä missä poikienkin (...mahdollinen)  'juttu'. 

Sen verran on kuitenkin  tarkennettava, että se on toki vain niiden tyttöjen,tai niiden poikien 'juttu',joita vain tulevaisuudessaan lentäminen,lentokoneet tai niihin liittyvät ammatit kiinnostavat ja kiehtovat. MUIDEN  'juttu' (siis tyttöjen tai poikien)  SEN EI KUITENKAAN TARVITSE OLLA OLLENKAAN:

(ps*Ei sen silti tarvitse estää ketään pitämästä mitään lentokoneen kuvalla varustettua vaatekappaletta)

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikessa sukupuolineutraaliudessa pitää silti muistaa antaa myös tyttöjen käyttää halutessaan niitä pinkkejä vaatteita. Jotkut äidit yrittävät tämän kieltää halutessaan osoittaa jotain erityistä tasa-arvoisuutta, on muka jotain erikoisen hienoa, kun meidän tyttö ei halua nukeilla leikkiä.  Eli pitäisi todella korostaa, että jokainen voi käyttää niitä värejä joista tykkää.

Juuri näin! Itseäni ärsyttää ihan suunnattomasti se, ettei tyttö saisi olla tyttömäinen. Omalla vähän alle nelivuotiaallani on nyt todella vahva prinsessavaihe menossa. Haluaa pukeutua vain hameisiin. Mitä röyhelömpi sen parempi. Lisäksi päässä on kruunu lähes aina. Leikkii lähinnä poneilla ja Disneyn prinsessaleluilla. Pari tuttua sukupuolineutraalia kasvatusta ihannoivaa äitiä pitää ihan kamalana sitä, että annan lapsen nyt toteuttaa tätä prinsessavaihetta ihan täysillä. En mielestäni opeta lapsestani heikkoa naista, vaikka annan hänen ihailla prinsessoja. Mielestäni opetan, että on enemmän kuin ok olla oma itsensä ja tykätä niistä jutuista mistä tykkää.

Taidat itse olla oikein sitä Madeleinen tai Victorian vierailujen vakioliputtajaporukkaa siellä jo kentän laidoilla tai kadun varressa hyvissä ajoin paikan itselleen, varannutta  pikku ruotsinlippuineen kädessä..

Sitä oikein  ydinjoukkoa siellä joka on tarkkaan selvillä paitsi aina  kuningasvierailun ajankohdasta ja paikasta,myös sen aikataulusta ja reitistä.

Pieni sadekaan ei tietysti sen jengin tunnelmia siellä  laske eikä sen vallitseviin, odottaviin  mielialoihin vaikuta. Siellä ja siinä porukassa  voit kuninkaallisia fanittaa ihan estoitta ja   olla siis ihan oma itsesi.

Ja se odotus palkitaan ihastuttavin vilkutuksin ja prinsessojen säteilevin,lokakuisenkin räntäsään kirkastavin hymyin

Tyttäresi saa hyvät opit sinä sivussa siitä,mikä elämässä on todella tärkeää ja mitä ei kannata koskaan 'missata' kun vain  tilaisuus on...

Miksi tytön pitäisi haluta olla 'tyttömäinen',jos kerran itsekin ON jo valmiiksi tyttö,eli siis  tytöksi tullut ja tyttönä maailmaan ja elämään naiseksi syntynyt ihminen  ?

Itse kyllä aina napakasti puutun, jos joku meinataan jättää yksin vaikka sillä verukkeella, että "tämä leikki on vain pojille". Lapset ovat oppineet, että tytöt ja pojat osaavat ja saavat leikkiä yhdessä ihan mitä leikkejä vaan. Toisten pukeutumiseen ei ole kukaan lapsista vielä älynnyt kiinnittää huomiota, ja hyvä niin.

T. Päiväkodin täti

Vierailija kirjoitti:

Sitten lelut. Minun mielestä esim. Nuket ja leikkikeittiöt sopii myös pojille. Siinä matkivat kotielämää ja ei ole roolia, että ruoan laitto ja lastenhoito on vain tyttöjen ja naisten hommaa.

Niinpä. Meillä ja useammassakin tuttavaperheessä isä tekee pääasiassa ruoat. Olisi siis todella kummallista sanoa lapselle, että leikkikeittiöt olisivat tyttöjen leikki. Meillä 6 v. lapsi katsoi minua todella pitkään hämmentyneenä, kun tuli joskus puhetta, että joidenkin mielestä ruoanlaitto on enemmän naisten juttu.