Tyttöäni oli "pilkattu" päiväkodissa lentokone sukista.

Onneksi minun ei tarvitse koskaan laittaa lastani päiväkotiin.

Vierailija kirjoitti:

Oli itse valinnut ne kaupasta. Joku toinen tyttö oli todennut et ne on poikien. Lisäksi nykyään puhuu tosi paljon tyttöjen ja poikien väreistä ja leikeistä. Olen monta kertaa sanonut että tytöt saa tykätä lentokoneista,autoista,sinisestä jne. ja pojat vastaavasti nukeista, pinkistä jne.

Siltikään ei suostu nykyään mihinkään mikä on ns. poikien juttu.

Pitäisiköhän alkaa puhua tästä hoitajille?

Kyllä täytyy puhua hoitajille! Koko tilanne ja kaikki osalliset ja pyytää selvittämään asia mahd.pian kaikkien kesken! Yst.t:n vastaavia tilanteita kohdannut 4:n lapsen äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisiköhän alkaa puhua tästä hoitajille?

Hoitajienko pitäisi kieltää muita lapsia olemaan sitä mieltä että autot on poikien juttuja jne.?

Lasten tasa-arvoiseen kohteluun ja tasa-arvoon, kiusaamiseen yms. kiinnitetään yhä enemmän huomiota joten henkilökunnalle on hyvä mainita asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisiköhän alkaa puhua tästä hoitajille?

Hoitajienko pitäisi kieltää muita lapsia olemaan sitä mieltä että autot on poikien juttuja jne.?

En nyt tarkoita tätä, tuskin hoitajat ovat tätä mieltä. Kotoahan se kasvatusmalli varmaan tulee, mutta hoitajat voisivat varmasti enemmän keskustella lasten kanssa siitä kuinka jokaisen tulisi olla oma itsensä ja toteuttaa niitä asioita joista on kiinnostunut. Riippumatta sukupuolesta.

-ap

No minun käsittääkseni meidän päiväkodissa hoitajat puhui kyllä asioista.En kokenut että minulla olisi ollut mitään tarvetta puuttua siihen miten he asiaa pitävät esillä tai siihen puuttuvat. Siitä huolimatta molemmilla sekä tytöllä että pojalla jutut joita he esim. päiväkotiin halusivat laittaa olivat enemmän niitä oman sukupuolen mukaisia. Tytön lempiväri muuttui sinisestä joksikin toiseksi vaikka esim. kotona hän sinisiä vaatteita edelleen käytti, poika taas ei halunnut laittaa päiväkotiin siskolta pieneksi jäänyttä paitaa vaikka sitä kotona käyttikin jne. Aluksi se hiukan hämmensi ja oli surullistakin. Ja lapsen kanssa kyllä myös puhuttiin asiasta että vaikka paras ystävä olisi erimieltä asiasta sen ei tarvi olla este sille että sinä tykkäät jostakin mitä hän pitää vaikka poikien juttuna, lapselle vain oli jotenkin luotaista käyttää niitä juttuja jotka hänet enemmän liitti ryhmässä omiin kaveriporukoihin.

Ehkä tämä tosiaan on se syy, että haluaa kuulua kaveriporukkaan. Mutta silti tekee pahaa kun tämä jatkuu ihan kotonakin. Serkulleen selitti heti kun olivat ulos menossa, että nämä mustat housut on sitten tyttöjen puolelta.

Luultavasti yritän käydä vielä keskustelua aiheesta päiväkodin henkilökunnan kanssa, jos tämä ei muuta tyttäreni suhtautumista asiaan tulen siihen tulokseen että hän haluaa tosiaan pukeutua nyt näin ja en tee siitä numeroa.

Kiitos asiallisista viesteistä. -ap

Tulin tosi surulliseksi tästä! Menin kouluun kuusivuotiaana vuonna 1958. Yksi luokan tytöistä otti minut silmätikukseen ja pilkkasi muille, että minulla on poikien kengät! Eivät ne olleet, mutta häpesin hirveästi ja kouluun menosta tuli painajainen. Onneksi muutettiin toiselle paikkakunnalle jo ennen ensimmäisen luokan joulua eikä minua enää uudessa koulussa kiusattu, mutta vieläkin muistan tuon onnettoman koulun alun.

Uskomatonta, että samasta asiasta kiusataan vielä, liki 60 vuotta myöhemmin.

Pojilla on päiväkodissa pitkiäkin hiuksia , on punaista puseroa, punaista kenkää jne eikä kukaan kiusaa. 

Vierailija kirjoitti:

Pojilla on päiväkodissa pitkiäkin hiuksia , on punaista puseroa, punaista kenkää jne eikä kukaan kiusaa. 

Läheskään aina se ei ole edes kisaamista vaikka joku sanoisi kenkiä olevan tyttöjen väriä. Toiset vain on herkempiä muiden mielipiteille eivätkä enää halua laittaa jotakin sen takia että yleensä pojat käyttää sitä väriä tai parhaat kaverit ei koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Puhu ihmeessä henkilökunnalle. Sain juuri esikoisen ja olen ihan järkyttynyt kun jo vastasyntyneiden vaatteet ovat selkeästi sukupuolittuneet.

Voi kauheeta. Nyt kyllä järkytyin. Kukaan ei kiellä suo ostamasta sun esikoiselle vasleanpunaista tai auto kuviollista vaatetta. Saat kuule elämäsi aikana järkyttyä vielä monta kertaa.

Rohkaisisin tyttöä edelleen käyttämään lentokonesukkiaan, ei pidä myöntyä mihinkään tyhjänpäiväiseen arvosteluun, kyllä kuiva rikka hännästä karisee.

Tyttö tarvitsee valmiita ajatusmalleja ja sanoja, joilla vastata muiden lasten typeryyksiin. Jotain niin yksinkertaista kuin "mä tykkään lentokoneista", "kävimme isän kanssa lentokentällä", "äiti onkin insinööri", "mä haluan isona lentäjäksi". Tietysti vain sellaista, minkä tyttö voi aidosti ajatella ja sanoa. En silti painostaisi tyttöä laittamaan samoja sukkia päiväkotiin, vaan valmentaisin häntä vastaavien tilanteiden varalle. 

Tosi paljon riippuu ryhmästä ja ihan hoitajastakin, miten sukupuolitettua touhu on.

Poikani, joka on aina leikkinyt sekä autoilla että nukellakin, kysyi multa yksi päivä että voiko poika tykätä Peppi-kirjoista. Kyllä pysäytti! Selvisi, että muut pojat olivat kiusanneet omaani kun oli nauttinut satuhetkestä.

Nyt taas tyttäreni ryhmässä meidän tyttö on ainoa, joka ei pukeudu prinsessaksi eikä välttele poikia kuten muut ryhmän tytöt, mutta näyttäisi kelpaavan silti molempien porukoiden leikkeihin. Tässä ryhmässä hoitajat pistävät tytöt ja pojat sekaisin pareiksi jne. aktiivisesti, ja juuri kuulin vähän aikaa sitten kun yhdelle tytölle annettiin suorasanaista palautetta poikien syrjimisestä.

Tässä on käytetty aika voimakkaita sanoja. Täytyy nyt muistaa, että lapset nyt tyypillisesti ihmettelee ja kommentoi kaikkea näkemäänsä, eikä se ole lapselta pilkkaa jos hän toteaa että nuohan on poikien sukat, hän vain sanoo mielipiteensä. Sitten se on pilkkaa jos lapsi lähtee nauramaan niille sukille tai toistelee sitä asiaa.

Lastenhoitajana olen vain tokaissut noissa tilanteissa, että kyllä tuollaisia sukkia voi pitää sekä tytöt että pojat ja asia on AINA ollut sillä loppuunkäsitelty, oli kyse sitten väreistä tai kuvista.

Sen sijaan työkavereille kyllä huomauttelen kun menee sille linjalle, että tytöt ohjataan aina kotileikkiin, pojat autoleikkiin jne. tai jos ihmetellään että joku poika leikkii vain tyttöjen leikkejä tai tyttö poikien.

En kyllä yhtään ihmettele mistä tuo kaikenlainen rasismi ja kiusaaminen kumpuaa. Näkeehän sen jo av:lla kun mammat valittaa joka v-tun vuosi äitiyspakkauksen tyttöjen ja poikien värejä... Jo vauvasta asti opetetaan että tietyn sukupuolen on kuuluttava tietynlaiseen muottiin. 

Lapsiraukat koettavat kapinoida aikuisten sairasta sukupuolineutraali-hössötystä vastaan.

"Hiljaa penikat! te olette sitä mitä täti haluaa!"

Onko pilkattu yhdys sanoista?

Vierailija kirjoitti:

Puhu ihmeessä henkilökunnalle. Sain juuri esikoisen ja olen ihan järkyttynyt kun jo vastasyntyneiden vaatteet ovat selkeästi sukupuolittuneet.

Saitko järkytykseltäsi hengitettyä, musteniko silmissä?

Minun pojalla oli punainen paita jossa keltainen auton kuva. Sille oli kans joku neropatti tiennyt kertoa, että pojat ei saa käyttää punaista.

Selitin pojalle, että myös aikuiset miehet pitävät värikkäitä vaatteita. Isilläkin on punaisia paitoja.

Ei ole oikein.

Lapset voivat ihan viattomastikin ihmetellä ja höpöttää kaikenlaista. Oma tyttönikin on joskus tokaissut jollekin pojalle että tuo on tyttöjen juttu, tai tytölle että eikö tuo ole poikien juttu. Sama tyttö itse leikkii ja pelaa poikien kanssa päivittäin, ja käyttää ongelmitta kaiken värisiä ja kuvioisia vaatteita. Nuo kommentit ovat vain olleet sellaisia hetkittäisiä lapsen aivopieruja, kun ei se ajattelu ole vielä niin kehittynyttä. Huolestuneempi olisin aikuisten asenteista.. tytölleni joskus päiväkodin täti totesi että hänellä on poikien jalat, kun polvissa oli mustelmia kiipeilystä sun muusta johtuen! Ei voi kuulema käyttää enää hameita. oli ehkä älyttömin juttu mitä olen kuullut.

Meidän tytölle emme hanki ja sisusta mitään vaaleanpunaista. Emme myöskään opeta niiaamista vaan kumarruksen niin kuin pojallekin.