Millaiset välit sinulla on työpaikkasi siivoojan kanssa? Pystytkö juttelemaan hänen kanssaan henkilökohtaisemmistakin asioista?

Emme puhu. Minä hoidan omia hommiani ja väistän häntä sen minkä pystyn. Teen sen aikaa töitä toisessa työpisteessä. Hän on hiljainen ja minä myös, joten on kiva kummallekin, kun ei tarvitse pakkojutella. Sanon hei ja kiitos. 

Työpaikallani siivooja käy vain iltaisin eli en ole tavannut häntä/heitä koskaan. 

Juttelemme kahvitauolla keskenämme, yleensä lemmikeistä, mitä suunnitelmia on illaksi tai viikonlopuksi tms. Näytämme kännykästä kuvia toisillemme. Olen lto. 

Tervehdin ja joskus esim tänään viikonlopun kynnyksellä vaihdettiin muutama sana viikonlopusta. Ei mitään henkilökohtaista. Olemme ventovieraita. Siivooja tulee toimistolle myöhään iltapäivällä tai alkuillasta.

Meillä firma on kilpailuttanut siivouksen niin tiukille, ettei tule mieleenkään mennä häiritsemään siivoojia. Vaihtuvuus on kova. En yhtään ihmettele, en minäkään jaksaisi tehdä työtäni kunnolla samalla suunnittelulla, kuin meidän siivous on.

Ärsyttää kun pomot laskee kustannukset halvimman mukaan, ei parhaimman hinta-laatu -suhteen mukaan. Halvalla ei saa kuin perusteet. Eikä se oikein riitä meidän työpaikalla.

Olen saunonut alasti firman siivoojan ja sen tyttären kanssa,pyyti vielä pussaamaan sitä.

Ja jutellaan joskus ihan selvinpäinkin.

Itse olen siivooja ja ihmisestä riippuen tullaan juttuun eri tavoilla. Toisten kanssa ollaan hei tuttuja, toisten kanssa jutellaan vähän enemmän ja toisten kanssa vielä syvällisemmin. Tiedän välillä enemmän toisista kuin heidän työtoverinsa tuntuu tietävän.

En tuputa seuraani eli en väkisin juttua väännä ja häiritse toisten työntekoa. Mennään ihan toisen ehdoilla ja jos tykkää jutella, juttelen mielelläni. Minusta on rikkaus tutustua erilaisiin ihmisiin ja tykkään omasta työstäni.

Siivooja käy iltaisin joten emme koskaan tapaa. En avaudu työn ulkopuolisesta elämästäni kollegoillekaan joten miksi siivoojalle?  Ystävät on asia erikseen.

Tervehdys väleissä olemme, johtuen ehkä siitä , että emme puhu mitään samaa kieltä.

Työpaikkani siivooja ei ole ystäväni, joten emme puhu henkilökohtaisista asioista. ne kuuluvat yksityiselämän piiriin. Jostain päivänkohtaisesta saatamme vaihtaa kommentteja, tervehdimme tietty, toivotamme hyvää vkonloppua jne. Molemmat tekee omaa työtään. Kiitän hyvästä työstä, koska siihen on syytä :)

Ylenkatson siivoojaani. Puristelen takapuolesta ja kyselen puutarhan hoidosta. Hän hymyilee viehkosti ja ottaa suihin vessassa. Panemme sitten kotona rajusti, vaimo on siivoojani.

Siivoojat käy meillä ehkä 5 minuuttia päivässä pyyhkimässä nopeasti pöydät ja lattiat. En siis ehdi puhua heille kuin korkeintaan säästä yms kevyistä aiheista. Tervehditään toki aina.

Siivooja tulee usein toimistooni hengähtämään ja vaihtamaan muutaman sanan, kahvipöydässäkin olemme yhdessä istuneet, samoin jos vaikka bussissa nähdään, istutaan vierekkäin ja jutellaan. Meillä on samanikäiset lapset joten heistä riittää puhuttavaa, nyt esim. yhteishaku oli kovasti ajankohtainen, samoin TET, rippikoulu ym.

Juttelen yleistä. Ei työpaikallani ole kuin yksi henkilö jonka kanssa puhun henkilökohtaisemmista asioista.

Saatanallinen juoruämmä on, joka kalkattaa muiden asiat pitkin toimistoa. Välttelen parhaani mukaan.

Hyvät välit. Hänen kanssaan voi jutella aremmistakin asioista ja ei ole mitään syytä miksen voisi niin tehdä. Oikein mukava ihminen.

Kielitaito ei siivoojalta riitä kuin sanomaan 'Huomenta'. Ei hymyile koskaan, vaikka afrikkalaiset naiset yleensä hymyilevät. Varmaan on monta muutakin paikkaa mitkä pitää kiireellä siivota.

Vaihtuvat usein. Tervehdin jos satutaan katsomaan toisiamme.

Aina juttelen kun nähdään! Siivooja on AMK:in mukavin ihminen. Piristää kyllä työpäivän.

Nykyään, ulkoistuksen ja kilpailutuksen aikakaudella, siivoojat vaihtuvat jatkuvasti. En siis juttele henkilökohtaisia asioita enkä muutenkaan edes yritä tutustua. Tervehtiminen ja kiittäminen kuuluu asiaan, joskus vaihdetaan muutama sana säästä. Toista oli silloin kun oli talon palkkalistoilla oleva vakisiivoja, silloin jutusteltiin kaikenlaista vaikkei parhaita kavereita oltukaan.