Miehen omat menot lapsiperheessä
Perheessämme on kaksi pientä lasta, 1- ja 3-vuotiaat, työssä käyvät vanhemmat ja rempattava talo, jossa mies tahtoo kaikki itse tehdä. Viikolla mies tulee kotiin n. 18.30-19 aikaan (jos ei työmatkalla) ja lapset menevätkin sitten tuntia myöhemmin nukkumaan. Illalla mies istuu yleensä tietokoneen edessä suunnittelemassa remonttia, jota sitten viikonloput tehdään. Perheaikaa on siis mielestäni erittäin vähän ja parisuhdeaikaa on ollut muutama tunti lasten syntymän jälkeen. Nyt mies ilmoitti menevänsä huomenna viinimaistiaisiin, lähtö klo 10 aamulla ja paluu sitten joskus illalla. Sunnuntain arvioisin menevän huilaamisessa.
Minusta on ikävää, että hän ei halua viettää enemmän aikaa perheensä tai minun kanssa, vaan valitsee vielä harvinaisen vapaan viikonlopunkin työkavereiden kanssa olemiseen. Minusta voisi kavereita tapailla viikolla, kun sitä illan laatuaikaa menee vaan 1-2 tuntia pois. Viikonlopun tekemiset minusta voisi olla sellaisin, mihin koko perhe kutsutaan ja kaikilla on hauskaa, kun niitä vapaita viikonloppuja niin vähän muutenkin on.
Rajotanko liikaa hänen menoja, jos en tykkää hänen valinnoistaan? En haluaisi rajoittaa, mutta haluaisin, että hän haluaisi asettaa asiat erilaiseen tärkeysjärjestykseen.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole mielestäni kohtuuton, kyllä mies voisi ottaa myös perheen huomioon.
Herranen aika. Mies tekee pitkää päivää maksaakseen perheensä elämisen ja remontin ja päälle tekee remonttia jotta perheellä on katto pään päällä ja vielä kiireisen päivän jälkeen viettää aikaa perheen kanssa ja sitten yrittää epätoivoisesti ladata akkuja ennen seuraavan päivän rupeamaa ja sitten ap repii pelihousunsa kun mies lähtee yhtenä päivänä maistiaisiin.
Pitäisi tajuta että jos hankkii useamman pienen lapsen ja remontoitavan talon niin parisuhdeaikaa ei jää. Jos se että ruokkii, vaatetta ja laittaa katon pään päälle ei ole perheen huomioimista niin mikä sitten?
No mutta onko asioista sovittu yhdessä? Nainen tekee samat asiat, pääseekö hänkin joskus vapaalle? Eikö pitäisi olla vastavuoroista? Tuo ei siltä kuulosta.
Miten niin samat asiat? Veikkaan että ap on vielä kotona hoitamassa lapsia ja sivussa vähän heluttelee pensseliä ja hakee remonttitavaraa. Ei voi verrata.
Ymmärrän että työssä on käytävä ja sitä uuden kodin remonttia edistettävä, ja että pikkulapsiaikana se parisuhdeaika on monilla todella kortilla. Ja vanhemmallakin on oikeus välillä omiin menoihin ja kavereiden tapaamiseen, joo. Mutta ap:n perheen tapauksessa häviäjiltä kuulostavat perheen pienet lapset, jotka eivät saa viettä aikaa yhdessä isänsä kanssa tämän ollessa aina sidottu "miesten töihin". Elämä on valintoja, mutta lapset ovat pieniä vain hetken. Ikävää, jos ap:n mies huomaa myöhemmin olevansa tilanteessa, jossa perheellä on hieno asunto ja taloudellista hyvinvointia, mutta välit omiin lapsiin ovat etäiset ja vieraantuneet. Läsnäolon puutetta ei pysty enää jälkikäteen mennä paikkaamaan.
Minulla on ystävä, jonka mies väänsi pitkään päivätyönsä ohella väitöskirjaa ja koko kodin pyörittäminen ja perheen kolmesta lapsesta huolehtiminen harrastuksineen ja vanhempainiltoineen oli yksinomaan ystäväni harteilla, joka kuitenkin itsekin käy myös töissä. Väitöskirjansa valmistuttua ystäväni mies jäi jotenkin siihen "poikamiesmoodiin", ei edelleenkään juuri osallistu kotitöihin, vaan jumittaa illat yksin jossain leffan äärellä muun perheen eläessä sitä perhearkea. Minulla on mielikuva, ettei kukaan siinä perheessä ole tällä hetkellä kovin onnellinen, vaan lapsetkin oireilevat koulussa ja hoidossa :(
Jos sääki niin määki. Aapeehan halusi yhteistä aikaa, ei olen yksin ravintolassa aikaa. Ja sitä yhteistä aikaahan heillä on, joka viikonloppu. Mutku ei riitä ei. Pääasia ettei mies pääse yksin mihinkään. Tähänkin suureen pulmaan ratkaisuksi vuorotyö. Kun näätte toisianne viiden viikon välein viikonloppuisin kun aina jompikumpi töissä niin loppuu nillitykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on kysymys siitä että saako ap vaikka seuraavana viikonloppuna lähteä ilman lapsia jonnekkin. Saatko ap?
Minusta eri asia. Ap on kotona koko päivän lasten kanssa ja ehtii rentoutua esim silloin kun lapset nukkuu. (Ja jos joku tähän ulisemaan että lasten kanssa on kokopäivätyö niin ei kannattaisi hankkia lapsia ja varsinkaan ulista että miksi mies ei haluaa harvaan vapaapäivän käyttää niiden kokopäivätyö lapsien kanssa. Ja siivoamiseenkaan tuskin kannattaa joka hetkeä remontin keskellä käyttää. Olisi sama kun menisi lapiomaan vettä merestä. Kunhan sielä remontin keskellä voi asua.)
Siihen päälle ap tekee hieman remonttijuttuja missä taas mies painaa niska limassa hommia. Mies tarvitsee enemmän aikaa ladata akkuja. Ap:lle pitäisi riittää muutama tunti silloin tällöin jos vertaa tekemisen määrän mukaan.
Ihmisissä on eroja. Minusta oli mukava tulla töistä kotiin, ihana nähdä omia lapsia ja "oman ajan" merkitys oli paljon vähäisempi. Se ihan perusarki oli jees.
Nyt kotona ollessa pää hajoaa ja oman ajan merkitys on paaaaljon suurempi. En tod.voi rentoutua sen jonkin päikkäritunnin aikana. Kaipaan hirveästi sitä, että pääsee ulos pois kotoa ilman lapsia ja näkee aikuisia ihmisiä. On psyykelle paljon raskaampaa olla kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole mielestäni kohtuuton, kyllä mies voisi ottaa myös perheen huomioon.
Herranen aika. Mies tekee pitkää päivää maksaakseen perheensä elämisen ja remontin ja päälle tekee remonttia jotta perheellä on katto pään päällä ja vielä kiireisen päivän jälkeen viettää aikaa perheen kanssa ja sitten yrittää epätoivoisesti ladata akkuja ennen seuraavan päivän rupeamaa ja sitten ap repii pelihousunsa kun mies lähtee yhtenä päivänä maistiaisiin.
Pitäisi tajuta että jos hankkii useamman pienen lapsen ja remontoitavan talon niin parisuhdeaikaa ei jää. Jos se että ruokkii, vaatetta ja laittaa katon pään päälle ei ole perheen huomioimista niin mikä sitten?
No mutta onko asioista sovittu yhdessä? Nainen tekee samat asiat, pääseekö hänkin joskus vapaalle? Eikö pitäisi olla vastavuoroista? Tuo ei siltä kuulosta.
Miten niin samat asiat? Veikkaan että ap on vielä kotona hoitamassa lapsia ja sivussa vähän heluttelee pensseliä ja hakee remonttitavaraa. Ei voi verrata.
Älä veikkaa, lue. Aloitusviestissä sanotaan, että perheessä kaksi työssäkäyvää.
Vierailija kirjoitti:
Jos sääki niin määki. Aapeehan halusi yhteistä aikaa, ei olen yksin ravintolassa aikaa. Ja sitä yhteistä aikaahan heillä on, joka viikonloppu. Mutku ei riitä ei. Pääasia ettei mies pääse yksin mihinkään. Tähänkin suureen pulmaan ratkaisuksi vuorotyö. Kun näätte toisianne viiden viikon välein viikonloppuisin kun aina jompikumpi töissä niin loppuu nillitykset.
Onko remonttiaika yhteistä aikaa? Entä pienet lapset? Luulisi, että isänsä haluaisi joskus olla myös heidän kanssa. Huonoja valintoja tehty, mutta kai myös isä niistä vastuussa?
Kiitos kaikille teille, jotka ovat asiallisesti kommentoineet. (Olen yllättynyt joidenkin viestien äänensävystä - että ihan oikeasti tuohon tyyliin kirjoitetaan.)
Jos kävi epäselväksi, niin käyn itse myös töissä eli ihan yhdessä perhettä eletetään.
Rakentavista kommenteista jäi mieleen viikonloppuvuorottelu: esim. 2 remppaa, 1 perhettä, 1 miehelle ja 1 minulle. Siitä voisi tehdä meille sopivan version.
Sitten se ehdotus hauskasta pikkureissusta lasten kanssa - näin tein ja hankin meille kyläkutsun toisen lapsiperheeseen huomiseksi.
Jaksamista teille muille, jotka ovat vastaavassa tilanteessa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sääki niin määki. Aapeehan halusi yhteistä aikaa, ei olen yksin ravintolassa aikaa. Ja sitä yhteistä aikaahan heillä on, joka viikonloppu. Mutku ei riitä ei. Pääasia ettei mies pääse yksin mihinkään. Tähänkin suureen pulmaan ratkaisuksi vuorotyö. Kun näätte toisianne viiden viikon välein viikonloppuisin kun aina jompikumpi töissä niin loppuu nillitykset.
Onko remonttiaika yhteistä aikaa? Entä pienet lapset? Luulisi, että isänsä haluaisi joskus olla myös heidän kanssa. Huonoja valintoja tehty, mutta kai myös isä niistä vastuussa?
On. Mutta tuskin se kalu heiluu aamuviidestä iltakymmeneen? Ammupalat ym ruokailut, saunat ja kaupassa käynnit kuuluvat myös varmasti viikonloppuun. Ja se on arkea ja yhteistä aikaa, ei pinkit vaahtokylvyt. Joka nyt sopivasti alkoi kutkuttaa kun miehellä on YKSI meno kavereiden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on kysymys siitä että saako ap vaikka seuraavana viikonloppuna lähteä ilman lapsia jonnekkin. Saatko ap?
Eihän ollut. Ap:han kaipaisi PERHEEN YHTEISTÄ aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tässä on kysymys siitä että saako ap vaikka seuraavana viikonloppuna lähteä ilman lapsia jonnekkin. Saatko ap?
Minusta eri asia. Ap on kotona koko päivän lasten kanssa ja ehtii rentoutua esim silloin kun lapset nukkuu. (Ja jos joku tähän ulisemaan että lasten kanssa on kokopäivätyö niin ei kannattaisi hankkia lapsia ja varsinkaan ulista että miksi mies ei haluaa harvaan vapaapäivän käyttää niiden kokopäivätyö lapsien kanssa. Ja siivoamiseenkaan tuskin kannattaa joka hetkeä remontin keskellä käyttää. Olisi sama kun menisi lapiomaan vettä merestä. Kunhan sielä remontin keskellä voi asua.)
Siihen päälle ap tekee hieman remonttijuttuja missä taas mies painaa niska limassa hommia. Mies tarvitsee enemmän aikaa ladata akkuja. Ap:lle pitäisi riittää muutama tunti silloin tällöin jos vertaa tekemisen määrän mukaan.
Aloituksessa ap kertoi olevansa töissä eikä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sääki niin määki. Aapeehan halusi yhteistä aikaa, ei olen yksin ravintolassa aikaa. Ja sitä yhteistä aikaahan heillä on, joka viikonloppu. Mutku ei riitä ei. Pääasia ettei mies pääse yksin mihinkään. Tähänkin suureen pulmaan ratkaisuksi vuorotyö. Kun näätte toisianne viiden viikon välein viikonloppuisin kun aina jompikumpi töissä niin loppuu nillitykset.
Onko remonttiaika yhteistä aikaa? Entä pienet lapset? Luulisi, että isänsä haluaisi joskus olla myös heidän kanssa. Huonoja valintoja tehty, mutta kai myös isä niistä vastuussa?
On. Mutta tuskin se kalu heiluu aamuviidestä iltakymmeneen? Ammupalat ym ruokailut, saunat ja kaupassa käynnit kuuluvat myös varmasti viikonloppuun. Ja se on arkea ja yhteistä aikaa, ei pinkit vaahtokylvyt. Joka nyt sopivasti alkoi kutkuttaa kun miehellä on YKSI meno kavereiden kanssa.
Vaikea ymmärtää. En tiedä, ehtisikö tuo perhe käydä pinkissä vaahtokylvyssä, mutta sulle se saattais tehdä hyvää. Tsemppiä valitsemallesi tielle.
Jos mies istuu liikaa koneella, niin suuresti ihmettelen naista joka ei miestään saa tietokoneelta irrotettua. Jos haluat enemmän esim. läheisyyttä, mene ja hae sitä. Useimmat miehet lopettavat kyllä minkä hyvänsä homman kuin seinään kun tulet alasti viereen ja nostat toisen jalan tietokonepöydälle. ;) Lapsenne menevät niin aikaisin nukkumaan että tämä on aivan mahdollista.
Yllättäen hauskanpito kavereiden kanssa on mielekkäämpi tapa viettää aikaa kuin nyhjääminen kotona lasten kanssa. Miten tämä voi tulla jollekulle yllätyksenä?
Vaikka mies on samalla tontilla kuin me tehdessä remonttia, niin eihän se nyt aivan laatuaikaa ole, kun lapset katselevat isiä ikkunasta. Aika usein asetelma on se, että minä vahdin lapsia ja pidän ne pois tieltä. Ruokailut ovat toki yhdessä ja joskus pääsen laittamaan vaikka pyykkejäkin yksin. Tai vaikka vessaan ihan yksin... :-)
Vanhempi lapsista on monta kerta sanonut, ettei tykkää isistä. Siksi pidänkin sitä tärkeänä, että he saisivat viettää enemmän aikaa yhdessä.
Minusta eri asia. Ap on kotona koko päivän lasten kanssa ja ehtii rentoutua esim silloin kun lapset nukkuu. (Ja jos joku tähän ulisemaan että lasten kanssa on kokopäivätyö niin ei kannattaisi hankkia lapsia ja varsinkaan ulista että miksi mies ei haluaa harvaan vapaapäivän käyttää niiden kokopäivätyö lapsien kanssa. Ja siivoamiseenkaan tuskin kannattaa joka hetkeä remontin keskellä käyttää. Olisi sama kun menisi lapiomaan vettä merestä. Kunhan sielä remontin keskellä voi asua.)
Siihen päälle ap tekee hieman remonttijuttuja missä taas mies painaa niska limassa hommia. Mies tarvitsee enemmän aikaa ladata akkuja. Ap:lle pitäisi riittää muutama tunti silloin tällöin jos vertaa tekemisen määrän mukaan.