Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten te luonnostaan "auktoriteettiongelmaiset" pärjäätte?
30.03.2017 |
Olen hankala työntekijä, liian fiksu ja omapäinen. Asiat pitäisi saada tehdä mielellään omalla tavalla. Kunnioitan pomoa jos se on fiksu ja muuten en. Nöyremmät menevät koko ajan takavasemmalta ohi, mutta mulle lykätään tylsimmät hommat kun pomo kokee, että pompin silmille.
Mä en vain näe miksi mun kuuluisi totella jotain idioottia kun asiat voisi tehdä fiksummin. Pitääkö tässä etsiä joku yksin tehtävä työ vai alkaa yrittäjäksi?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on tuo sama ongelma ja olen toiminut yksinyrittäjänä 15 vuotta. Tämä on oikeasti mahtavaa, kun aina tietää ketä syyttää jos hommat menee pieleen, ja samoin silloin kun kaikki toimii. Samoin haastetta on just niin paljon kuin haluaa ottaa. Palkkaorjana toimiessani minua vitutti suunnattomasti se, että työpaikalla oli vaikka kuinka monta ilmiselvää ongelmaa, joihin olisi ollut helpot ratkaisut, mutta niille ei tehty mitään.
Just nuo ongelmat tekevät palkkatyöstä niin uuvuttavaa. Ympäristö on täynnä ongelmia joille itse ei voi mitään. Siihen päälle jatkuva väärinymmärretyksi tuleminen...
En vaan tiedä miten mun pää kestää yksityms yrittäjyyttä. Bisnesideaa on. Tuli tuossa myös mieleen, että se tais olla ex-anoppi, joka jo vuosia sitten sanoi ettei mun luonteella pärjää alaisena.
Kovasti joutuu aina toppuuttelemaan, että ei hypi auktoriteettien silmille. En tee sitä pahuuttani vaan koska yleensä haluan ensin tietää miksi jokin asia tulee tehdä niinkuin se tehdään. En sitten jaksa tarttua joka asiaan vaan menen tottele pomoa-moodiin niinkuin aikuisen kuuluu tehdäkin.
Ap
Ei sulla ole käynyt mielessä, että aika usein sen tietäminen, "miksi näin kuuluu tehdä", on perusammattitaitoa, joka sulta puuttuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on tuo sama ongelma ja olen toiminut yksinyrittäjänä 15 vuotta. Tämä on oikeasti mahtavaa, kun aina tietää ketä syyttää jos hommat menee pieleen, ja samoin silloin kun kaikki toimii. Samoin haastetta on just niin paljon kuin haluaa ottaa. Palkkaorjana toimiessani minua vitutti suunnattomasti se, että työpaikalla oli vaikka kuinka monta ilmiselvää ongelmaa, joihin olisi ollut helpot ratkaisut, mutta niille ei tehty mitään.
Just nuo ongelmat tekevät palkkatyöstä niin uuvuttavaa. Ympäristö on täynnä ongelmia joille itse ei voi mitään. Siihen päälle jatkuva väärinymmärretyksi tuleminen...
En vaan tiedä miten mun pää kestää yksityms yrittäjyyttä. Bisnesideaa on. Tuli tuossa myös mieleen, että se tais olla ex-anoppi, joka jo vuosia sitten sanoi ettei mun luonteella pärjää alaisena.
Kovasti joutuu aina toppuuttelemaan, että ei hypi auktoriteettien silmille. En tee sitä pahuuttani vaan koska yleensä haluan ensin tietää miksi jokin asia tulee tehdä niinkuin se tehdään. En sitten jaksa tarttua joka asiaan vaan menen tottele pomoa-moodiin niinkuin aikuisen kuuluu tehdäkin.
Ap
Ei sulla ole käynyt mielessä, että aika usein sen tietäminen, "miksi näin kuuluu tehdä", on perusammattitaitoa, joka sulta puuttuu?
Ei se kyllä ole, voi nuijien nuija. Asioihin voi olla hyvin erilaisia motivaatioita, miksi jokin tehdään niin kuin se tehdään, ammatillisuudesta se ei kerro esim. mitään. Miksi esimerkiksi Ikeassa saa kahvia santsata, vaikka siellä muuten ollaan hyvin nuukia kaikesta? Miten kahvikupin pieni koko liittyy siihen?
Miksei ikeassa ole isompaa kahvikuppia, jolla ei saa santsata? Miksi miksi miksi? Jos et tiedä, oletko huono ikealainen?
Alue: Aihe vapaa
Toimeentulotuella. En ole tarpeeksi kyvykäs menestyäkseni riittävän hyvin, mutta en toisaalta halua antautua porvarin orjaksi suurpääoman palvelukseen. Mulla ei toimi oikein mikään kuntouttava työtoiminta tai koulutusyritykset, kun haluan tehdä aina päin vastoin kuin ehdotetaan.